Presideantabárra dearvvaha mánáid ovdal SuomiSápmi 100+100 –ávvudeami Sajosis Anáris. Govva: Matti Porre/Dásseválddi presideantta kansliija
”Álggahedne ávvudanjagi eanangoddegalledemiid ráiddu dáppe Sámis, Anáris. Dahke dan hui mielalis – nappo vuolgit guhkkin, muhto liikká nu lahka. In muitte iežan oaidnán nu olu moddjáš ámadajuid go dáppe odne. Duot nuorat álbmot, skuvlalaččat leat čielgasit lihkolaččat. Dat lea stuora ášši”, dásseválddi presideanta Sauli Niinistö celkkii guossástaladettiinis Sámi musea ja luondduguovddáš Siiddas mánnodaga guovvamánu 6. beaivve 2017 Anáris.
Presideanta Niinistö ja roavvá Jenni Haukio Sápmái Anárii ja Tervolai guovvamánu 6. – 7. Beivviid dollejuvvon galledeapmi lei sudno vuosttaš Suoma iehčanasvuođa 100-jagášávvudanjagi gudnin dahkan eanangoddemátki.
Deahttásit stáhta ja sápmelaččaid ovttasbargu
”Buori sámi álbmotbeaivvi!” – hyvää saamelaisten kansallispäivää! – sávai presideanta Niinistö SuomiSápmi 100+100 –ávvudeamis Sámeguovddáš Sajosis. Álbmotbeaivvi ruohttasat ollet čuođi jagi duohkái, goas Troanddimis dollojuvvui vuosttaš davviriikkalaš sámi čoahkkin. Ávvudeami ordniiga Sámi oahpahusguovddáš sihke Anára gieldda vuođđoskuvllat ja logahat.
”Eurohpa uniovnna áidna eamiálbmogin sápmelaččat leat doalahan iežaset vuoigatvuođaid ovdan. Dán barggus sávan, ahte ovttasbargu Suoma stáhta ja sápmelaččaid gaskkas duššefal deahtásnuvvá. Vai ipmirdivččiimet nuppiideamet oaidninvugiid, daid erohusaid ja ovttalágánvuođaid”, presideanta Niinistö celkkii dearvvahusastis.
Presidenta luoikkahii sártnistis sápmelaš ráp-artista Ailu Valle jurdagiid guovtti kultuvrra siste eallimis ja dan hástalusain.
”Áilu lea gávnnahan, ahte su musihkkii ja jurdagiidda váikkuha guovtti kultuvrra siste eallin. Dat lea riggodat, muhto dat buktá maid ruossalasvuođaid. Son lea sihke lihkolaš ja lihkoheapmi, daningo guovttekultuvravuohta bákkuha oaidnit áššiid eanet go ovtta oaidninvuogis”, presideanta Niinistö dajai.
Ávvudandoaluin loaiddastan Áilu fálai presidentii vuostevurolaččat oassálastima ráp-musihka dahkamii presideantaáigodaga maŋŋel. Ávvudeami prográmmas ledje rápmusihka lassin sihke sáme- ja suomagiel musihkkaovdanbuktojumit, luođit, divttat go muitalusatnai, maid mánát ja nuorat ovdanbukte. Dasa lassin bovdejuvvon guossit besse oaidnit dánsenčájáhusaid sihke animašuvnna sámi mytologiijas.
Presideanta Niinistö kommenteriinai, ahte sámi kultuvra eallá. ”Kulturárbi lea ehccojuvvon ja árbedieđut leat sirdojuvvon ovddos ain ođđa buolvvaide. Ja dálá áigge rastádáiddálaš sámi kultuvra, mas (–) beassat dáppenai návddašit, lea earenoamáš ja áiggis ealli. Dat lieđđu”, presideanta deattuhii.
Ávvudeami maŋŋel presideantabárra guossástalai Sámi musea ja luondduguovddáš Siiddas.
Áigeguovdilis sámi áššit ságastallamiin
Presideanta Niinistö deaivvai Anáris maiddái sámedikki ja Anára gieldda ovddasteddjiid ja ságastalai singuin áigeguovdilis sámi áššiin.
