Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Politiikan toimittajat ry:n edustajia tiistaina 16. kesäkuuta 2020. Etätapaamisena järjestetyssä tilaisuudessa puhuttivat etenkin koronavirus, talous ja maailmanpolitiikka.
Puheenvuorossaan presidentti Niinistö nosti esille koronavirustilanteen ja poikkeusolot. Koronaviruksen vuoksi käyttöön otettujen valmiuslakien soveltamisen luopumisesta kerrottiin maanantaina. Samalla päättyi poikkeusolojen voimassaolo.
Presidentti Niinistö totesi näin olevan, kun käytetään juridista termiä poikkeusolot. Hän kuitenkin muistutti, että varovaisuuteen on edelleen syytä, sillä ajat eivät vielä suinkaan ole normaalit. ”Kyllä me edelleen elämme poikkeuksellisissa oloissa ja aikaa. Ja tällä tähtään nyt siihen, että ei suinkaan ollut summerinsoitto, että nyt palataan totaalisesti normaaliin. Kyllä edelleenkin tietty varovaisuus on paikallaan.”
Samalla presidentti Niinistö kertoi olevansa tyytyväinen siihen, miten Suomessa on koronavirustilanteesta selviydytty. ”Uskon, että eräs on se, että ehkä pienemmissä maissa on ollut helpompi saada tuo varovaisuuden sanoma ja käyttäytyminen läpi,” hän totesi.
Tarvetta perinteiselle talousajattelulle
Presidentti Niinistö jatkoi myös Kultaranta-keskustelujen alla avaamaansa keskustelua kestävästä taloudesta. Hänen mukaansa etenkin nyt koronan jälkeen, kun velkaantuminen väistämättä lisääntyy, on tärkeä puhua talousvastuusta. Keskuspankkien luomalle rahalle tulisi löytyä vastiketta työstä ja tuotannosta, muuten luottamus rahajärjestelmään päättyy.
”Ei voi olla niin, että tyhjästä tehdään lisärahaa ja samalla sitten se upotetaan velkajärjestelyin tyhjään. Ja tämän vuoksi minusta on syytä käydä kyllä keskustelua siitä, että miten tuo luottamus silloin säilytetään ja mitä sen vuoksi olisi tehtävä.”
”Minä en keksi mitään muuta parempaa, kuin palaamista aika, sanoisinko, perinteiseen talousajatteluun. Tämä tarkoittaa tarkkaa taloustoimintaa ja ennen kaikkea sitä, että hyvä syntyy työstä ja tuotannosta”, hän totesi.
Ei puolen valitsija, vaan oma puolensa
Maailmanpolitiikan ja geopolitiikan suhteen presidentti Niinistö totesi, ettei usko koronaviruspandemian muuttaneen kehityksen suuntaa, vaan pikemminkin nopeuttaneen sitä. Maailman kaksinapaistuminen sekä monenkeskisen yhteistyön jatkuva heikkeneminen ovat haasteita myös jatkossa.
Presidentin mukaan Yhdysvallat osoittaa tällä hetkellä haluttomuutta monenkeskiseen yhteistyöhön. Samalla Kiina rakentaa multilateraaliyhteistyölle omaa malliaan. Venäjältä sen sijaan kuuluu kannustavia puheita monenkeskisyyden merkityksestä.
”Meidän, jotka kannatamme monen keskeisyyttä, täytyy olla tarkkana siinä, että minkälaista monen keskeisyyttä tässä nyt alkaa syntyä. Koska se on kuitenkin lopputuloksen kannalta kaikkein ratkaisevinta,” presidentti sanoi.
Yhtenä tärkeistä kansainvälisen yhteistyön ulottuvuuksista presidentti mainitsi asevalvonnan sekä siihen liittyvän Venäjän P5-huippukokousaloitteen. Presidentti totesi, että hänellä on ollut mahdollisuus puhua asiasta eri valtionpäiden kanssa. ”Erityisesti Ranskan Macronin kanssa puhuimme paljon siitä, miten me voimme olla tukemassa tätä P5-aloitetta. Myöskin presidentti Putinille olen esittänyt, että Suomi on aina valmis niin sanottuihin hyviin palveluksiin tässä suhteessa.”
Oleellista presidentin mukaan on tällä hetkellä saada suuret maat samaan pöytään, vaikka ennuste keskustelun tuloksista ei olisikaan kovin kaksinen. Näihin pöytiin myös EU:n olisi tärkeä päästä. ”Nyt jos koskaan tarvittaisiin sitä eurooppalaista yhtä ääntä ja Euroopan unionin vahvaa ääntä, jossa me emme tee itsestämme puolen valitsijoita, vaan olemme oma puolemme,” presidentti Niinistö sanoi.