Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
”Meidän suomalaisten turvallisuus on aika lailla kiinni siitä, miten toisen suomalaisen turvallisuus, elämän turvallisuus on taattu”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Kultaranta-keskustelujen päätösistunnossa maanantaina 9. kesäkuuta. ”Meidän pitäisi taata se, että mahdollisimman harva suomalainen on peruspettynyt olemiseensa suomalaisena”.
Presidentti Niinistö näki ”Nato-puheiden ja Venäjä-puheiden” lisäksi turvallisuusyhteyteen liittyvän olennaisesti elämän turvallisuuden. ”Ja sitä kautta päästään edelleen talouteen. Eihän taloudenkaan tehtävä ole mitään muuta kuin turvata ihmisille elämä”, presidentti sanoi.
Maanantaina päättyneissä keskusteluissa teemoina olivat mm. Venäjä, kyber- ja informaatiotoiminta, kansallinen puolustus sekä etsittiin eväitä Suomen talouden ja yhteiskunnan uudistamiselle.
”Te olette rakentaneet tämän tilaisuuden. Kiitokset ovat kokonaan minun puolellani”, presidentti sanoi.
Yhteenvetoa pienryhmistä: Eurooppa, kansallinen puolustus ja kybertoiminta
Päätöskeskustelun aluksi pienryhmien moderaattorit kokosivat keskustelua. Eurooppa-aiheista ryhmää vetänyt Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kertoi, että ryhmässä oli yksimielisyyttä että unionin yhteinen etu ja missio on hämärätynyt kansalaisilta ja päättäjiltä. Kuitenkin integraatiosta on jäsenmaille hyötyä.
Yhteisvaluutasta todettiin, että virheitä on tehty, mutta järjestelmää ei kannata purkaa vaan parantaa. Tehdyistä virheistä pitää oppia.
Kansallista puolustusta pohtinut ryhmä keskusteli toimintaympäristön muutoksesta (Ukrainan kriisi), puolustuksen resursseista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
Vahvaa kansallista puolustusta ei voi ulkoistaa, ryhmässä todettiin yksimielisesti. Europpalaista puolustusyhteistyötä ei tule vähätellä. Poliittinen yhteisö sinällään tuo turvallisuutta, vaikka EU:lla ei sellaisenaan ole sotilaallisia rakenteita. Nato-jäsenyyden suhteen kaivattiin faktapohjaista raporttia, joka voisi käsitellä myös muita kansainvälisen yhteistyön elementtejä. Ryhmää moderoi Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Kyber- ja informaatiotoimintaa käsitellyttä työryhmää veti toimittaja Jarmo Mäkelä. Ryhmässä oltiin yhtä mieltä siitä, että Venäjä katsoo olevansa arvojen suhteen informaatiosodassa läntisen sivilisaation kanssa. ”Puolustustaistelua, jossa hyökkäys on paras puolustus”. Toisaalta operaatiot ovat niin räikeitä, etteivät ne löydä suuren yleisön keskuudessa vastakaikua Suomessa, vaan torjuntaa.
Kybersotaa ei ole vielä nähty, mutta kyberhyökkäyksiä kyllä. Suomella on kybermaailmassa joukko poikkeuksellisia vahvuuksia. Suomella on viruslaboratorio ja tietoturvan taso kansainvälisesti katsoen hyvä. Myös yksityisen ja julkisen sektorin suhde on hyvä yhteistyö ja luottava suhde.
Vapaassa keskustelussa kommentoitiin Kultarannan antia monipuolisesti. ”Uhkakuvista puhuttu paljon. On muistettava, että Venäjä on maa, jonka intellektuaalinen potentiaali on rajaton”, muistutti toimittaja Anna-Lena Laurén. Kehitysministeri Pekka Haaviston mukaan stereotypiat ovat vaarallisia, Haavisto toivoi enemmän keskustelua Venäjästä ihmisoikeus- ja demokratiakysymysten kautta.
Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen mukaan suomalaisten kiinnostus Kultarannassakin puhuttuihin asioihin on korkealla tasolla. Ukraina-uutisia luetaan myös nuorten keskuudessa.
Suomen sitko haussa
Iltapäivällä keskusteltiin Suomen tulevaisuudesta otsikolla ”Suomen sitko – millaiset eväät talouden ja yhteiskunnan uudistamiselle?”.
Moderaattorina toiminut Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen aloitti keskustelun esittämällä, että Suomi on siirtynyt pysyvään hitaan kasvun aikaan ja että maatamme leimaa pysähtyneisyys. Panelistit myönsivät että tilanne on vakava, ja syytä etsittiin niin maailmantalouden muutoksista kuin kotimaisista rakenteista.
Nähtiin kuitenkin myös toivoa. Nuori sukupolvi on edellistä koulutetumpi, terveempi, kielitaitoisempi ja korostaa reiluutta, nuorisotoiminnan johtaja Tommi Laitio sanoi. Toimittaja Saska Saarikosken mukaan maailmanlopun visiot ovat vielä kaukana. Suomi vahva valtio, jolla on valtavia voimatekijöitä, joiden varaan rakentaa.
Yrittäjähengen nousu nähtiin positiivisena ja Aalto-yliopiston Startup Saunaan tullaan tutustumaan ulkomailta asti.
Monessa puheenvuorossa ratkaisuksi esitettiin turhan sääntelyn purkamista. Esimerkkejä turhasta byrokratiasta löytyi niin lupa-asioissa, verotuksessa kuin maatalouden valvonnassa. Myös valtion keskushallinnon ja vaalijärjestelmän uudistamisesta keskusteltiin.