Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieroksuu arvioita, joiden mukaan hänen tulisi ulkopoliittisissa kysymyksissä pidättäytyä ilmaisemasta kantaansa ja automaattisesti asettua hallituksen linjausten taakse. Hän otti kantaa asiaan MTV:n tasavallan presidentin kyselytunnilla tiistaina 14. heinäkuuta 2020.
Kultarannassa nauhoitetussa haastattelussa aiheina olivat muun muassa kotimaiset valtaoikeuskysymykset, EU:n ja Suomen talouteen liittyvät asiat ja suurvaltapolitiikka.
Keskustelua presidentin valtaoikeuksista
Julkisessa keskustelussa on esitetty arvioita, joiden mukaan presidentti olisi pyrkinyt laajentamaan toimivaltaansa yli perustuslaissa määriteltyjen rajojen. Presidentti Niinistö kertoi ihmettelevänsä erityisesti arviota, jonka mukaan tasavallan presidentin tulisi pysytellä vain ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja niissäkin kysymyksissä kannattaa hallituksen linjauksia.
Presidentin mukaan tulkinta ei ole perustuslain mukainen, sillä lakiin on kirjattu, että tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
”Tässäkin on aika mielenkiintoista huomata tämän arvostelun yhteydessä, että perustuslaki on saanut ihan uuden muodon. Että se onkin nykyisin niin, että presidentti ja hallitus yhdessä johtavat ulkopolitiikkaa. Näin kirjoitellaan”, presidentti sanoi.
Elvytys ja velkaantuminen
Presidentti käsitteli haastattelussa myös arvostelua, jonka mukaan hän olisi ottanut kantaa EU-asioihin tavalla, joka rikkoo toimivaltarajoja. Esimerkkinä tästä on keskustelu niin kutsutusta EU:n elvytyspaketista.
Presidentti Niinistö korosti, että hän ei ole ottanut kantaa EU:n elvytyspakettiin, vaan kantanut huolta kokonaisuudesta, jonka EU:n, euroryhmän ja Euroopan keskuspankin elvytystoimet yhdessä ovat luoneet.
”Olen varma, että nuo paketit muodossa tai toisessa toteutuvat, enkä ole koskaan ottanut kantaa kyllä tai ei, enkä ota tässäkään.”
Sen sijaan presidentti Niinistö esitti huolensa muutaman vuoden päässä odottavasta tilanteesta. Hän muistutti, että viimeksi kuluneina vuosina talousongelmat on ratkaistu painamalla lisää rahaa. Rahan määrä euroalueella on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana.
Presidentti kertoi epäilevänsä, että ajattelu, jossa rahaa ensin luodaan tyhjästä, annetaan se velaksi ja sen jälkeen tämä tyhjästä rahasta muodostuva velka jollakin mekanismilla kadotettaisiin, ei johda pitkälle.
”Onko todella niin, että rahaa on, velkaa saa ja velkaa ei tarvitse maksaa takaisin”, hän kysyi.