(epävirallinen käännös)
(5. huhtikuuta 2017, Helsinki)
Kiinan kansantasavallan presidentti Xi Jinping teki valtiovierailun Suomeen 4.-6.4.2017 Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön kutsusta.
Vierailun aikana presidentti Xi keskusteli presidentti Niinistön kanssa ja tapasi pääministeri Sipilän ja eduskunnan puhemies Lohelan. Presidentit tarkastelivat Kiinan ja Suomen kahdenvälisissä suhteissa tapahtuneita huomattavia edistysaskelia vuonna 1950 solmittujen diplomaattisuhteiden solmimisen jälkeen sekä maiden välisiä perinteikkäitä ystävyyssuhteita. He korostivat kahdenvälisten suhteidensa kehittyviä ja nykyaikaisia suuntaviivoja ja vahvistivat, että maiden välille perustetaan uudenlainen tulevaisuuteen suuntaava yhteistyökumppanuus lisäämällä edelleen keskinäistä poliittista luottamusta ja laajentamalla ja syventämällä yhteistyötä kansojen hyväksi.
1. Osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että maiden kahdenväliset suhteet perustuvat vankkaan keskinäiseen kunnioitukseen, tasapuolisuuteen ja molemminpuolisiin etuihin. Osapuolet vahvistivat kunnioittavansa toistensa itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Ne vakuuttavat haluavansa varmistaa, että ne ottavat yhteistyössään huomioon toistensa keskeiset intressit ja lisäävät keskinäistä ymmärrystä ja poliittista luottamusta turvatakseen kahdenvälisten suhteidensa kestävän ja vakaan kehityksen. Suomi vahvisti sitoutuvansa edelleen vahvasti yhden Kiinan politiikkaansa. Kiina arvostaa edellä mainittua kantaa. Osapuolet ilmaisivat sitoutuvansa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjan tavoitteisiin ja periaatteisiin ja vahvistivat tukevansa YK:n peruskirjassa annettujen tehtävien entistä parempaa toteuttamista. Osapuolet tulevat työskentelemään yhdessä edistääkseen tehokkaita, yhteisiä toimia, joilla vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan lukien ilmastonmuutos ja kestävä kehitys.
2. Kiinan ja Suomen välinen uudenlainen tulevaisuuteen suuntaava yhteistyökumppanuus täydentää Euroopan unionin (EU) ja Kiinan välistä laajaa strategista kumppanuutta. Tämän pohjalta osapuolet sopivat sitoutuvansa rakentamaan Kiinan ja EU:n välistä rauhan, kasvun, uudistamisen ja kulttuurin kumppanuutta, edistämään EU:n ja Kiinan välistä strategista yhteistyöohjelmaa (EU-China 2020 Strategic Agenda for Cooperation), ja tukemaan Kiinan ja EU:n välisiä investointisopimusta koskevia neuvotteluja ja EU:n ja Kiinan välistä liikkuvuutta ja muuttoliikettä koskevaa dialogia. Osapuolet tukevat Kiinaa ja EU:ta niiden väliseen vapaakauppasopimukseen liittyvän esiselvityksen laatimisessa, kun olosuhteet ovat oikeat, ja korkeaan teknologiaan liittyvän kaupallisen yhteistyön tiivistämisessä. Suomi arvostaa Kiinan aloitetta rakentaa Silkkitien talousvyöhyke ja 2000-luvun Merellinen Silkkitie ja tukee Kiinaa ja EU:ta yhtenäisen ja molempia hyödyttävän lähestymistavan etsimisessä, mukaan lukien tuki ASEMin piirissä tapahtuvalle yhteistyölle, ja edistää yhteyksiä Euroopan ja Aasian välillä, rakentaen yhdessä Aasia-Eurooppa-välistä suurta markkina-aluetta, joka lisää liiketoimintaa ja ihmisten, pääoman, teknologian ja tiedon liikkumista sekä viestintää kahden mantereen välillä. Osapuolet edistävät Kiinan ja Pohjoismaiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia.
