Valtioneuvoston viestintäosasto
28.12.2017
Tiedote 616/2017
Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.
EDUSKUNNAN VASTAUKSET
Tasavallan presidentti vahvisti 28.12.2017 seuraavat lait:
Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 181/2017 vp). Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että tietojen poistaminen poliisiasiain tietojärjestelmästä on toteutettava lainmuutoksessa edellytetyllä tavalla 1.1.2020 mennessä. Muutoksella jatketaan alkuperäisessä voimaantulosäännöksessä säädettyä neljän vuoden siirtymäaikaa kahdella vuodella. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (SM ylitarkastaja Suvianna Pato-Oja 0295 488 379)
Laki sijoituspalvelulain muuttamisesta, laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä, laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki joukkorahoituslain muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta, laki rikoslain 51 luvun 6 ja 6 a §:n muuttamisesta, laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta, laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki rahoitusvakuuslain 3 §:n muuttamisesta, laki arvo-osuustileistä annetun lain 5 a §:n muuttamisesta, laki arvopaperitileistä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta, laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain muuttamisesta, laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 7 luvun 10 §:n muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta, laki maksupalvelulain 3 §:n muuttamisesta, laki maksulaitoslain 3 §:n muuttamisesta, laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta, laki kiinteistörahastolain 3 ja 19 §:n muuttamisesta, laki sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki tilintarkastuslain muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain 15 ja 17 §:n muuttamisesta, laki holhoustoimesta annetun lain 34 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 7 kohdan kumoamisesta, laki kuluttajansuojalain 7 luvun 9 §:n ja 7 a luvun 4 §:n muuttamisesta ja laki talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 151/2017 vp). Laeilla pannaan täytäntöön Euroopan unionin rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi sekä toteutetaan tarvittavat toimenpiteet Euroopan unionin rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen säännösten noudattamiseksi. Finanssivalvonnasta annettuun lakiin tehdään tarpeelliset muutokset Euroopan unionin viitearvoasetuksen säännösten noudattamiseksi. Lait tulevat voimaan 3.1.2018. (VM lainsäädäntöneuvos Janne Häyrynen 0295 530 346)
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 113/2017 vp). Vuonna 2018 valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen on 8 577 miljoonaa euroa. Tämä on noin 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta vähentävät erityisesti: valtion ja kuntien välinen vuosittainen kustannustenjaon tarkistus, 68 miljoonaa euroa; kilpailukykysopimukseen liittyvä 119 miljoonan euron vähennys verrattuna vuoden 2017 tasoon; sekä hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiset, noin 45 milj. euroa. Valtionosuutta puolestaan lisää muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio 25 milj. eurolla sekä 131 miljoonan euron verotulomenetysten kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisesti perhehoidon kehittämiseen ohjataan lisärahoitusta 5 milj. euroa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyen valtionosuutta lisätään 5,6 milj. eurolla. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,34 vuonna 2018. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VM lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen 0295 530 820)
Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta sekä laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 ja 20 §:n muuttamisesta (HE 154/2017 vp). Verotusmenettelystä annettua lakia muutetaan siten, että lakiin lisätään uusi säännös, jonka mukaan rahanpesulaissa tarkoitettujen ilmoitusvelvollisten on Verohallinnon kehotuksesta tunnistetiedon, pankkitilin numeron, tilitapahtuman tai muun vastaavan yksilöinnin perusteella annettava ja esitettävä tarkastettavaksi tiedot mekanismeista, menettelyistä, asiakirjoista sekä muista tiedoista, joiden perusteella raportoivat suomalaiset finanssilaitokset ovat suorittaneet verotusmenettelystä annetun lain 17 a §:n 1 momentissa, 17 b §:n 1 momentissa, 17 c §:n 1 momentissa sekä 17 d §:ssä tarkoitetut velvoitteet ja huolellisuusmenettelyt raportoitavien tilien tunnistamisessa. Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia muutetaan siten, että Verohallinnolla on oikeus luovuttaa tietoja Finanssivalvonnalle sekä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)
