Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi eduskunnan puhemiehistöä, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajat sekä eduskuntaan valittujen puolueiden johtoa torstaina 10. maaliskuuta 2022. Tapaamisen aiheena olivat vallitsevan turvallisuustilanteen vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä sen edellyttämät jatkotoimet.
Presidentti Niinistö aloitti tapaamisen jälkeisen mediatilaisuuden toteamalla, ettei Suomeen kohdistu mitään välitöntä uhkaa. Presidentin mukaan Suomella on turvallisia ratkaisuja myös tulevaisuuteen, jotka on nyt läpikäytävä huolella. ”Ei viivytellen mutta huolella. Tästä eduskunnassa edustettujen puolueiden puheenjohtajat olivat tuossa palaverissamme yksimielisiä.”
Hän kertoi, että tulevan selonteon tarkoituksena on käydä läpi erilaisia vaihtoehtoja ja niiden riskejä. ”Kun tämä vaihtoehtojen ja riskien analyysi on eduskunnassa tehty, on sitten johtopäätösten aika.” Lisäksi hän muistutti eduskunnan roolista prosessissa: ”Eduskunnalla on oltava kaikki ratkaisun avaimet, elikkä hyvin analyyttinen selvitys siitä, minkälaisia ratkaisumalleja on ja mitä riskejä niihin sisältyy, tiedossaan ennen kuin eduskunnan ratkaisu jossain asiassa sitten saadaan.”
Sodasta Ukrainassa presidentti totesi, että tilannetta eivät enää kuvaa edes sanat järkyttävä ja julma. ”Tärkeintä tietysti olisi tällaisessa tilanteessa, että löytyy liennytystä tai rauha.”
Presidentin mukaan yleisesti on pidetty tärkeänä, että Venäjään kaikesta huolimatta yritettäisiin pitää yhteyttä. ”Eurooppalaisista presidentti Macron ja liittokansleri Scholz ovat sitä tehneet. Olen kummaltakin heiltä, Macronilta suorastaan kuullut velvollisuudeksi olla yhteydessä Putiniin, jos sellainen yhteys on. Tästä puhuimme myöskin Yhdysvalloissa.” Näiden keskustelujen seurauksena presidentti Niinistöllä on sovittuna puhelinkeskustelu Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa perjantaina 11. maaliskuuta.
Presidentti Niinistö nosti esille myös Kiinan roolin tilanteen ratkaisussa. ”Nyt olisi tarvetta, että Kiina siltä osin kuin se asiaan voi vaikuttaa, pyrkisi myöskin takaamaan rauhan Eurooppaan,” hän sanoi lisäten, että on paraikaa pyrkimässä yhteyksiin myös Kiinan kanssa.
Eskalaation välttämiseen liittyvää keskustelua presidentti Niinistö kuvaili puntarimetaforan kautta. ”Meillä on toisena punnuksena kylmä tappaminen ja tarve saada se loppumaan ja toisessa puntarissa puolestaan sitten tämä eskalaation vaara, eli ilmoitukset siitä, että koska Ukraina ei kuulu artikla 5. piiriin, niin sitä ei voida auttaa.” Jokaisen on presidentin mukaan itse mietittävä, millainen tasapaino tässä puntarissa on. Selvästi on kuitenkin nähtävissä, miten julkinen paine kasvaa tilanteen raaistuessa.
Toisena pienempänä puntarina presidentti Niinistö piti Nato-jäsenyyttä. ”Siinä puntarissa siis vastakkain asettuvat Venäjä ja Nato. Ja tämäkin meidän on vain syytä pitää mielessämme.” Samalla presidentti painotti, että kaikissa hänen käymissä keskusteluissa on todettu, että Nato pitää kiinni avoimien ovien politiikastaan.
Puheenvuoronsa päätteeksi presidentti sivusi yhteistyötä Ruotsin kanssa. ”Minä toteaisin, että meillä ei varmasti juuri koskaan ole ollut niin tiivistä jatkuvaa keskusteluyhteyttä Ruotsiin kuin parasta aikaa on ja se on hyvä asia.”
Ennen mediatilaisuutta järjestettyyn tapaamiseen osallistuivat eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja varapuhemiehet Antti Rinne ja Juho Eerola, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, puoluejohtajat Sanna Marin, Li Andersson, Anna-Maja Henriksson, Iiris Suomela, Riikka Purra, Sari Essayah ja Harry Harkimo sekä puolueidensa edustajina varapuheenjohtaja Petri Honkonen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen. Lisäksi paikalla oli ulkoministeri Pekka Haavisto.
Tapaaminen oli jatkoa keskiviikkona 2. maaliskuuta järjestetylle etätapaamiselle. Presidentillä oli myös erillinen etätapaaminen eduskunnan ulkoasianvaliokunnan kanssa eilen. Lisäksi hän keskustelee puolustusvaliokunnan kanssa etäyhteydellä perjantaina.