3. Osapuolet korostavat korkean tason poliittisen kanssakäymisen merkitystä kahdenvälisten suhteiden kehitykselle ja sopivat, että osapuolten korkean tason vierailuvaihto säilytetään nykyisellään keskinäisen ymmärryksen ja luottamuksen lisäämiseksi. Osapuolet sitoutuvat lisäämään kanssakäymistä ja yhteistyötä keskus- ja paikallishallintojaan, lainsäädäntövaltaansa, oikeuslaitoksiaan ja poliittisia puolueitaan edustavien tahojen välillä. Ulkoministeriöt jatkavat poliittisia konsultaatioitaan, vaihtavat näkemyksiä kahdenvälisistä suhteista, kansainvälisestä tilanteesta ja molempia kiinnostavista alueellisista kysymyksistä.
4. Osapuolet toimeenpanevat aktiivisesti Kiinan ja Suomen presidenttien sopimaa tärkeää Kiina-Suomi kumppanuuskonsensusta, tehostavat poliittista ohjausta ja yleistä koordinaatiota kansallisella tasolla, jatkavat käytännön yhteistyön laajentamista ja syventämistä esimerkiksi kaupan ja vastavuoroisten investointien, innovaatioiden, ympäristönsuojelun ja kaupungistumisen aloilla, suhtautuvat myönteisesti tuloshakuisten poikkihallinnollisten yhteistyöfoorumien tarpeen selvittämiseen, ja käyttävät täysimääräisesti hyödyksi olemassa olevaa kahdenvälistä yhteistyötä, erityisesti Kiinan ja Suomen välistä taloudellisen, teollisen ja teknisen yhteistyön sekakomissiota ja Kiinan ja Suomen välistä tieteellis-teknisen yhteistyön sekakomissiota.
5. Osapuolet pyrkivät yhdessä lisäämään keskinäisten investointiensa tasoa ja kannustavat omien maidensa yrityksiä investoimaan toisen osapuolen alueelle. Osapuolet pyrkivät takaamaan, että kummankin osapuolen liike-elämän edustajien viisumi- ja oleskelulupahakemukset käsitellään oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti. Osapuolet tekevät kaikkensa luodakseen myönteisen ja vakaan liiketoimintaympäristön. Maat edistävät kaupan tasapainoista kehitystä, poistavat kaikenlaisia kaupan esteitä ja suojelevat teollis- ja tekijänoikeuksia. Osapuolet sitoutuvat syventämään kahdenvälistä kanssakäymistään ja yhteistyötä teknologiaa koskevan kaupan alalla.
6. Osapuolet sitoutuvat syventämään innovaatioita koskevaa kanssakäymistään ja yhteistyötä, jotta siitä tulisi molemmissa maissa merkittävä kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen moottori ja edistävät edelleen korkean tason tieteellistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa koskevaa yhteistyötä molempia kiinnostavilla alueilla. Ministeritason kokousten ja säännöllisten tiede- ja teknologiakonferenssien lisäksi osapuolet kannustavat instituuttejaan ja yrityksiään ryhtymään yhteisiin tieteellisiin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin ja tukemaan pyrkimyksiä tällä alueella. Osapuolet tukevat yhteisten tutkimus- ja innovaatio-alustojen perustamista ja sitoutuvat tieteen ja innovaatioiden myönteisen roolin hyödyntämiseen maiden kestävän kehityksen edistämisessä ja globalisaation haasteisiin vastaamisessa.
