Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö peräänkuuluttaa Suomen ulkopolitiikkaan kantojen ja periaatteiden lisäksi käytännön toimia. Presidentti Niinistö puhui tiistaina 26. elokuuta Suomen ulkomaan edustustojen päälliköille, jotka olivat kokoontuneet vuotuiseen suurlähettiläskokoukseen Helsinkiin.
”Suomen kanta Ukrainan tapahtumiin on ollut selvä kriisin alusta alkaen. Tuomitsemme Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin loukkaukset. Olemme olleet mukana asettamassa EU:n pakotteita Venäjään vaikuttamiseksi. Emme me voi jäävätä itseämme vastuusta sen suhteen, millaisin periaattein ristiriitoja Euroopassa ratkotaan. Emmekä voisi vain jäädä varjelemaan omia käytännön etujamme, kun yhteisiä arvojamme loukataan”
Presidentin mukaan tämä ei kuitenkaan riitä. ”Ulkopolitiikkamme ei voi olla yksin kantojen ja periaatteiden eri suuntiin ilmoittelua. Lisäksi on tarpeen miettiä, mitä halutaan ja voidaan tehdä käytännössä. Ja sitten on myös yritettävä tehdä se.”
Presidentti Niinistö viittasi toissa viikolla tekemäänsä matkaan Venäjälle ja Ukrainaan. ”Mielestäni on selvää, että keskusteluyhteyksien ylläpitäminen eri toimijoiden välillä on tarpeen. — Tietenkään emme ole tehneet tai tee tätä työtä yksin, vaan osana kokonaisuutta. Toimintamme tukee laajempia kansainvälisiä pyrkimyksiä konfliktin ratkaisemiseksi.”
Ukrainan konflikti on laajemman kriisin syy ja seuraus
Presidentti Niinistön mukaan on tärkeää havaita, ettei Ukrainan kriisiä voida irrottaa laajemmasta yhteydestään eli Venäjän ja lännen välisestä suhteesta. ”Tuo suhde on ajautunut epäluottamuksen ja vastakkainasettelun kierteeseen. Ukrainan konflikti on tälle laajemmalle kriisille sekä syy että seuraus. Diplomatian haaste onkin siis nyt suurempi, ei vain Ukrainan kokoinen.”
Presidentti Niinistö arvioi, että vakavampi kansainvälinen keskustelu lännen ja Venäjän välisen kuilun repeämisestä on vasta alkuvaiheissaan. ”On tarve syvälliseen harkintaan, myös itsekriittiseen.”
Presidentti Niinistö sanoi, että Ukrainan kriisin vaikutukset ulottuvat Suomeen ennen muuta Venäjän ja EU:n vastakkainasettelun sekä turvallisuuspoliittisen epävarmuuden kautta. ”Vastauksenkin on siten oltava laajempi. Meidän on EU:n jäsenenä pyrittävä ennen muuta siihen, että unioni kykenisi toimimaan kokonaisvaltaisesti sekä kriisin ratkaisemiseksi että laajempien vaikutusten hillitsemiseksi.”
Suomi ei ole turvallisuustyhjiö
Vaikka turvallisuuspolitiikassa on epävarmuutta, ei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa, muistutti presidentti Niinistö. ”Tilanne lähialueillamme on vakaa. Suomi ei ole turvallisuustyhjiö. Eikä meillä ole sellaiseksi myöskään varaa tulla. Tästä pidämme huolta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti”, presidentti painotti.
Presidentti Niinistö alleviivasi, että Suomi on jatkuvasti halunnut ylläpitää uskottavaa kansallista puolustusta, ja että siitä on huolehdittava myös jatkossa. Se edellyttää kuitenkin voimavarojen lisäämistä. Kyse ei kuitenkaan ole vain rahasta, vaan sodankäynnin muutoksesta. ”Varsinaisen sodan ja muun voimavaikuttamisen välinen rajalinja hämärtyy. Kyber- ja informaatiosodan keinojen merkitys on kasvussa. Käydään ehkä sotaa, muttei välttämättä olla sodassa. Samalla konfliktien nopeus on nousemassa uusiin mittasuhteisiin, kuten Krimillä nähtiin.”
”Tämä asettaa perinteisiin uhkakuviin pohjautuvan varautumisen uusien paineiden eteen. Suomen lähtökohdat eivät tässä ole kaikkein huonoimmat vahvan kokonaisturvallisuutta ja eri viranomaisten tiivistä yhteistyötä korostavan toimintatavan vuoksi. Mutta myös meillä puolustusta joudutaan arvioimaan tarkasti ajan kuvaa vasten niin suorituskykyjen kuin valmiuden osalta”, presidentti sanoi.
Keskustelu sotilaallisesta yhteistyöstä ja liittoutumisesta paikallaan
Presidentti Niinistö käsitteli puheessaan myös turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskevaa kokonaiskatsausta, jonka laatimisesta presidentti ja valtioneuvosto ovat päättäneet. Siinä arvioidaan laajasti eri yhteistyösuuntia, kuten EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, Natoa, pohjoismaista puolustusyhteistyötä Nordefcoa sekä kahdenvälistä kumppanuutta esimerkiksi Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa.
”Suomen puolustusta ei voi ulkoistaa. Ellei itse halua kantaa vastuuta, muitakaan vapaaehtoisia tuskin löytyy. Toisaalta ei myöskään ole mitään uskottavaa erakkopuolustuksen mallia. Jo nykyaikainen teknologia sanelee tämän. Kansainvälinen yhteistyö ja sitä tukevan verkoston rakentaminen on nykypäivän puolustusratkaisuissa luonteva malli”, presidentti sanoi.
Presidentti muistutti myös, että poliittinen sitoumus Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä on olemassa. Etenkään Suomen ei ole syytä tätä vähätellä, vaan ”meidän pitää olla pikemminkin uutta yhteistyötä peräänkuuluttamassa ja rakentamassa.” Presidentti arvioi, että pidemmällä aikavälillä myös Euroopan on katsottava turvallisuusasioissa eteensä eri tavalla kuin tähän asti. Paine tähän kasvaa paitsi Ukrainan kriisin myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän myllerryksen myötä. ”Eurooppa on tekemisissä kovan haasteen kanssa, jota huoli myös sisäisestä turvallisuudesta korostaa. Tähän on pakko vastata tiiviimmällä yhteistyöllä ja kovemmilla panostuksilla”, presidentti Niinistö sanoi.
Copyright © Tasavallan presidentin kanslia