Laki verontilityslain muuttamisesta, laki Verohallinnosta annetun lain 30 §:n muuttamisesta ja laki verotusmenettelystä annetun lain 18 §:n muuttamisesta (HE 152/2017 vp). Verontilityslain yleisiin tilitysmenettelyihin tehdään muutoksia. Verovuodelle tehtäviä ansio- ja pääomatuloverojen sekä kiinteistöverojen oikaisutilityksiä tehdään nykyisten vuosittaisten oikaisujen sijaan kuukausittain. Verovuosittaista oikaisutilitysaikaa lyhennetään neljään verovuotta seuraavaan kalenterivuoteen. Verontilityslain nojalla veronsaajille maksettavista tai perittävistä koroista luovutaan. Myös veronsaajalta takaisin perittävien verojen lykkäysmahdollisuudesta luovutaan. Verovarojen tilittämisen perusperiaatteeseen ei tehdä muutoksia, joten tilitykset perustuvat edelleen jako-osuuksiin sekä verovarojen nettomääräisen kertymän tilittämiseen veronsaajille. Uudistuksilla yksinkertaistetaan tilitysmenettelyä sekä mahdollistetaan nykyistä reaaliaikaisempi, tasaisempi ja ennustettavampi verovarojen tilittäminen veronsaajille. Tilitysmenettelyn yksinkertaistaminen lisää tilittämisen läpinäkyvyyttä veronsaajille sekä toisaalta alentaa Verohallinnossa käyttöönotettavan uuden tietojärjestelmän käyttöönotto- ja ylläpitokustannuksia. Lisäksi muutetaan Verohallinnosta annettua lakia. Veronsaajien verotuskustannusosuuksia muutetaan siten, että kuntien osuutta korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä ja valtion verotuskustannusosuutta alennetaan vastaavasti 0,2 prosenttiyksiköllä, joten kuntien verotuskustannusosuus on 29,1 prosenttia, evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien 3,2 prosenttia ja Kansaneläkelaitoksen 5,6 prosenttia. Verotusmenettelystä annettua lakia muutetaan siten, että Kansaneläkelaitoksen on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot myöntämistään eläkkeistä ja etuuksista. Tiedot on annettava hakemusten vireilläolosta, päätöksistä ja maksatuksesta. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen on toimitettava hallussaan olevat tiedot myönnetyn työeläkkeen määrästä ja eläkkeen alkamisajasta. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 0295 530 052)
Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 a ja 27 c §:n muuttamisesta ja laki arvonlisäverolain 15 ja 29 §:n muuttamisesta (HE 155/2017 vp). Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutetaan siten, että kokonaishoitopalvelusäännösten soveltamisala laajenee koskemaan muitakin kuin valtion väylähankkeita. Kokonaishoitopalvelulla tarkoitetaan tien, rautatien, rakennuksen tai pysyvän rakennelman sekä niihin tai niiden käyttöön välittömästi liittyvän irtaimiston suunnittelu-, rakentamis-, rahoitus- ja kunnossapitopalveluista muodostuvaa palvelukokonaisuutta, josta saatava vastike määräytyy kohteen käytön tai käytettävyyden perusteella. Muutokset muun muassa mahdollistavat kansainvälisen Public Private Partnership -hankintamallin käyttämisen kunnille niiden toimitila-, raitiotie-, liikenneväylä- ym. hankinnoissa. Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että kokonaishoitopalvelusäännösten soveltamisala laajenee vastaavalla tavalla kuin elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa. Säännökset koskevat pitkäkestoisten kokonaishoitopalveluhankkeiden tulojen ja menojen jaksottamista sekä arvonlisäveron suorittamisvelvollisuuden syntymisajankohtaa. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM ylitarkastaja Upi Talsi 0295 530 868)
Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 169/2017 vp). Alkoholiverotuksen korottaminen nostaa alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja keskimäärin noin viisi prosenttia. Veronkorotus koskee kaikkia alkoholijuomia mutta painottuu lievästi muihin kuin väkeviin juomiin. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VM ylitarkastaja Upi Talsi 0295 530 868)
Laki toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa (HE 114/2017 vp). Lailla toteutetaan hallituksen toimintasuunnitelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan kieltenopiskelua lisätään ja monipuolistetaan ja käynnistetään alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Kokeiluun osallistuvat oppilaat voivat suorittaa perusopetuksen oppimäärän ilman velvoitusta opiskella toista kotimaista kieltä. Kokeilu käynnistyy elokuussa 2018. Laki tulee voimaan 1.1.2018. Lain 1-6 § ovat voimassa vuoden 2024 loppuun. (OKM hallitusneuvos Janne Öberg 0295 330 348)
