Tasavallan presidentin esittely 20.3.2015

Valtioneuvoston viestintäosasto
Tiedote 151/2015
20.3.2015

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.3.2015 seuraavat lait:

Laki ulkoasiainhallintolain muuttamisesta (HE 260/2014 vp). Ulkoasiainministeriö valtuutetaan tekemään Suomen hallituksen puolesta valtion talousarvion ulkoasiainministeriön hallinnonalan kehitysyhteistyömäärärahojen käytön täytäntöönpanoa koskevia teknisluonteisia valtiosopimuksia eräiden säännöksessä tarkemmin määriteltävien valtioiden ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa. Lisäksi valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerin virat muutetaan erityisviroista yleisuran tehtäviksi, jollaisia ne tosiasiallisesti ovat osana ulkoasiainministeriön urajärjestelmää. Samalla ulkoasiainhallintolain virkanimikkeistöstä poistetaan käytöstä poistuneet virkanimikkeet. Laki tulee voimaan 1.4.2015. (UM hallintojohtaja Ari Rouhe 0295 350 679)

Laki eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta, laki yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta, laki lähestymiskiellosta annetun lain muuttamisesta, laki rikoslain 16 luvun 9 a §:n muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta, laki vankeuslain 19 luvun 4 §:n muuttamisesta, laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain 16 luvun 2 §:n muuttamisesta ja laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 262/2014 vp). Laki eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta säädetään. Direktiivi sisältää säännöksiä siitä, millä edellytyksin yhdessä jäsenvaltiossa lähestymiskiellolla tai sitä vastaavalla toimenpiteellä suojattu henkilö voi saada suojaa siirtyessään toiseen jäsenvaltioon. Lisäksi säädetään laki yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta. Laissa annetaan mainittua asetusta täydentävät säännökset. Asetus täydentää täytäntöön pantavaa direktiiviä. Samalla tehdään myös direktiivistä ja asetuksesta johtuvia muutoksia lähestymiskiellosta annettuun lakiin, rikoslakiin, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin, vankeuslakiin, poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettuun lakiin sekä tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annettuun lakiin. Lait tulevat voimaan 24.3.2015. (OM lainsäädäntöneuvos Tanja Innanen 0295 150 338)

Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta ja laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 105/2014 vp). Siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annettuun lakiin lisätään säännökset voimankäyttövälineiden kantamisesta, voimakeinojen käytöstä ja hätävarjelutilanteista. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin lisätään säännös kriisinhallintaoperaatioon osallistuvan rajavalvonta-asiantuntijan asemasta. Lait tulevat voimaan 1.6.2015. (SM neuvotteleva virkamies Antti Häikiö 0295 488 262)

Laki valtion virkamieslain muuttamisesta, laki valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta, laki hätäkeskustoiminnasta annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki Verohallinnosta annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki aluehallintovirastoista annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki Geologian tutkimuskeskuksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki Energiavirastosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 4 §:n kumoamisesta, laki Maanmittauslaitoksesta annetun lain 8 §:n kumoamisesta, laki Luonnonvarakeskuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta ja laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta (HE 298/2014 vp). Valtion virkamieslakiin lisätään eräitä valtion ylintä virkamiesjohtoa koskevia säännöksiä. Valtion ylimpien virkamiesten virkaan ilmoittautumismenettelystä luovutaan ja siirrytään yleiseen viran hakumenettelyyn. Lakiin lisätään säännös ylimmän johdon nimittämisestä aina määräajaksi ja pääsääntöisesti yhtenäisistä viiden vuoden määräajoista. Lisäksi säädetään ylimmän johdon yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista. Samalla tehdään kaikkiin virkoihin ja virkasuhteisiin liittyviä muutoksia. Viran hakumenettelyn pääsäännöistä säädetään lain tasolla nykyisen asetuksella säätämisen sijaan. Valtion virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevan virkamiehen mahdollisuutta tehdä oikaisuvaatimus laajennetaan. Lait tulevat voimaan 1.5.2015. (VM hallitusneuvos Kirsi Äijälä 0295 530 172)

Laki matkailijamyynnistä suoritetun arvonlisäveron käteispalautustoimintaa harjoittavan velvollisuuksista ja laki arvonlisäverolain 70 b ja 133 §:n muuttamisesta (HE 267/2014 vp). Laki matkailijamyynnistä suoritetun arvonlisäveron käteispalautustoimintaa harjoittavan velvollisuuksista säädetään. Lakia sovelletaan Suomen rajan ylityspaikalla sijaitsevaan palautusliikettä harjoittavaan toimipisteeseen, josta maksetaan arvonlisäveron palautuksia matkailijoiden viedessä ostoksia Euroopan unionin alueen ulkopuolelle. Toimintaan vaadittavan luvan myöntää Verohallinto, jolle kuuluu myös lain noudattamisen valvonta. Arvonlisäverolakiin tehdään lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.7.2015. (VM lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila 0295 530 201)            

