Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii 4. huhtikuuta 2020 käynnistyneen Perherauhan julistus -kampanjan suojelijana. Torstaina 7. toukokuuta presidentti Niinistö soitti videopuhelun kampanjan edustajille ja keskusteli heidän kanssaan siitä, miltä lasten, nuorten ja perheiden tilanne koronakriisin aikana näyttää.
Perherauhan julistus on A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan ja Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän käynnistämä kampanja. Sen tavoitteena on viestiä perheille, että apua ja tukea on saatavilla ja sitä kannustetaan hakemaan ajoissa ennen kuin tilanne kotona kärjistyy. Kampanjassa on mukana tällä hetkellä 62 eri järjestöä ja tahoa, jotka tarjoavat apua tarvitseville.
Lasinen lapsuus -toiminnan projektipäällikkö Minna Ilva kertoi puhelun aluksi, että he olivat saaneet jo varhain tietoa kansainvälisiltä kollegoiltaan eri maista, kuinka koronavirustilanne oli lisännyt ahdistusta, päihteiden käyttöä ja väkivaltaa perheissä. Tästä syystä järjestöt halusivat jo hyvin aikaisessa vaiheessa vedota perheisiin perherauhan puolesta, jotta apua ja tukea haettaisiin.
Välittämisen kulttuuria isojen haasteiden edessä
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä ja väkivaltatyön asiantuntija Tuulia Kovanen kertoivat, että ihmiset sinnittelevät pitkään yksin ja kynnys avun hakemiselle on iso. Nyt korona-aikaan perherauhan merkitys on kasvanut entisestään kotona vietetyn ajan myötä ja avun tarvitsijoita on huomattavasti enemmän. Erityisen huolissaan he ovat lapsista ja perheistä, joiden kotona tilanne on jo ennen koronakriisiä ollut haastava. Yksinäisyys ja verkostojen puute ovat kuormittaneet ja kärjistäneet tilannetta näissä perheissä ihan eri tavalla.
Tästä syystä liitto on jäsenyhteisöjensä kanssa kehittänyt auttamisen tapoja muun muassa laajentamalla chattien aukioloaikoja, ottanut käyttöön videovastaanottoja sekä siirtänyt vertaistuen toimimaan myös etänä. Lisäksi avopalvelut ja ensi- ja turvakodit toimivat edelleen. Myös taloudelliseen apuun on kiinnitetty huomiota esimerkiksi ruoka-avun kautta. Särkelän ja Kovasen mukaan on ollut lohduttavaa huomata, että ihmiset ovat aktiivisemmin ja ennalta ehkäisevästi hakeneet tukea.
Myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on mukana perherauha-kampanjassa. Auttavien puhelimien päällikkö Tatjana Pajamäki kertoi heidän kiinnittäneen koronakriisin aikana huomiota erityisesti lapsiin, joille ystävät ja kaverisuhteet ovat aiemmin tarjonneet suojaa oman perhetilanteensa vuoksi. MLL onkin tehnyt tavallista enemmän lastensuojeluilmoituksia yhdessä nuorten kanssa. Pajamäki sanoi kuitenkin, että nuorten itsensä keskuudessa on syntynyt yhteisvastuullisuuden ja välittämisen kulttuuria, jossa he pitävät huolta ja hakevat apua toinen toisilleen. Tämä on ollut hyvin positiivinen asia.
Työtä tärkeä jatkaa edelleen
Sekä järjestöjen edustajat että presidentti Niinistö olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka rajoituksia ollaan joltain osin purkamassa, palvelujen tarve ja työ niiden saavutettavuuden eteen ei suinkaan poistu. Koronaviruksen vaikutukset voivat olla perheissä hyvin kauaskantoisia. Siksi avunantoa ja kampanjaa on tarvetta edelleen jatkaa.
”Sellainen patoutuminen on ilmiö, joka on sinänsä ongelma. Kaikki me tiedämme, miten pienempikin asia saattaa yhtäkkiä sen rikkoa. Tällaiset henkiset patoutumat varmasti jatkuvat senkin jälkeen, kun me voisimme julistaa, että korona on nyt nitistetty – josta me olemme vielä kaukana. Tuo teidän sanomamme, että haluamme jatkaa, on meille kaikille äärettömän tärkeä. Ja äärettömän tärkeä juuri niille, jotka apua tarvitsevat”, presidentti Niinistö sanoi.
”Se on äärettömän tärkeää ja arvokasta työtä, mitä kukin teistä tekee. Se ei ole ollenkaan helppoa ottaa ihmisten murheita omakseen, niin kuin te tavallaan joudutte tekemään. Kiitoksia kovasti teille ja, todellakin, pidetään yllä perherauhaa”, presidentti Niinistö totesi puhelun lopuksi.
Puheluun osallistuivat lisäksi Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän puheenjohtaja Kaisu Ketola ja Nollalinjaa edustanut THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.