Laki joukkoliikennelain 12 §:n muuttamisesta, laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain 59 §:n muuttamisesta ja laki liikenteen palveluista annetun lain III osan 2 luvun 2 §:n muuttamisesta (HE 144/2017 vp). Julkisen liikenteen toimivaltaisena viranomaisen toimivan Helsingin seudun liikennekuntayhtymän määrittelyä laajennetaan. Lailla muutetaan lisäksi rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain siirtymäsäännöstä. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (LVM yksikön johtaja Laura Eiro 0295 342 668)
Laki Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä (HE 158/2017 vp). Lailla säädetään Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista (Rahoituskeskus) sekä Business Finland -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä (Yhtiö). Rahoituskeskus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Yhtiö on Rahoituskeskuksen omistajaohjauksessa. Laissa säädetään Innovaatiorahoituskeskus Tekesin nimen muuttamisesta Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiksi sekä Finpro Oy:n nimen muuttamisesta Business Finland Oy:ksi. Laissa säädetään Tekesin ja Finpron toimintojen uudelleenjärjestämisestä sekä Rahoituskeskuksen ja Business Finland -osakeyhtiön tehtävistä ja johtamisesta. Laki tulee voimaan 1.1.2018 siirtymäsäännöksin. (TEM neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen 0295 063 732)
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 §:n muuttamisesta sekä laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta (HE 141/2017 vp). Niiden yrittäjien, joilla on työkyvyttömyyden alkaessa voimassa yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua eläketurvaa koskeva vakuutus, sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaika lyhennetään nykyisestä sairastumispäivästä ja sitä seuraavista kolmesta arkipäivästä sairastumispäivään. Sairausvakuutuslain mukaisten vähimmäispäivärahojen määrää korotetaan, jotta niiden nettomäärä on toimeentulotuen perusosaa suurempi ja niitä saavat henkilöt ovat lähtökohtaisesti oikean etuusjärjestelmän piirissä. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen viittaussäännökseen perustuen korotus koskee myös vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa. Lisäksi molemmille vanhemmille voidaan samalta ajalta maksaa ansionmenetyskorvauksena erityishoitorahaa lapsen kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta, sekä että työterveyshuollon kustannuksista voidaan myöntää korvausta, vaikka yrittäjällä tai maatalousyrittäjällä ei ole YEL tai MYEL -vakuutus voimassa hänen ollessaan kuntoutustuella tai määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä. Lisäksi, jos henkilö tulee työkyvyttömäksi työskennellessään samanaikaisesti kahdessa tai useammassa työsuhteessa taikka omassa työssä ja on työkyvytön vain johonkin työhönsä, sairauspäiväraha määräytyy sen ansionmenetyksen mukaan, jonka voidaan katsoa aiheutuvan työkyvyttömyydestä. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (STM hallitusneuvos Pekka Humalto 0295 163 193)
Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain muuttamisesta sekä laki eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (HE 182/2017 vp). Lakien voimassaoloa jatketaan vuodella maakunta- ja sote-uudistuksen suunnitellun voimaantulon siirryttyä vuoteen 2020. Samalla kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettuun lakiin tehdään eräitä sisällöllisiä muutoksia. Kunnan tai kuntayhtymän tehdessä sopimuksen yksityisen yrityksen tai yhteisön kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, on sopimuksessa oltava irtisanomislauseke, jos sopimuksen arvo on yli kolmekymmentä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuisista käyttömenoista ja sopimus on voimassa pitempään kuin vuoden 2020 loppuun. Lisäksi kunta tai kuntayhtymä saa tehdä arvonlisäverottomilta kustannuksiltaan yli viiden miljoonan euron rakennusinvestoinnin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin vain sosiaali- ja terveysministeriön luvalla, jos investointi on sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön. Periaatetta sovelletaan myös sellaiseen vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena toteutettavaan investointiin, jonka sopimusehtojen mukaan hanke on rinnastettavissa kunnan tai kuntayhtymän omistukseen tehtävään investointiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 0295 163 367)
Laki työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 122/2017 vp). Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettua muutetaan lakia siten, että siihen lisätään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevat määräaikaiset säännökset vuosiksi 2018 – 2019. Tarkoituksena on turvata työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja koulutuksen määrällinen riittävyys. Laki tulemaan voimaan 1.1.2018 ja on voimassa 31.12.2019. (STM hallitusneuvos Liisa Katajamäki 0295 163 329)
