Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-yliopistokierros jatkui maanantaina 26. huhtikuuta keskustelulla LUT-yliopiston opiskelijoiden kanssa ilmastonmuutoksesta. Videoyhteyksin ja chatin kautta presidentin kanssa ajatuksia vaihtoi tällä kertaa lähes 400 opiskelijaa.
Tilaisuuden alussa presidentti Niinistö nosti esille lordi Nicholas Sternin esimerkkinä yksilöstä, joka on onnistunut vaikuttamaan monen ajatteluun ilmastonmuutoksesta. Vuonna 2006 julkaisemassaan Sternin raportissa talousasiantuntijana ja neuvonantajana tunnettu Stern siirsi fokuksensa taloudesta ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä ilmastonmuutokseen.
”Tällainen inhimillinen lainalaisuus, ainakin minun kohdallani sitten toteutui, että kun henkilö, jota on oppinut kuulemaan, yhtäkkiä hyppääkin toiselle alueelle, niin häntä edelleenkin kuullaan. Ja olen ihan varma, että nimenomaan talouspiireissä hän aiheutti aika lailla saman tyyppistä laajempaakin herätystä,” presidentti Niinistö totesi.
Ilmastonmuutos yhdistää
Presidentti Niinistö totesi opiskelijoille suurvaltojen olevan avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämän tiimoilta presidentin mukaan on viime aikoina ollut nähtävissä mielenkiintoinen ilmiö, missä ilmastonmuutos tuo maita yhteen – valtapoliittisesta ajattelusta riippumatta. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ilmastokonferenssin yhteydessä keskustelun sävy muuttui Yhdysvaltain ja Kiinan kireistä suhteista huolimatta.
”Paikalla ovat virtuaalisesti presidentti Xi, presidentti Putin sekä monet, monet valtionpäämiehet. Ja me emme kuule sanaakaan enää siitä valtapoliittisesta kinastelusta, tai kovista lausumista, vaan koko porukka fokusoituu ilmastomuutoksen torjuntaan.”
Presidentti Niinistö kysyikin, avaako ilmastomuutos mahdollisuuden siihen, että ylipäätään voidaan kulkea enemmän yhteisymmärryksessä? ”Ymmärrän hyvin, että monille herää ehkä sellainen ajatus, että ahaa, ilmastomuutos ja sen torjunta ovatkin pelinappula tuossa valtapolitiikan pöydässä. En nyt mene sanomaan onko näin tai ei, mutta jos näin on, niin sen nappulan siirtyminen hyvään suuntaan on kuitenkin meidän kaikkien etu,” hän totesi.
Yhtenä suurvaltoja mahdollisesti lähentävänä foorumina presidentti Niinistö mainitsi myös Arktisen neuvoston, jonka puheenjohtajana Venäjä aloittaa Islannin jälkeen. Venäjällä on presidentin mukaan esiintynyt ajattelua, että Arktisen neuvoston yläpuolelle viritettäisiin myös ilmastonmuutosta käsittelevä Arktinen huippukokous, jossa valtionpäämiehet olisivat jälleen paikalla.
”Jos tällainen summit saadaan aikaiseksi, niin se tietysti myöskin lähentäisi geopolitiikassa näiden suurvaltojen suhdetta ainakin niin, että keskusteluyhteys asiasta kyetään säilyttämään. Ja asia olisi silloin tietysti ilmastomuutos ja sen torjunta.”
Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa?
Opiskelijoiden kysymyksiä ehdittiin ottaa toista kymmentä reilun tunnin aikana. Muun muassa yliopiston eri kiltoja edustaneilta opiskelijoilta tuli osuvia huomioita ja kysymyksiä Suomen vaikutusmahdollisuuksista aina muovin kierrätykseen.
Presidentin mukaan Suomen vaikuttavuus syntyy selkeästä ajattelusta ja on ensiarvoisen tärkeää keskittyä siihen, että Suomella on jatkossakin terävää tietoa. ”Tämän mustan hiilen, noen, torjunta on juuri sellainen, jonka me saamme myytyä läpi, kun me tiedämme, mistä siinä on kysymys. Toinen asia on tämä metsittämispuoli: se on myös konkreettinen ja selkeä asia. Jos me esiinnymme näissä niin, että saamme vaikuttavuutta aikaiseksi, meitä kuunnellaan laajemminkin”, presidentti Niinistö vastasi viitaten muun muassa Suomesta esitettyyn Saharan metsityshankkeeseen.
Lisäksi presidentti Niinistö nosti esille yli 50 maan laajuisen valtiovarainministerien ilmastokoalition, jonka toisena puheenjohtajana Suomi toimii. ”Valtiovarainministerit pitävät peukaloa aika monen asian päällä. Tuon valtiovarainministerien Helsinki Principles ilmastonmuutoksen torjuntaan keskittyvän yhteystyön ideana oli, että valtiovarainministerit kaikessa toiminnassa vaativat otettavaksi huomioon budjetin ja investointisuunnitelmien kohdalla myös ilmastonmuutoksen. Jos pitää peukaloa rahojen päällä, voi vielä etusormellaan painaa muita asioita.”
Kysymykseen, millaisena presidentti Niinistö näkee maailman 30 vuoden päästä, presidentti totesi, että talouden kohtuullisen, soveltuvan kasvun lisäksi ilmastonmuutoksessa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä kohtalo on ihmiskunnan omissa käsissä. ”Kuten aloitin, viime kädessä tällainen ihmisvelvollisuus, se on meillä jokaisella. Jos ennusteen saan esittää, kyllä minä uskon, että sellainen vakava herätys, joka pikkuhiljaa on nousemassa – vähän myöhään, mutta kuitenkin – johtaa siihen, että käyttäytymisen muutokset tulevat olemaan suuria ja johtavat tässä suhteessa myönteiseen.”
Presidentin mukaan on tärkeä oppia nauttimaan siitä, että teemme omassa ympäristössämme ympäristöä hyödyttäviä tekoja. ”Ilmastonmuutosta voi torjua keinoilla, jotka ovat yksilölle ihan jännittäviä ja miellyttäviä.”
Tilaisuuden moderaattoreina toimivat LUT-yliopiston ylioppilaskunnan (LTKY) hallituksen puheenjohtaja Anniina Pokki sekä LTKY:n toiminnanjohtaja Arttu Kaukinen.
Katso tilaisuuden tallenne
Tasavallan presidentin Kultaranta-yliopistokierros järjestetään yhdessä Lapin yliopiston, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUTin ja Aalto-yliopiston kanssa. Kierroksen keskustelut pohjustavat myöhemmin tänä vuonna järjestettäviä Kultaranta-keskusteluja.
Kierros alkoi keskiviikkona 21. päivä Lapin yliopistossa, jossa ajatuksia vaihdettiin suurvaltapolitiikan kiristymisestä. Kierroksen viimeinen keskustelu käydään keskiviikkona 28. huhtikuuta Aalto-yliopistossa aiheesta ”Raha lisääntyy ja teknologia mullistuu: muuttuvatko talouden lainalaisuudet?”