”Leat muhtin ságastallanfáttát, mat leat guhká ja bissovaččat ovdan. Okta lea diehttelas sámedikki láhkaásaheami meroštallan das, gii lea sápmelaš. Dashan lea guhká ságastallon nuppiid davviriikkaid sápmelaččaid čoahkkanemiin, ohccojuvvon málle dasa ja mu ipmárdusa mielde ságastallon stáhtaráđi kansliijas”, presideanta Niinistö kommenterii maŋŋel mediai.
”Maiddái ruvkelágat ja birasláhkaásaheapmi suokkardahttálit ja lea hui bures ipmirdahtti, ahte dáppe olbmot leat hui sakka sorjavaččat das, mot sin birrasiin meanuduvvo. Nu ahte lea buorre, ahte dakkár ságastallan lea johttáhuvvon ollašuhttot. Sávvamis gávdno čoavddus”, presideanta Niinistö jotkkii.
Muitalusaid Anáris Gilonaoaivvi duoddarii
Roavvá Jenni Haukio oahpásnuvai Anára gieldda váldogirjerájus Avvilis Muitalusaid Anár –jietnaarkiivii, man suodjaleaddjin son doaibmá. Arkiivvas, mii lea lupmosit buohkaid anus fierpmis, sisdoallá duháhiid mielde njálmmálaš muitalusaid, maid čoaggimis anárlaččat leat hui olu veahkehan. Dilálašvuođas lei maid báikki nalde 100-jahkásaš Hilda Kukkola, gii muitala eallinvásáhusainis arkiivvas.
”Dát lea aivve áidnalunddot fidnu oba Suomas. Sávvamis dát doaibmanmálle adnojuvvolii ávkin eará sajesnai. Árbedieđu čoaggin lea duođaid divrras”, roavvá Haukio celkkii.
Presideantabárra beasai maid oahpásnuvvat Suomen Latu (sámás: Suoma Láhttu) doibmii Gilonaoaivvi duottarguovddážis. Galledeami guoddi ságastallanfáddá lei, mot suopmelaččat sáhttet movttiidahttojuvvot lihkadit. Presideantabárra beasaiga iežanai geahččalit lihkadeami oanehis muohtagámavánddardeamis. Muohtagápmagiiguin birra johtton Miessemohkis besse oahpásnuvvat maid Sámi lundui, daningo mátkki olis oidnojedje rievssaha ja buoidaga luottat.
Tervola álbmotdeaivvadeamis liekkus dovddut
Presideantabára Sámi mátki joatkahuvai Tervolas disdaga guovvamánu 7. beaivve. Lapinniemi skuvlaguovddáža sisšilljui ledje čoahkkanan lagabui duhát olbmo sallamánáid rájes gitta ealáhatolbmuid rádjái. Presideantabárra giittii, ahte aivve dego Anáris nu maiddái Tervolas dovddut ledje smávvabuollašisge liggosat ja olbmot ledje movttegat ja luhtte boahtteáigái.
Deaivvadeamis doallan dearvvahusastis presideanta Niinistö sávai lihku Tervolai dan 150-jahkásaš mátkkis. Presideantta mielde tervolalaččain lea Suoma čuohtejagášávvudeami geažil duppalágga ávvudit.
”Buot mihtidemiin, maid mu čalmmit leat deaivan fáhtet, Suopma lea logi buoremusa joavkkus. Mii leat máilmmi stáđđáseamos riika. Mii leat njunnošis nu máhttimis, innovatiivavuođas, lihkolašvuođas, vaikko mas”, presideanta Niinistö muittuhii Suoma gievravuođain.
Dasa lassin presideanta Niinistö deattuhii sártnistis olbmuid ovddasvástádusas guhtet guimmiineaset. Su mielde Suoma menestupmi vuođđuduvvá guhkás olbmuid ovddasvástádusdovdui. Buohkain lea vejolašvuohta eastadit eret duvdáseami ja aktonasvuođa.
”Livččii buorre duollet dálle bargat juoidá unnánačča dan lahka orru olbmo vuhtii váldima ja juobe veahkeheami várás. Earenoamážit dát guoská nuoraid. Dál ságastallojuvvo skuvlagivssideamis ja dakko bakte boaittobeallái duvdimis, mii dáhpáhuvvá”, presideanta Niinistö deattuhii.
Álbmotdeaivvadeami maŋŋel presideanta Niinistö galledii Tervolan Saha ja Höyläämö Oy:s (sámás: Tervola Sahá ja Heavvalastinbáiki Os) ja roavvá Haukio bealistis Vanhala sávzadálus.