Laki työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 63 ja 169 §:n muuttamisesta ja Laki sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 171/2017 vp). Työtapaturma- ja ammattitautilaki on ollut voimassa 1.1.2016 lukien. Lain soveltamisessa on havaittu korjausta vaativia lainkohtia. Tehdyistä muutoksista suurin osa on lakiteknisiä ja osa sisällöllisiä. Pakollisen vakuutuksen vuosityöansion laskentaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että yrittäjän ja maatalousyrittäjän työtulo otetaan nykyistä paremmin huomioon tilanteissa, joissa yrittäjätoiminta on päättynyt ennen vahinkotapahtuman sattumista työsuhdetyössä. Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakiin tehdään vastaavat tarvittavat muutokset. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annettuun lakiin tehdään lisäys, joka jäi erehdyksessä tekemättä, kun lakia käsiteltiin eduskunnassa aiemmin tällä syyskaudella. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (STM hallitusneuvos Mika Mänttäri 0295 163 125)
Alkoholilaki, laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 2 ja 8 §:n muuttamisesta, laki rikoslain 30 luvun 1 a §:n muuttamisesta, laki rikesakkorikkomuksista annetun lain 17 §:n muuttamisesta, laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, Laki vankeuslain 9 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki tutkintavankeuslain 5 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain 4 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki lastensuojelulain 65 §:n muuttamisesta, laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki elintarvikelain 14 §:n muuttamisesta, laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain 46 g §:n muuttamisesta, laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 217 §:n muuttamisesta, laki tupakkalain 82 §:n muuttamisesta, laki luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki tullilain 11 §:n muuttamisesta, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 47 §:n muuttamisesta, laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 25 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n muuttamisesta ja laki lääkelain 7 §:n 2 momentin kumoamisesta (HE 100/2017 vp). Alkoholilain keskeiset periaatteet säilyvät pääosin ennallaan. Alkoholipitoisiin aineisiin liittyvän elinkeinotoiminnan luvanvaraisuutta ja lupamenettelyä koskevat säännökset kootaan yhteen. Alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja myyntiä koskevat keskeiset velvollisuudet säilyvät pääosin ennallaan. Erityisesti alkoholijuomien anniskeluun liittyvää sääntelyä kevennetään esimerkiksi vapauttamalla anniskeluaikoja sekä anniskelupaikan vastaavia hoitajia ja anniskelualueita koskevia edellytyksiä. Alkoholiyhtiölle kuuluvaa alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeutta muutettaisiin sallimalla luvanvaraiseen vähittäismyyntiin kaikki enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät alkoholijuomat. Tilaviinin ja sahdin erityisten vähittäismyyntilupien rinnalle otetaan käyttöön käsityöläisoluiden vähittäismyyntilupajärjestelmä. Alkoholilain lupa- ja valvontaviranomaiset ja niiden toimivallanjako säilyvät ennallaan. Lain toimeenpanoa tehostetaan ottamalla käyttöön luvanhaltijoiden omavalvonta. Lähiympäristön ja kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisätään alkoholilain soveltamisessa. Alkoholilainsäädäntöä siirretään asetustasolta lain tasolle. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetusta laista poistetaan ravitsemisliikkeiden aukioloaikaa koskeva sääntely. Rikoslainsäädäntöön ja valmisteverotuslainsäädäntöön tehdään pääosin teknisluonteisia muutoksia. Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2018 ja muut lait tulevat voimaan 1.3.2018. Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumat 1. eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuutta säätää kunnalle oikeus rajoittaa erityisin perustein alkoholijuomien nauttimista puistoissa ja niihin rinnastettavilla yleisillä paikoilla, kuten lasten leikkipuistoissa, päiväkotien ja koulujen piha-alueilla ja hautausmailla 2. eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää etämyyntiä koskevat säännökset ottaen huomioon unionin oikeuden vaatimukset sekä KKO:n tuleva ratkaisu Visnapuu-tapauksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevassa valmistelussa tulee EU-oikeudellisten reunaehtojen ohella ottaa huomioon erityisesti se, että etämyyntiä koskevat ratkaisut eivät saa vaarantaa laissa säädetyn vahvuusrajan ylittävien alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeuden säilyttämistä eivätkä suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden. Valmistelussa tulee ottaa huomioon myös valmisteverojen sujuvalle perinnälle asetettavat vaatimukset. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 0295 163 341)