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja laki opintotukilain 5 a ja 7 §:n muuttamisesta (HE 211/2014 vp ja HE 357/2014 vp). Ammatillista peruskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön lisätään säännökset ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta. Lisäksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä selkeytetään erityisopetuksen ja erityisten opiskelujärjestelyjen osalta. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin lisätään opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja koskevat säännökset. Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Lait tulevat voimaan 1.8.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ammatillisen valmentavan koulutuksen uudistuksen vaikuttavuutta määrätietoisesti kaikkien koulutukseen osallistuvien eri henkilöryhmien osalta. Hallituksen tulee antaa sivistysvaliokunnalle selvitys uudistuksen toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta keväällä 2017. (OKM johtaja Mika Tammilehto 0295 330 308)

Laki yliopistolain 39 ja 41 §:n muuttamisesta ja laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 243/2014 vp). Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain opiskeluoikeutta, opiskeluoikeuden jatkamista ja sen menettämistä koskevia säännöksiä yhdenmukaistetaan. Korkeakouluopiskelijoiden opintoaikojen lyhentämiseksi yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisätään säännös, jonka mukaan opiskelija voi ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla taikka on oman sairauden tai vamman vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeutta koskevia säännöksiä tarkistetaan siten, että poissaoloaikaa, jota ei lueta opintojen suorittamisaikaan, lyhennetään sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa kahdesta lukuvuodesta yhteen lukuvuoteen. Ammattikorkeakoululakiin lisätään yliopistolain voimassa olevaa säännöstä vastaava säännös, jonka mukaan ammattikorkeakoulussa opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Lait tulevat voimaan 1.8.2015. (OKM hallitussihteeri Laura Hansén 0295 330 098)

Laki yliopistolain muuttamisesta ja laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 244/2014 vp ja HE 308/2014 vp). Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisätään säännökset, joiden mukaan osa yhteishaussa tarjolla olevista opiskelupaikoista varataan niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta.  Hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiskelupaikan vastaanottamista. Opetushallitus perii muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion tai Sveitsin koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen perusteella muuta kuin jatkotutkintoa opiskelemaan hakevilta lukukausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksun. Lait tulevat voimaan 1.4.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollisimman pikaisesti edistää korkeakoulujen tilauskoulutuksen esteiden purkamista. (OKM hallitusneuvos Immo Aakkula 0295 330 354)

Laki luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta ja laki elintarvikelain 3 ja 5 §:n muuttamisesta (HE 47/2014 vp). Lailla luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta pannaan kansallisesti täytäntöön neuvoston asetus luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja sen nojalla annetut Euroopan unionin säädökset. Lailla säädetään valvontajärjestelmästä sekä toimivaltaisista viranomaisista. Lakiin sisällytetään muun muassa säännökset toimivaltaisen viranomaisen valvontatehtävistä ja tiedonsaantioikeudesta yksityisiltä sekä viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta. Lailla selkeytetään myös markkinavalvonnan toimeenpanoa. Lakiin otetaan myös säännökset niistä valtuuksista, joilla toimeenpannaan jäsenvaltion päätettäväksi määrätyt luonnonmukaiseen tuotantotapaan liittyvät luonteeltaan tekniset yksityiskohdat. Lisäksi säädetään pakkokeinoista ja seuraamuksista. Samassa yhteydessä muutetaan elintarvikelakia. Lait tulevat voimaan 1.5.2015. (MMM lainsäädäntöneuvos Timo Rämänen 0295 162 197)

Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta (HE 360/2014 vp). Lakia muutetaan siten, että muuttuva tuotantotuki on 60 prosenttia 3 momentin mukaan määräytyvästä syöttötariffista, jos metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta tukki- tai kuitupuusta. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa sääntelyn vaikutuksia polttoaineiden ajojärjestykseen ja ryhtyy tarvittaviin toimiin, mikäli kivihiilen käyttö lisääntyy tai muutokset uhkaavat muutoin vaarantaa uusiutuvan energian käytölle asetetut tavoitteet. 2) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa esityksestä aiheutuvan hallinnollisen taakan ja siihen liittyvien kustannusten kehittymistä ja ryhtyy tarvittaviin toimiin, mikäli taakka uhkaa vaarantaa sääntelyn perustavoitteiden toteutumisen. 3) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa uuden tukijärjestelmän vaikutuksia puumarkkinoihin ja ryhtyy tarvittaviin toimiin, mikäli kilpailu markkinoilla uhkaa vääristyä. (TEM hallitusneuvos Anja Liukko 0295 062 078)

Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta, laki vakuutuskassalain muuttamisesta, laki eläkesäätiölain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 3 momentin kumoamisesta, laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta ja laki vakuutussopimuslain 9 a §:n muuttamisesta (HE 344/2014 vp).  Lait koskevat suomalaisia henki- ja vahinkovakuutusyhtiöitä. Vakavaraisuuden mittaaminen perustuu kokonaisvaltaiseen riskin arviointiin ja markkinaehtoisuuteen. Vakuutusyhtiöitä koskee kaksi pääomavaatimusta: vähimmäispääomavaatimus ja vakavaraisuuspääomavaatimus. Vakuutusyhtiön on täytettävä ehdotuksen mukaiset pääomavaatimukset riittävän hyvälaatuisella omalla varallisuudella. Lait tulevat voimaan 1.1.2016. (STM johtaja Hannu Ijäs 0295 163 248)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja laki lääkelain 57 §:n muuttamisesta (HE 330/2014 vp). Lääkekorvausjärjestelmässä otetaan käyttöön 45 euron vuotuinen alkuomavastuu. Lisäksi korotetaan lääkkeen peruskorvaustasoa 40 prosenttiin. Vasta vuotuisen alkuomavastuun täyttymisen jälkeen korvattavista lääkeostoista voi saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Alkuomavastuu ei kuitenkaan koske alle 18-vuotiaita. Viitehintajärjestelmään kuuluvien alkuperäisvalmisteiden enimmäistukkuhintojen tarkistamista koskevasta menettelystä säädetään sairausvakuutuslaissa. Rinnakkaisvalmisteiden hinnoittelusta säädetään laintasolla ja hinnoittelukäytäntöä uudistetaan. Lääkelaissa säädettyä apteekin velvollisuutta antaa asiakkaalle tietoa lääkkeiden hinnoista täsmennetään siten, että neuvontaan tulee sisältyä myös tieto lääkemääräyksen toimitushetkellä edullisimmasta lääkevalmisteesta. Lisäksi muutetaan eräitä muita lääkekorvauksia koskevia säännöksiä sekä lääkkeiden korvattavuuden ja tukkuhinnan vahvistamista koskevia säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2016. (STM neuvotteleva virkamies Kirsi Päivänsalo 0295 163 195)

Perhehoitolaki, laki lastensuojelulain 56 §:n muuttamisesta, laki kunnallisen eläkelain 3 §:n muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 §:n muuttamisesta ja laki sosiaalihuoltolain 61 §:n muuttamisesta (HE 256/2014 vp). Perhehoitolain mukaan perhehoitoa on jatkossa mahdollista antaa perhehoitajan kodin lisäksi myös hoidettavan kotona. Lailla selkiytetään perhehoidon sopimuksia. Lailla selkeytetään myös sitä, miten perhehoidossa tapahtuneista muutoksista ilmoitetaan sekä miten perhekotia valvotaan. Lait tulevat voimaan 1.4.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa perhehoitolain vaikutuksia eri väestöryhmiin ja perhehoidon eri muotoihin sekä sitä, miten perhehoito vaikuttaa kuntien kustannuskehitykseen.  (STM hallitussihteeri Liisa Holopainen 0295 163 408)

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (HE 347/2014 vp). Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin tehtävillä muutoksilla tarkennetaan erityisesti EU- tai ETA -alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden lääkäreiden laillistamisprosessia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa. Lupa- ja valvontavirasto tekee hakijalle muutoksenhakukelpoisen päätöksen hakijan koulutuksen hyväksymisestä heti hakuprosessin alkuvaiheessa. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää hakuprosessia. Hakija voi ryhtyä suorittamaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämää palvelua, lisäopintoja tai kuulustelua vasta saatuaan myönteisen päätöksen koulutuksen hyväksymisestä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkittäviä tietoja tarkennetaan tilapäiseen ammattitoimintaan oikeutettujen opiskelijoiden osalta. Vaatimuksia laillistamisprosessin yhteydessä esitettävistä asiakirjoista täsmennetään. Lisäksi tehdään lukuisia teknisluonteisia muutoksia. Laki tulee voimaan 1.4.2015. (STM hallitussihteeri Eila Mustonen 0295 163 460)