7. Ihmisten väliset kontaktit ja kulttuurivaihto on kiinteä osa kahdenvälisiä suhteita ja erittäin tärkeitä suhteiden pitkäaikaisen kehityksen kannalta. Maat vahvistavat kanssakäymistään samoin kuin kaupallista ja investointeihin liittyvää yhteistoimintaansa kulttuurin ja koulutuksen aloilla ja vahvistavat taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen läheisesti liittyvää yhteistyötään. Osapuolet tiivistävät kulttuuriin ja luoviin aloihin ja kulttuurin monimuotoisuuden edistämiseen liittyvää yhteistyötään. Suomi tukee Kiinan kulttuurikeskuksen perustamista Helsinkiin ja osapuolet lupasivat pitää aktiivisesti yhteyttä toisiinsa mahdollisuuksista perustaa Suomen kulttuurikeskus Pekingiin. Kulttuuriin liittyvällä yhteistyöllä samoin kuin nuorisovaihdolla ja nuorten välisellä yhteistyöllä on tärkeä rooli kansojen keskinäisen ymmärryksen ja ystävyyssuhteiden vahvistamisessa. Koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella on keskeinen rooli kestävän yhteiskunnallisen kehityksen luomisessa. Koulutusalan yhteistyö, mukaan lukien opettajankoulutus ja oppimiseen kohdistuva tutkimus, laajennetaan kaikille tasoille nykyaikaisten oppimisratkaisujen luomiseksi, jotta 2000-luvulla tarvittavia taitoja voidaan kehittää. Osapuolet katsoivat, että Konfutse-instituutilla on ollut merkittävä rooli keskinäisen ymmärryksen ja kanssakäymisen syventämisessä kansojen välillä. Osapuolet kannustavat ajatuspajoja kanssakäymiseen ja tarjoavat tiedollista tukea yhteistyön edistämiseksi. Ihmisten välistä yhteydenpitoa lisätään koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioita koskevan yhteistyön aloilla.
8. Osapuolet syventävät edelleen yhteistyötä kiertotalouden, resurssien käytön tehokkuuden ja kestävän kehityksen aloilla. Osapuolet vahvistavat yhteistyötä, joka koskee tehokasta ja kestävää energiatuotantoa ja -käyttöä, energialaitteita ja teknisiä standardeja, resurssien tehokasta kierrätystä, resurssien tuottavuutta, sähköverkkojen joustavuuden ja älyverkkoratkaisujen kehittämistä, jätehuoltoa, uusiutuvaa energiaa, biomassaenergian käyttöä, vesivarojen kestävää hoitoa sekä vaihtavat ympäristönsuojelua, ilmanlaatua ja ympäristöseurantateknologiaa koskevia tietoja. Osapuolet kannustavat asianomaisia hallintoviranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kuntien viranomaisia ja tutkimus- ja tiedeyhteisöjä, luomaan suoria yhteyksiä ja vahvistamaan viestintää näillä aloilla vauhdittaakseen kahdenvälistä kauppaa, investointeja ja innovaatioita koskevaa yhteistyötä. Osapuolet jatkavat yhteistyön syventämistä ja edistävät kiinalais-suomalaisten ekologisten demonstraatioalueiden perustamista.
9. Osapuolet syventävät yhteistyötä uudenlaisen kaupungistumisen ja vihreiden, ekologisten älykaupunkien rakentamisen aloilla, missä keskeistä on kestävä kaupunkisuunnittelu ja rakennusteknologia, kaupunkien sopeutuminen ilmastonmuutokseen, rakennusten energiatehokkuus ja vihreä rakennusteknologia, tehdasvalmisteiset rakennukset ja vihreät rakennusmateriaalit. Osapuolet sitoutuvat työskentelemään yhdessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tai rajoittamiseksi, kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevien pyrkimysten vahvistamiseksi.
10. Metsätaloudessa ja metsätuoteteollisuudessa tehdyn pitkäaikaisen ja menestyksekkään yhteistyön pohjalta osapuolet edistävät tiiviimpää metsätalousyhteistyötä sekä kahden- että kansainvälisesti. Yhteistyötä parannetaan edelleen maatalouden tuottavuuden ja maataloustuotteiden laadun ja turvallisuuden aloilla ja osapuolet työskentelevät yhdessä edistääkseen suomalais-kiinalaisen maatalouden kehittämis- ja innovaatiofoorumin perustamista. Osapuolet harjoittavat myös kanssakäymistä ja yhteistyötä elintarvikkeita, lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita ja kosmetiikkaa koskevan sääntelyn alalla. Lisäksi osapuolet edistävät edelleen käytännön yhteistyötä kiinalaisten ja suomalaisten yritysten välillä värimetalleihin liittyvässä teknologiassa, teknisissä laitteissa, hyödykekaupassa ja kaivosalalla.