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki työttömyyskassalain 25 §:n muuttamisesta ja laki sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:n muuttamisesta (HE 124/2017 vp). Lakien muutokset ovat osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kärkihanketta työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Muutokset perustuvat malliin, joka valmisteltiin kolmikantaisesti työskennelleessä valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämässä työryhmässä. Tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja lyhentää työttömyysjaksoja kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan. Työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään, ja lisätään omavastuupäiviä työttömyyden ajalle, jos työttömyys jatkuu ja henkilö ei ole työttömyysetuutta saadessaan työllistynyt osittain palkkatyössä tai yritystoiminnassa taikka osallistunut työllistymistä edistävään palveluun tai muuhun työvoimaviranomaisen hankkimaan työllistymistä tukevaan toimintaan. Omavastuupäivien lisääminen toteutetaan alentamalla täyttä työttömyysetuutta 4,65 prosentilla. Etuuden alentaminen ei kertaudu. Työttömän työnhakijan aktiivisuutta seurataan 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksolla, ja jos työtön työnhakija ei täytä aktiivisuutta koskevaa edellytystä, etuuden alentaminen toteutetaan myös 65 maksupäivän ajaksi. Tämä jakso on aktiivisuuden seurannan uusi jakso. Aktiivisuutta ei edellytetä henkilöltä, joka saa toista etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella, jolla on eläkeyhtiössä vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus tai joka toimii omais- tai perhehoitajana. Etuus palautuu normaalin suuruiseksi kun työttömyysetuuden saaja uudella 65 maksupäivän jaksolla on ollut aktiivinen tai hänen työllistyttyä kokoaikatyössä tai päätoimisesti yritystoiminnassa yli kahden viikon ajan tai hänelle asetetun korvauksettoman määräajan jälkeen. Etuus palautuu täydeksi myös sellaisen jakson päätyttyä, jonka ajalta työttömyysetuutta ei makseta soviteltua työttömyysetuutta koskevien laskentasäännösten vuoksi. Muutos vaikuttaa myös ansiopäivärahan rahoitukseen. Alennettuun ansiopäivärahaan ei makseta täyttä peruspäivärahaa vastaavaa rahoitusosuutta vaan suhteellinen osuus alennetusta päivärahasta. Samoin alennettua työttömyysetuutta saaneella mahdollinen työttömyysetuutta seuraava sairausvakuutuslain mukainen päiväraha perustuu täyteen työttömyysetuuteen alennetun sijasta. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, etteivät nyt ehdotettavat keinot ole riittäviä estämään aktiivisesti työnhakua tai palveluun pääsyä yrittäneen työnhakijan joutumista vähennetylle etuudelle. (STM neuvotteleva virkamies Marjaana Maisonlahti 0295 163 288)
Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta (HE 163/2017 vp). Lain lapsilisän suuruutta koskevaa pykälää muutetaan siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tasoa nostetaan 4,75 eurolla lasta kohden. Näin yksinhuoltajakorotuksen taso nousee 48,55 eurosta 53,30 euroon lasta kohden kalenterikuukaudessa. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (STM neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 0295 163 434)
Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta (HE 161/2017 vp). Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot sidotaan vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksiin. Enimmäisasumismenoja korotetaan elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuoden 2019 alusta lukien. Vuonna 2018 sovelletaan vuoden 2017 enimmäisasumismenoja. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (STM neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 0295 163 434)