Laki merimieseläkelain muuttamisesta, laki merimieseläkelain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta, laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta ja laki tuloverolain 97 §:n muuttamisesta (HE 321/2014 vp). Merimieseläkelain mukainen eläketurva muutetaan pääosin vastaamaan työntekijän eläkelain mukaista eläketurvaa. Eläkeikää koskeviin muutoksiin säädetään vuoden 2016 alusta lukien yhdeksän vuoden siirtymäaika. Lisäksi merimieseläkelain erityiset karttumaprosentit lakkautetaan vuoden 2016 alusta lukien ja hautausavustuksen maksamisesta luovutaan vuodesta 2021 alkaen. Merimieseläkelain mukainen työntekijän vakuutusmaksu noudattaa jatkossa työntekijän eläkelain mukaista vakuutetun työeläkevakuutusmaksua ja työnantaja vastaa lopusta maksuosuudesta. Lisäksi merimieseläkelain piirissä olevilla työnantajilla otetaan käyttöön kustannusperusteinen kannustin työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi. Merimieseläkekassalle maksettava valtion osuus merimieseläkelain perusteella maksettavista etuuksista vähenee asteittain nykyisestä 33,3 prosentista ja on 31 prosenttia vuosina 2016-2020 sekä 29 prosenttia vuodesta 2021 lähtien. Valtio maksaa meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukaisena merenkulun tukena takaisin työnantajille vuodesta 2016 lukien työnantajan eläkevakuutusmaksun, työnantajan tapaturmavakuutusmaksun ja työntekijöiden ennakkoverot. Tukena ei enää makseta työnantajan sosiaaliturvamaksua, työttömyysvakuutusmaksua, ryhmähenkivakuutusmaksua eikä vapaaehtoisia vakuutusmaksuja. Lisäksi verotuksen merityötulovähennystä supistetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2016. (STM hallitussihteeri Hanna Tossavainen 0295 163 181)

Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta, laki työntekijän eläkelain 168 §:n 3 momentin väliaikaisesta muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta, laki merimieseläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän eläkelain 125 ja 128 a §:n muuttamisesta, laki eläkesäätiölain muuttamisesta ja laki vakuutuskassalain muuttamisesta (HE 279/2014 vp). Lain mukaisessa vakavaraisuuslaskennassa otetaan tarkemmin ja kattavammin huomioon kaikki eläkelaitosten toiminnan kannalta olennaiset laitoksen sijoitustoiminnan riskit sekä vakuutusriskit. Riskit otetaan huomioon laissa säädetyn riskiluokituksen mukaisesti ja samaan sijoitukseen voi kohdistua usea eri riski. Laskennassa otetaan lisäksi huomioon sijoitusten odotettu tuotto ja eri riskitekijöiden välinen riippuvuus. Laskennan lopputulos, vakavaraisuusraja, kuvaa sitä vakavaraisuuspääoman määrää, joka eläkelaitoksella tulee olla vakuutus- ja sijoitusriskejä varten. Lait tulevat voimaan 1.1.2017.  Laki työntekijän eläkelain 168 §:n 3 momentin väliaikaisesta muuttamisesta tulee kuitenkin voimaan 31.3.2015. (STM ylimatemaatikko Mikko Kuusela 0295 163 182)

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 §:n muuttamisesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki perusopetuslain 40 §:n muuttamisesta, laki taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta, laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain 23 §:n muuttamisesta, laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 a §:n muuttamisesta, laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 43 §:n muuttamisesta, laki lukiolain 32 §:n muuttamisesta, laki yliopistolain 90 a §:n muuttamisesta, laki ammattikorkeakoululain 65 §:n muuttamisesta, laki nuorisolain muuttamisesta, laki pelastuslain 86 §:n muuttamisesta ja laki hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 333/2014 vp). Kyseisissä laeissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavia koskevia vaitiolosäännöksiä muutetaan. Viranomaisille ja muille toimijoille säädetään oikeus ilmoittaa oma-aloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot salassapitovelvollisuuden estämättä. Ilmoittamisoikeus on silloin, kun viranomainen, viranomaisen palveluksessa oleva tai viranomaisen tehtäviin osallistuva on hänelle kuuluvia tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Oma-aloitteisella tietojenvaihdolla vahvistetaan ja tehostetaan perheväkivallan ehkäisemiseksi sekä perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi tehtävää poikkihallinnollista yhteistyötä. Lait tulevat voimaan 1.4.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen antavan hallintovaliokunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen siitä, 1) kuinka viranomaiset ja muut toimijat ovat uuden lainsäädännön nojalla ilmoittaneet oma-aloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia tai uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot salassapitovelvollisuuden estämättä, 2) kuinka luovutettuja tietoja on hyödynnetty ja niiden avulla toiminnan vaikuttavuutta on parannettu sekä 3) millä tavoin erimuotoinen viranomaisyhteistyö ja sen vaikuttavuus on kehittynyt uudistuksen myötä. (STM lakimies Marja Penttilä 0295 163 404)

