Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-yliopistokierros käynnistyi keskiviikkona 21. huhtikuuta keskustelulla Lapin yliopiston politiikan ja kansainvälisen oikeuden opiskelijoiden kanssa. ”Suurvaltapolitiikka kiristyy: miten turvaamme Suomen?” -otsikon alla kulkeneessa keskustelussa onnistuttiin reilun tunnin aikana käsittelemään aiheita monipuolisesti laidasta laitaan.
Omassa alustuksessaan presidentti Niinistö nosti esille professori Eero Paloheimon lanseeraaman käsitteen ihmisvelvollisuudet. ”Tänä päivänä, meille eläville se tarkoittaa ihmisoikeuksia, niiden kunnioittamista ja siirtämistä myöskin tulevaisuuteen. Mutta sitten on ihmisvelvoitteet nimenomaan, jotka kohdistuvat sinne meidän jälkeemme tuleville”, presidentti avasi.
Ilmastonmuutoksen ja pandemioiden lisäksi presidentti totesi geopoliittisen turvallisuuden takaamisen olevan yksi ihmisvelvoite. Kehitys ei kuitenkaan ole kulkenut pelkästään positiiviseen suuntaan. ”Jos me ajattelemme tämän päivän geopoliittista tilannetta, niitä asioita, joita juuri yleisen globaalin turvallisuuden kannalta pidämme tärkeinä, niin suunta ei ole kovin hyvä.”
Esimerkiksi presidentti otti asevalvonnan ja -riisunnan kysymykset: ”Aseriisunnassa ollaan törmätty sellaiseen tilanteeseen, jossa jo olemassa olevienkin sopimusten jatkaminen on ollut äärettömän vaikeaa saati, että saataisiin aikaan jotain uutta asevalvontaa aikana, jolloin aseteollisuus kuitenkin koko ajan kehittyy.”
Hyvien arvojen viejä ja monenkeskisyyden puolustaja?
Presidentti arvioi, että vielä vuosituhannen alussa Euroopan unionin sisällä katsottiin sen vievän ulospäin hyviä arvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia, hyvinvointiakin. Sittemmin tilanne on muuttunut. Kiina on vahvistunut ja osallistuu geopolitiikkaan taloudellisella vallankäytöllä. Samaan aikaan Venäjä on nostanut päätään sotilaallisena vallankäyttäjänä. ”Kun me katsomme itseämme Euroopan unioniin päin, niin oikeastaan se mitä kuvasin, hyvän viejä, onkin nyt vääntynyt hyvän puolustajaksi omalla alueellaan. Tämä on aika vakava kehitys. Meidän täytyy tässä suhteessa pystyä Euroopan unionissa paljon, paljon parempaan”, presidentti sanoi.
Presidentin mukaan pienten maiden kuten Suomen kannalta esille on noussut tärkeä kysymys: mihin suuntaan kannattamamme monenkeskisyys on menossa? ”Se monenkeskisyys, johon olemme tottuneet, sehän on alun perin niin sanottujen länsimaiden perintöä maailmalle. Tässäkin suhteessa joudumme kyllä hyvin tarkasti miettimään, kuinka me säilytämme ne lähtökohdat, joihin alun perin olemme mukaan menneet.”
Monenkeskisyyden lisäksi presidentti totesi tietynlaisen kahdenvälisyyden olevan tärkeää nimenomaan suurvaltojen suhteessa. ”Ja siinä mielessä presidentti Bidenin avaus keskusteluista presidentti Putinin kanssa on tietysti varsin kannatettava. Toivon mukaan ne tulokset, sikäli kuin tuo keskustelu toteutuu, ovat sellaisia, joiden arviointiin sitten muutkin pääsevät osallistumaan.”
Tiukoissakin kannanotoissa on presidentti Niinistön mukaan se hyvä puoli, että kun tiedetään toisen asennoituminen, keskustelu käy helpommin.
Opiskelijoiden kysymyksissä esiin nousivat erityisesti Suomen pohjoisimmalle yliopistolle luonnolliset arktiset teemat. Lisäksi pureuduttiin tulevaisuuteen, yksilönvapauksiin, EU:n yhtenäisyyteen sekä muihin opiskelijoita mietityttäneisiin aiheisiin. Tilaisuuden moderaattorina toimi Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä.
Katso videotallenne keskusteluista
Tasavallan presidentin Kultaranta-yliopistokierros järjestetään yhdessä Lapin yliopiston, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUTin ja Aalto-yliopiston kanssa. Kierroksen keskustelut pohjustavat myöhemmin tänä vuonna järjestettäviä Kultaranta-keskusteluja.
Kierros jatkuu maanantaina 26. huhtikuuta LUT-yliopistossa teemalla ”Ilmastonmuutoksen torjunta kuuluu ihmisvelvollisuuksiin”. Kierroksen viimeinen keskustelu käydään keskiviikkona 28. huhtikuuta Aalto-yliopistossa aiheesta ”Raha lisääntyy ja teknologia mullistuu: muuttuvatko talouden lainalaisuudet?”