Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui Pariisin rauhanfoorumiin torstaina 12. marraskuuta 2020. Euroopan turvallisuutta koskevassa keskustelussa presidentti Niinistö korosti luottamuksen ja yhteistyön merkitystä uusien haasteiden ratkaisussa.
”Pariisin peruskirja ja Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri 30 vuotta myöhemmin: mitä Helsingin hengestä on jäljellä?” -otsikolla kulkeneeseen keskusteluun osallistuivat presidentti Niinistön lisäksi Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian, Saksan ulkoministeri Heiko Maas sekä moskovalaisen IMEMO-instituutin professori Andrei Zagorski.
Omassa puheenvuorossaan presidentti Niinistö totesi vuoden 1975 Etyk-konferenssin olleen saavutus jo itsessään. Keskellä kylmää sotaa ei ollut itsestään selvää, että kaikki osallistujat saatiin saman pöydän ääreen. ”Kun palaamme tähän päivään, olisiko mahdollista saada maailman merkittävimmät vallat koolle kuten Helsingissä? Pelkäänpä, että vastaus on ’tuskin’.” Ei, vaikka samankaltaiselle tapaamiselle nykyisessä maailmantilanteessa voisi hyvinkin olla tarvetta, vieläkin laajemmalla lähestymistavalla.
Presidentti Niinistö muistutti, että aikanaan Etyk-konferenssia myös kritisoitiin siitä, että se sementoi kylmän sodan jakolinjat. Viisitoista vuotta myöhemmin Helsingin periaatteita kuitenkin pidettiin tärkeänä tekijänä kylmän sodan päättymisessä ja jakolinjojen murtamisessa. Pariisissa vuonna 1990 julistettiin uuden rauhan, demokratian ja yhtenäisyyden aikakauden alkaneen. Ja prosessi jatkuu edelleen, 1990-luvulla Etykistä tuli Etyj.
Presidentti Niinistö totesi, että Helsingin hengessä kyse oli monista edelleen tärkeistä asioista. Ensimmäinen on luottamuksen merkitys: ”Täytyy olla ainakin jonkin verran luottamusta, jotta voimme istua kasvotusten samaan pöytään vastustajamme kanssa. Ilman luottamusta ei ole yhteistyötäkään,” presidentti lisäsi.
Toinen huomio on se, että turvallisuus ja yhteistyö kulkevat käsi kädessä. ”Ei ole toista ilman toista,” presidentti Niinistö tiivisti. Kolmantena presidentti totesi, että Helsingissä hyväksytyt periaatteet ovat edelleen hyvin ajantasaisia. ”Yritämme noudattaa ja painottaa niitä, ja ne ovat meidän reittimme eteenpäin.”
Vaikka meitä ympäröivä maailma on nykyisin hyvin erilainen kuin 30 vuotta sitten, on presidentin mukaan tarve lisätä turvallisuutta yhtä suuri. ”Turvallisuus on ykkösprioriteetti jokaiselle kansalle ja jokaiselle yksilölle. Se on elämän peruselementti,” hän sanoi.
Presidentin mukaan maailma on paraikaa suurten kysymysten edessä; suurvaltakilpailu, ydinasevalvonta, pandemia ja ilmastonmuutos haastavat kaikkia maita. ”Ehkä meidän täytyisi siis jälleen löytää se positiivinen asenne, jota Helsingin hengeksikin kutsutaan. Myös tulevaisuudessa tarvitsemme vuoropuhelua, luottamusta, turvallisuutta ja yhteistyötä sekä niitä kymmentä Helsingissä hyväksyttyä periaatetta,” presidentti Niinistö pohti ratkaisua.
Yritys ottaa kaikki mahdolliset asiat esille kerralla tuskin onnistuisi. Presidentti Niinistö painotti tarvetta keskittyä pieniin asioihin, joissa meillä on yhteinen intressi. Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat sellaisia. Esimerkkinä presidentti kertoi keskusteluistaan mustasta hiilestä niin Yhdysvaltain kuin Venäjän presidenttien kanssa. ”Jos voimme tehdä yhteistyötä pienissä asioissa, niistä muodostuu suurempia asioita.”