11. Osapuolet toivovat voivansa hyödyntää yhteistyömahdollisuuksia liikenteen ja tieto- ja viestintäteknologian aloilla. Ne ovat valmiita edistämään liikenneyhteistyötä, erityisesti innovatiivisten liikennepalveluiden, vihreän, älykkään ja turvallisen liikenteen sekä rautatieinfrastruktuurin ja lentoliikenneyhteyksien kehittämisessä. Yhteistyön painopistealueita ovat laajakaistaverkot, ”Internet Plus”, mobiili viestintäteknologia, pilvipalvelut ja IT-asiantuntijoiden koulutus. Osapuolet tutkivat myös mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Aasian ja Euroopan välisten televiestintäyhteyksien rakentamisessa.
12. Osapuolet sopivat, että avoin, turvallinen, vakaa, saavutettava ja rauhallinen ICT-ympäristö on kaikille välttämätön ja vaatii valtioiden välistä yhteistyötä, jotta kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavia riskejä voidaan vähentää.
13. Osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että arktisen alueen haavoittuvuuden takia alueen taloudellisessa toiminnassa täytyy ottaa sen luonnonvarojen suojeleminen ja kestävä käyttö täysimääräisesti huomioon. Maat tiivistävät taloudellista ja teknistä yhteistyötään arktisen meriteollisuuden, arktisen geologian, meri- ja napa-alueiden tutkimuksen (mukaan lukien napa-alueiden säätä ja merijäätä koskevat tutkimukset ja ennusteet), ympäristönsuojelutekniikan, merenkulun ja meriturvallisuuden, mukaan lukien alusseuranta ja -raportointi, ICT ja turismi, aloilla.
14. Osapuolet arvostavat yhteistyötään oikeusvaltioperiaatteeseen ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä katsoen, että vuonna 1985 alkanut oikeusalan yhteistyö on edistynyt ja ollut hedelmällistä. Osapuolet lisäävät käytännön yhteistyötä oikeudellisella sektorilla sekä rajat ylittävää rikollisuutta koskevien poliisin tiedustelutietojen jakamisessa. Osapuolet korostavat ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen ja suojelun tärkeyttä.
15. Osapuolet edistävät yhteistyötään käsittelemällä aktiivisesti väestön ikääntymiseen liittyviä asioita ja kehittämällä vanhustenhuoltopalveluja, sosiaalihuoltoa ja köyhyyden hallintaa. Lisäksi osapuolet parantavat tiedon, kokemusten ja informaation vaihtoa järjestämällä asiantuntijoiden välisiä keskustelutilaisuuksia ja vierailuvaihtoa.
16. Osapuolet katsovat, että yhteistyö matkailun alalla on tärkeä ihmisten välisen yhteydenpidon, kulttuurivaihdon ja käytännön yhteistoiminnan ala. Osapuolet sopivat edistävänsä matkailualan yhteistyötään, tukevansa yhteistoimintaa kansallisten matkailualan järjestöjensä välillä ja edistävänsä matkailuun liittyvien teollisuudenalojen toimintaa, jotta molempiin suuntiin tapahtuvaa vierailuvaihtoa voitaisiin laajentaa. Osapuolet päättivät käyttää täysimääräisesti hyväkseen Kiinan ja EU:n välistä matkailuvuotta 2018 ja saattaa Kiinan ja Suomen välinen matkailualan yhteistyö uudelle tasolle.
17. Osapuolet ilmaisivat sitoutuvansa edelleen edistämään urheiluun liittyvää kanssakäymistä ja yhteistyötä. Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisten yhteydessä osapuolet edistävät talviurheiluun liittyvää kanssakäymistä ja olympialaisten järjestämiseen liittyvää yhteistyötä. Osapuolet tukevat urheilujärjestöjen ja –instituuttien ja alan yritysten välistä yhteistoimintaa koulutuksen, tutkimuksen ja valmennuksen aloilla samoin kuin suurten urheilutapahtumien järjestämisessä.