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 10 ja 14 §:n muuttamisesta (HE 345/2014 vp). Lailla sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista säädetään sosiaalihuollon asiakastyötä tekeville velvollisuus kirjata ja tallentaa laissa tarkemmin määritellyt sosiaalihuollon asiakastiedot asiakirjatyypeittäin määrämuotoisiin asiakasasiakirjoihin palvelutehtäväkohtaisesti. Laki koskee asiakasasiakirjoja riippumatta siitä, tallennetaanko ne sähköisesti, paperimuotoon, optisesti tai muuhun tallennusmuotoon, ja sitä sovelletaan sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon palvelunantajien järjestäessä sosiaalihuoltoa tai antaessa sosiaalipalveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia muutetaan niin, että Kansaneläkelaitos ja Väestörekisterikeskus voivat ryhtyä teknisesti toteuttamaan valtakunnallista sähköistä sosiaalihuollon asiakasasiakirja-arkistoa. Lait tulevat voimaan 1.4.2015. (STM lakimies Marja Penttilä 0295 163 404)

Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista sekä laki maankäyttö- ja rakennuslain 117 i ja 166 §:n muuttamisesta (HE 336/2014 vp). Uudessa laissa säädetään laajarunkoisen rakennuksen, jolle on myönnetty rakennuslupa ennen lain voimaantuloa, omistajalle velvollisuus huolehtia, että asiantuntija on arvioinut rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden. Arviointi kohdistetaan rakennuksiin, joissa niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä tyypillisesti oleskelee suuria määriä ihmisiä. Arviointivelvollisuus kohdistuu lisäksi maneeseihin ja laajarunkoisiin eläinsuojarakennuksiin. Lakiin sisältyy lisäksi säännökset arvioinnin sisällöstä ja arvioinnista annettavasta todistuksesta. Lisäksi säädetään omistajalle velvollisuus huolehtia, että lain soveltamisalaan kuuluvan laajarunkoisen rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje sisältää kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden seurantatoimenpiteet aikatauluineen sekä kunnossapidon kannalta tarpeelliset erityissuunnitelmat kantavien rakenteiden osalta. Laissa säädetään myös velvollisuudesta ilmoittaa välittömästä vaarasta. Maankäyttö- ja rakennuslakia muutetaan samassa yhteydessä siten, että sen käyttö- ja huolto-ohjetta koskevaan pykälään lisätään informatiivinen viittaus erityissääntelyyn. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain rakennuksen kunnossapitoa koskevaan pykälään lisätään uusi momentti rakennuksen omistajan yleisestä velvollisuudesta seurata rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa. Lait tulevat voimaan 1.4.2015. Eduskunnan lausumat; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet tuen myöntämiseen osana maatilatalouden perusparannusavustusjärjestelmää maatilatalouden suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon liittyvien laajarunkoisten rakennusten perusparannustoimien arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tilanteissa, joissa kustannus muodostuisi yksittäisen maaseutuelinkeinonharjoittajan toimeentulon kannalta kohtuuttomaksi. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa laista aiheutuvien arviointikustannusten kohtuullisuutta suhteessa maatalouden kannattavuuteen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi, mikäli kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi. (YM lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi 0295 250 177)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.3.2015 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti päätti, että Suomi osallistuu Irakin turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa enintään 50 sotilaalla enintään 12 kuukauden määräajaksi alkaen täyden operatiivisen toimintavalmiuden saavuttamisesta. (UM lähetystöneuvos Minna Laajava 0295 351 194)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.3.2015 seuraavat nimitysasiat:

Algerin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Hannele Voionmaan edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2015, Hanoin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Kimmo Lähdevirran edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2015, Nairobin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Sofie From-Emmesbergerin edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2015. (UM lähetystöneuvos Kirsi Vanamo-Santacruz 0295 351 734)

Abu Dhabin suurlähetystön päällikkö, ulkoasiainneuvos Ilkka-Pekka Similä Hanoissa (Vietnam) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2015 lukien, ulkoasiainneuvos Riittamaija Swan (ulkoasiainministeriö) Abu Dhabissa (Arabiemiraattien liitto) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2015 lukien, ulkoasiainneuvos Tuula Svinhufvud (ulkoasiainministeriö) Algerissa (Algeria) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2015 lukien. (UM lähetystöneuvos Kirsi Vanamo-Santacruz 0295 351 734)