Kultaranta-yliopistokierros huipentui keskiviikkona 28. huhtikuuta 2021 keskusteluun Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Raha lisääntyy ja teknologia mullistuu: muuttuvatko talouden lainalaisuudet? -otsikon alla tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja kauppatieteiden, tekniikan ja taiteen alojen opiskelijat käsittelivät aiheita aina rahajärjestelmän muutoksesta teknologian ja innovaatioiden sääntelyyn.
Presidentti Niinistö aloitti tilaisuuden pohtimalla Aalto-yliopiston kasvatin, professori Eero Paloheimon lanseeraamaa käsitettä ihmisvelvollisuuksista. Käsitteellä Paloheimo tarkoittaa yksilöiden vastuuta tulevaisuudesta. ”On ihmisvelvoite jatkaa tätä maailman menoa niin, että myös meidän jälkeemme tulevat saavat siihen lähtökohdat”, hän tiivisti.
Presidentti Niinistön mukaan termi pitää sisällään monia velvoitteita, joista osa liittyy myös talouteen. Kyse on sellaisen talouden ja rahatalouden rakenteen pitkän linjan ajattelusta, mikä kestävällä tavalla siirtyy tulevaisuuteen. Luottamus tähän rakenteeseen on presidentin sanoin eräs perustavaa laatua oleva ihmisvelvollisuus jälkeemme tuleville – ”heidän järjestelmänsä perusta”.
Presidentti totesi rahajärjestelmässä tapahtuneen suuria muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Suurin niistä on rahan määrän valtava lisääntyminen. ”Mistä se sitten on tullut? Se on tullut keskuspankin taseesta, eli luotu tietyllä tavalla tyhjästä”, hän sanoi.
Presidentti kertoi opiskelijoille vierastavansa puheita siitä, että ”rahaa on, sitä saa, eikä tarvitse takaisin maksaakaan”. Hän sanoi ottaneensa puheeksi monien suomalaisten ja kansainvälisten taloustieteilijöiden kanssa sen, kuinka pitkään voidaan elää sen varassa, että rahaa luodaan koko ajan lisää hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja luottoa löytyy? Vastaukset ovat jääneet laihaksi.
Kysymys on presidentin mukaan aiheellinen, sillä rahan määrän lisääntyminen esimerkiksi Euroopassa oli jo ennen koronaa edeltävänä viitenä vuotena varsin kiihtyvä. ”Ja ongelmana jossain määrin oli se, että samaan aikaan oli kuitenkin talouskasvua, josta joutuu tietysti tekemään sen johtopäätöksen, että talouskasvu, joka sinänsä oli kyllä aika vaatimatonta, mutta kuitenkin, ei enää riitä nykyihmiselle, vaan on saatava jostain yli sen mitä työtä tehdään ja tuotantoa syntyy.”
Rahan määrän kasvusta ja erilaisista velkajärjestelyistä kuten ikuisuuslainoista puhuttaessa törmätään myös kysymykseen; luotetaanko valuuttaan? ”Vielä luotetaan, mutta meidän täytyy pitää mielessä se, että rahalla on vain yksi takaaja ja se on keskinäinen luottamus.”
Money talks -valtapolitiikkaa
Rahatalous liittyy kiinteästi myös valtapolitiikkaan. Presidentti Niinistö kertoi opiskelijoille kiinnittäneensä 15 vuotta sitten huomiota siihen, kuinka Kiinan keskuspankissa näytti olevan rahallisia resursseja noin 3 biljoonaa euroa, joilla olisi voinut ostaa kaikki osakkeet Helsingin, Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan pörssistä.
Samoihin aikoihin Kiinan valtio oli perustanut valtionyhtiön, jonka toimialana oli hankkia yhtiöitä lännestä. ”Sinänsä tietysti ihan järkevää toimintaa mutta kertoo siitä, että rahalla on paljon sanottavaa, joka tässä rahatalouden kokonaisuudessa täytyy aina pitää mielessä.”
Presidentti nosti esille myös dollarin aseman merkityksen maailmanvaluuttana. Hän totesi maininneensa aikanaan myös presidentti Trumpille, kuinka Eurooppa seisoo vahvasti vaikutusvaltaa ja hyvinvointia Yhdysvalloille tuovan Bretton Woods-järjestelmän takana.
Tällä hetkellä kovasti uutisissa olevat virtuaalivaluutat tuovat presidentin mukaan myös mielenkiintoisen käänteen rahatalouteen ja valuuttakilpailuun.
Seuraava hallitus, suhdanteiden tasaannuttua, ensi vuosikymmenillä
Alustuksensa loppuun presidentti Niinistö nosti esille kolme sanontaa, jotka hänessä ”saavat aina vähän kierroksia aikaiseksi”: seuraava hallitus, suhdanteiden tasaannuttua ja ensi vuosikymmenillä. Sanonnoilla presidentti viittasi inhimilliseen tapaan siirtää hankalia ja vaikeita asioita eteenpäin.
”Tällaisesta ajattelusta, joita nuo varoituksen sanat kuvastivat, pitää niiden, jotka juuri tuntevat ihmisvelvoitteita tulevaisuuteen, uskaltaa hypätä eroon ja tehdä sitä rakenteiden ja tässä tapauksessa myöskin rahatalouden rakenteiden etukäteismietintää ja harkintaa niin, että me luovutamme eteenpäin kestävyyttä.”
Opiskelijoiden kysymyksiä ehdittiin reilussa tunnissa käsitellä toistakymmentä. Aiheet vaihtelivat aina suomalaisen elinkeinoelämän vahvuuksista kryptovaluuttaan ja etätyön tuomiin mahdollisuuksiin. Keskustelun moderaattorina toimi taloustieteen maisteriopiskelija ja Kauppakorkeakoulun Oppilasyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Rauvala.
Katso tilaisuuden tallenne
Tasavallan presidentin Kultaranta-yliopistokierros järjestettiin yhdessä Lapin yliopiston, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUTin ja Aalto-yliopiston kanssa. Kierroksen keskustelut pohjustavat myöhemmin tänä vuonna järjestettäviä Kultaranta-keskusteluja.
Kierros alkoi keskiviikkona 21. päivä Lapin yliopistossa, jossa ajatuksia vaihdettiin suurvaltapolitiikan kiristymisestä. LUT-yliopistolla maanantaina 26. päivä aiheena oli ”Ilmastonmuutoksen torjunta on ihmisvelvollisuus.”