Presidenttipari tervehti lapsia ennen SuomiSápmi 100+100 -juhlaa Sajoksessa Inarissa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
”Aloitamme juhlavuoden maakuntavierailujen sarjan täältä Lapista, Inarista. Teemme sen hyvin mielellämme – siis lähteä etäältä, mutta kuitenkin niin läheltä. En muista nähneeni missään niin paljon hymyileviä kasvoja kuin täällä tänään. Tuo nuorempi väki, koululaiset ovat selkeästi onnellisia. Se on iso asia”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi vieraillessaan Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa maanantaina 6. helmikuuta 2017 Inarissa.
Presidentti Niinistön ja rouva Jenni Haukion Lappiin Inariin ja Tervolaan 6. – 7. helmikuuta suuntautunut vierailu oli heidän ensimmäinen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tekemänsä maakuntamatka.
Tiiviimpää yhteistyötä valtion ja saamelaisten kesken
”Buori sámi álbmotbeaivvi!” – hyvää saamelaisten kansallispäivää! – toivotti presidentti Niinistö SuomiSápmi 100+100 -juhlassa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Kansallispäivän juuret ulottuvat sadan vuoden taakse, jolloin Trondheimissa Norjassa pidettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Juhlan järjestivät Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä Inarin kunnan peruskoulut ja lukio.
”Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana saamelaiset ovat pitäneet esillä omia oikeuksiaan. Tässä työssä toivon, että yhteistyö Suomen valtion ja saamelaisten kesken vain tiivistyy. Että ymmärtäisimme toistemme näkökulmat, niiden erot ja yhteneväisyydet”, presidentti Niinistö totesi tervehdyksessään.
Presidentti lainasi puheessaan saamelaisen rap-artisti Ailu Vallen ajatuksia kahden kulttuurin välissä elämisestä ja sen haasteista.
”Ailu on todennut, että hänen musiikkiinsa ja ajatuksiinsa vaikuttaa kahden kulttuurin sisällä eläminen. Se on rikkaus, mutta tuo myös ristiriitoja. Hän on sekä onnekas että onneton, sillä kaksikulttuurisuus pakottaa näkemään asiat useammasta kuin yhdestä näkökulmasta”, presidentti Niinistö sanoi.
Juhlassa esiintynyt Ailu tarjosi presidentille vastavuoroisesti osallistumista rap-musiikin tekoon presidenttikauden jälkeen. Juhlassa oli rap-musiikin lisäksi lasten ja nuorten esittäminä niin musiikkiesityksiä, joikuja, runoja kuin tarinoitakin sekä suomeksi että saamen kielillä. Lisäksi kutsuvieraat pääsivät näkemään tanssiesityksiä sekä animaation saamelaismytologiasta.
Presidentti Niinistö kommentoikin saamelaiskulttuurin olevan elävää. ”Kulttuuriperintöä on vaalittu ja traditioita siirretty eteenpäin yhä uusille sukupolville. Ja tämän päivän poikkitaiteellinen saamelaiskulttuuri, josta (–) saamme täälläkin nauttia, on omaleimaista ja ajassa elävää. Se kukoistaa”, presidentti korosti.
Juhlan jälkeen presidenttipari vieraili Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa.
Ajankohtaiset saamelaisasiat keskusteluissa
Presidentti Niinistö tapasi Inarissa myös saamelaiskäräjien sekä Inarin kunnan edustajia ja keskusteli heidän kanssaan ajankohtaisista saamelaisasioista.
”On muutamia keskusteluaiheita, jotka ovat pitkään ja pysyvästi esillä. Eräs on tietysti saamelaiskäräjien lainsäädännön määritelmä siitä, kuka on saamelainen. Siitähän on pitkään keskusteltu toisten pohjoismaiden saamelaisten kokoontumisessa, haettu mallia siihen ja ymmärtääkseni keskusteltu valtioneuvoston kansliassa”, presidentti Niinistö kommentoi myöhemmin medialle.
”Myös kaivoslait ja ympäristölainsäädäntö tuntuvat askarruttavan ja on hyvin ymmärrettävää, että täällä ihmiset on hyvin kovin riippuvaisia siitä, miten heidän ympäristöään kohdellaan. Joten on hyvä, että tällaista keskustelua käydään. Toivottavasti löytyy ratkaisu”, presidentti Niinistö jatkoi.
Tarinoiden Inarista Kiilopään tunturille
Rouva Jenni Haukio tutustui Inarin kunnan pääkirjastossa Ivalossa Tarinoiden Inari –äänitearkistoon, jonka suojelijana hän toimii. Verkossa vapaasti kaikkien käytettävissä oleva arkisto sisältää tuhansia suullisia tarinoita, joiden keräämisessä inarilaiset ovat laajasti auttaneet. Paikalla tilaisuudessa oli myös 100-vuotias Hilda Kukkola, jota on haasteteltu elämänkokemuksistaan arkistoon.
”Tämä on aivan ainutlaatuinen hanke koko Suomessa. Toivottavasti tätä toimintamallin hyödynnettäisiin muuallakin. Perinnetiedon kokoaminen on todella arvokasta”, rouva Haukio totesi.
Presidenttipari pääsi myös tutustumaan Suomen Ladun toimintaan Kiilopään tunturikeskuksessa. Vierailun kantava keskustelunaihe oli, miten suomalaisia voi kannustaa liikkumaan. Presidenttipari pääsi itsekin kokeilemaan liikkumista lyhyellä lumikenkävaelluksella. Lumikengillä kierretyllä Vasapolulla päästiin tutustumaan myös Lapin luontoon, sillä matkan varrella näkyi niin riekon kuin kärpänkin jälkiä.
Tervolan kansalaistapaamisessa lämmin tunnelma
Presidenttiparin Lapin-matka jatkui Tervolassa tiistaina 7. helmikuuta. Lapinniemen koulukeskuksen sisäpihalle oli kerääntynyt lähemmäs tuhat ihmistä sylilapsista eläkeläisiin. Presidenttipari kiitti, että aivan kuten Inarissa myös Tervolassa tunnelma oli pikkupakkasessakin lämmin ja ihmiset olivat hyväntuulisia ja tulevaisuuteen uskovia.
Tapaamisessa pitämässään tervehdyksessä presidentti Niinistö onnitteli Tervolaa sen 150-vuotisesta taipaleesta. Presidentin mukaan tervolalaisilla on Suomen satavuotisjuhlan vuoksi tuplasyy juhlia.
”Kaikissa mittauksissa, jotka minun silmiini ovat sattuneet, Suomi on kymmenen parhaan joukossa. Me olemme maailman vakain maa. Me olemme aivan kärjessä niin osaamisessa, innovatiivisuudessa, onnellisuudessa, vaikka missä”, presidentti Niinistö muistutti Suomen vahvuuksista.
Lisäksi presidentti Niinistö painotti puheessaan ihmisten vastuuta toisistaan. Hänen mukaansa Suomen menestys perustuu pitkälti ihmisen vastuuntuntoon. Kaikilla on mahdollisuus ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
”Olisi hyvä tehdä silloin tällöin jotain pientä sen lähellä olevan ihmisen huomioimiseksi ja jopa auttamiseksi. Erityisesti tämä koskee nuorta väkeä. Nyt puhutaan koulukiusaamisesta ja sitä kautta tapahtuvasta syrjään työntämisestä”, presidentti Niinistö korosti.
Kansalaistapaamisen jälkeen presidentti Niinistö vieraili Tervolan Saha ja Höyläämö Oy:ssä ja rouva Haukio puolestaan Vanhalan lammastilalla.