Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui asevalvontaa käsittelevään paneelikeskusteluun Münchenin turvallisuuskonferenssissa 16. helmikuuta 2019. Paneelissa käsiteltiin erityisesti keskimatkan ja keskipitkän matkan ydinaseita rajoittavan INF-sopimuksen romuttumista.
Presidentti Niinistö nosti esiin, että kyseessä on yhtä sopimusta merkittävämpi asia. ”Kaikkein huolestuttavinta on se, että kansainvälisiä sopimuksia lähdetään ylipäätään purkamaan edes ajattelematta tilalle jotain muuta. Jos päädymme tilanteeseen, jossa diplomatia ei enää toimi, se on meille kaikille suuri ongelma. Olemmeko nyt todistamassa vaihetta, jolloin diplomatia päättyy? Jos diplomatia päättyy, niin yhteydet päättyvät. Se on ongelmallinen tilanne, jos ei yhtään tiedä, mitä toinen ajattelee”, laajensi presidentti ajatteluaan suomalaismedialle keskustelun jälkeen.
Euroopalle yksi, yhtenäinen ääni
Presidentti Niinistö muistutti, että INF-sopimuksen kaatuminen on ongelma nimenomaan Euroopalle, vaikka se ei olekaan sopimuksen osapuoli. Hän esitti paneelissa ajatuksen, että osapuolet eli Yhdysvallat ja Venäjä voisivat sopia korvaavista järjestelyistä, joilla varmistettaisiin, ettei INF-sopimuksen piiriin kuuluvia ydinaseita sijoitettaisi uhkaamaan Eurooppaa.
Toisaalta presidentti toi esiin sen, että Euroopan olisi tässäkin asiassa kyettävä toimimaan uskottavasti ja päättäväisesti: ”Miten voimme luoda Euroopan, joka on vahva ja jota muut kunnioittavat? Euroopan on löydettävä yksi, yhtenäinen ääni. Vaikutusvaltaa ei voi olla, jos joku joukosta aina esittää eriävän mielipiteen”, presidentti sanoi.
Poikkeuksellinen arktinen alue
Presidentti Niinistö piti lisäksi avauspuheenvuoron arktisen alueen turvallisuutta koskeneessa keskustelussa. Presidentti Niinistön mukaan arktisen alueen poikkeuksellisuus olisi saatava säilymään: ”Arktinen alue on yhä poikkeuksellinen. Emme ole nähneet alueella samanlaisia jännitteitä maiden välillä kuin muualla maailmassa. Ehdotan, että pidetään se sellaisena, pidetään alue poikkeuksellisena”, presidentti vetosi. Hän toivoi lisäksi, että sen sijaan, että kaikki vain vetoavat dialogin tarpeeseen, alettaisiin myös esittää konkreettisia ehdotuksia aiheista, joista keskustella. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana toukokuuhun 2019 saakka.
Presidentti Niinistö osallistui Münchenin turvallisuuskonferenssiin perjantaina ja lauantaina 15.–16. helmikuuta 2019. Konferenssin yhteydessä hän tapasi myös muun muassa Naton varapääsihteeri Rose Gottemoellerin, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin sekä yhdysvaltalaissenaattorit Sheldon Whitehousen ja Chris Coonsin.
Vuodesta 1963 lähtien järjestetty Münchenin turvallisuuskonferenssi on keskustelufoorumi, joka pyrkii edistämään konfliktien ratkaisua, kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Konferenssiin osallistui lähes 500 ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajaa eri puolilta maailmaa.