Presidentti Niinistö tapasi mediaa Mäntyniemessä puoluejohtajien tapaamisen jälkeen. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsui eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Mäntyniemeen 24. helmikuuta keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisista aiheista. Tapaamisen jälkeen presidentti avasi esille tuomiaan näkökulmia myös medialle. Lehdistötilaisuuden aluksi presidentti korosti sen arvoa, että Suomessa kyetään yli hallitus-oppositiolinjan keskustelemaan keskeisistä kysymyksistä. Presidentti otti median kanssa esille kolme aihetta: Euroopan turvapaikanhakijatilanteen, venäläisten kanssa käytävät keskustelut itärajan suhteen sekä harjoittelutoiminnan Nato-maiden kanssa.
Neuvottelut venäläisten kanssa jatkuvat hyvässä hengessä
Pakolaistilanteesta presidentti Niinistö totesi, että hänen valtiopäivien avajaispuheessa ennakoima tilanne näyttää nyt toteutuvan: ”Lähes kaoottinen tilanne Etelä- ja Keski-Euroopassa on johtanut siihen, että kukin maa kehittelee omia toimiaan ja on hyvin kyseenalaista, ovatko ne sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa. Saattaa olla, että Nato-ratkaisu, joka EU:n puitteissa on nyt otettu esiin, voi olla tuloksiltaan paras ratkaisu, mutta varmasti senkin sopusointuisuudesta kansainvälisten sopimusten kanssa tullaan keskustelemaan”, presidentti Niinistö totesi.
Itärajan kautta tulevista turvapaikanhakijoista presidentti sanoi, että neuvotteluita jatketaan venäläisten kanssa hyvässä hengessä: ”Huomiota on herättänyt tietysti se, että sitä kautta meille on saapunut yli 30 kansallisuutta. Siis myös väkeä maista, joissa ei ole välitöntä sodan vaaraa, hätää tai vainoakaan. Tästä tilanteesta me jatkamme venäläisten kanssa keskustelua.”
Harjoituksissa kehitetään Suomen maanpuolustuskykyä
Presidentti Niinistö puhui myös yhteisistä harjoituksista Naton tai Nato-maiden kanssa. Hänen mukaansa olisi syytä pitää tarkoin mielessä, että harjoitustoimintaa on kahdenlaista: ”Se joka vähemmin näkyy, mutta enemmin tuntuu, on niin sanottu karttaharjoittelu, jota esikuntatasolla tehdään. Siinä nimittäin linjataan myös Nato-kumppaneiden asema suhteessa Natoon. Tällaisia harjoituksia, joiden nimitys on ollut CMX, on Suomi käynyt ainakin viidesti runsaan 15 vuoden aikana. Näissä on se erikoisuus, että ulkoministeriö ne valmistelee, koska niissä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen sisältö.”
Sen sijaan julkisuudessa viime aikoina paljon puiduissa harjoituksissa ei luoda Suomen turvallisuuspoliittista linjaa vaan kehitetään Suomen maanpuolustuskykyä: ” Ne ovat yksinkertaisesti teknisiä ja taitojen harjoittamista. On väärä johtopäätös ajatella, että niillä luodaan Suomen turvallisuuspoliittista suuntaa. Näin ei niissä tapahdu, vaan kuten totesin, se tapahtuu aivan toisaalla näissä CMX-harjoituksissa, joissa me olemme keskustelleet jo hyvin syvästi Suomen roolista ja se tulee olemaan oman alueellisen puolustuksen ja koskemattomuuden turvaaminen. Nato-kumppanina me siis turvaamme Suomen alueellista koskemattomuutta. Tämä on Suomen harjoitustoiminnan poliittinen sisältö nyt ja varmasti jatkossakin.”
Osa harjoituksista tarkemman selvityksen alle
Jatkossa osa suunnitteilla olevista harjoituksista käydään tarkemmin läpi. Presidentti on keskustellut hallituksen kanssa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-UTVA) sellaisen kriteeristön laatimisesta, jonka avulla jotain uutta sisältävät harjoitukset saataisiin seulottua esiin: ”Sen jälkeen (puolustus)ministeriö automaattisesti selvittää juuri nuo harjoitukset, jotka osuvat niihin meidän uusiin kriteereihin. Näin voitaisiin osa tästä keskustelusta, tai sanoisinko sekavastakin keskustelusta, jatkossa välttää”, sanoi presidentti.