Laki sairausvakuutuslain 4 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ja laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 164/2017 vp). Valtioneuvoston asetuksella säädetään väliaikaisesti vuoden 2018 loppuun saakka sairausvakuutuksesta korvattaville taksimatkoille enimmäishinta, joka on samalla taksin käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten enimmäiskorvausperuste, jollei Kansaneläkelaitos ole sopinut palvelujen tuottajan kanssa enimmäishintaa edullisemmasta hinnoittelusta. Alueella, jolla ei ole Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimusta suorakorvauskorvausmenettelystä tehnyttä tilausvälityskeskusta, sellaiset palvelujen tuottajat, jotka ovat tehneet Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen ajamisesta, saavat veloittaa näistä matkoista enintään asetuksessa säädetyn enimmäishinnan. Vuoden 2019 alusta lukien taksin käytön korvausperusteena käytetään Kansaneläkelaitoksen palvelujen tuottajan kanssa sopimaa enimmäishintaa tai käytettäessä taksia, jonka kanssa Kansaneläkelaitos ei ole sopinut enimmäishinnasta, vakuutetulle maksetaan matkasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Taksinkäytön kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että taksimatka on tilattu Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Edellytystä ei sovelleta alueilla, joilla ei ole sellaista tilausvälityskeskusta. Sairausvakuutuslakiin lisätään säännös kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon tehdyn matkan korvaamisesta tilanteissa, joissa matka alkaa muualta kuin kotikunnan asuinpaikasta. Saattajan matkan korvaamista koskevaa säännöstä tarkennetaan siten, että saattajan saattaessa vakuutetun yhdensuuntaisesti tutkimus- tai hoitopaikkaan tai sieltä takaisin saattajan yksin tekemä menomatka tutkimus- ja hoitopaikkaan taikka sieltä paluu korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuvat matkasta vakuutetun asuinpaikasta aloitettuna tai sinne päättyvänä. Lisäksi muutetaan matkojen yhdistelytoimintaa koskevaa säännöstä siten, että Kansaneläkelaitos voi maksaa matkojen yhdistelyä suorittavalle tilausvälityskeskukselle matkojen välittämisestä aiheutuvan maksun pelkän yhdistelystä tai ketjuttamisesta maksamisen sijasta. Enimmäishintaa säätelevää asetusta ja siihen liittyvää enimmäiskorvausperustetta koskevat säännökset tulevat voimaan 1.7.2018 ja ovat voimassa vuoden 2018 loppuun. Muilta osin matkakorvauksia koskevat muutokset ovat voimassa pysyvästi ja ne tulevat voimaan välityskeskukselle maksamisen osalta 1.1.2018, enimmäiskorvausperusteen osalta 1.1.2019 ja muutoin 1.7.2018. (STM hallitussihteeri Anu Kangasjärvi 0295 163 224)
Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 183/2017 vp). Lakia muutetaan siten, että laki täyttää polttomoottoreiden tyyppihyväksyntää koskevat ajantasaiset Euroopan unionin lainsäädännön vaatimukset. EU-asetuksen toimeenpanoa täydennetään kansallisesti säätämällä tyyppihyväksyntäviranomaiseksi ja markkinavalvontaviranomaiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto ja sen toimivallasta näissä tehtävissä sekä säätämällä asetusta koskevat rikkomussäännökset. EU-asetuksessa säädetään nykyistä tiukemmat typenoksidien, hiilivetyjen, hiukkasten ja hiilimonoksidin päästöraja-arvot sekä kokonaan uutena vaatimuksena pienhiukkasten enimmäismääristä tietyille moottoreille. EU-asetuksessa säädetyt ympäristönsuojeluvaatimukset ovat sisämarkkinoiden toimivuuden vuoksi täysharmonisoituja, eikä niistä voi säätää tai poiketa kansallisesti. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (YM hallitusneuvos Oili Rahnasto 0295 250 244)
Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 167/2017 vp). Muutoksilla pannaan kansallisesti täytäntöön tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamista koskevan direktiivin lakitason sääntelyä edellyttävät velvoitteet. Yksi keskeisimmistä muutoksista on, että rekisteröintivelvollisuus laajennetaan nykyistä pienempiin, eli polttoaineteholtaan vähintään 1 megawatin energiantuotantolaitoksiin. Lisäksi energiantuotantolaitosten rekisteröinnille säädetään 30 päivän määräaika. Samalla muiden toimintojen rekisteröinnille säädettyä määräaikaa lyhennetään kansallisista syistä 90 päivästä 60 päivään. Laissa säädetään jatkossa myös uusien keskisuurten energiantuotantoyksiköiden polttoainetehon yhteenlaskusäännöstä, menettelystä polttoaineiden saatavuushäiriötilanteissa sekä velvollisuudesta julkaista eräitä keskisuuria energiantuotantolaitoksia koskevia tietoja yleisessä tietoverkossa. Lisäksi kunnille säädetään velvollisuus arvioida ilmansuojelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä myös sitä, voidaanko ilmanlaatua niiden alueella olennaisesti ja kustannustehokkaasti parantaa tiukentamalla keskisuurten energiantuotantolaitosten päästöraja-arvoja. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (YM hallitussihteeri Katariina Haavanlammi 0295 250 072)
MUUTA
Tasavallan presidentti päätti 28.12.2017 seuraavat asiat:
Kenraaliluutnantti Kim Erkki Akseli Jäämeren ja lippueamiraali Timo Jussi Hirvosen määrääminen sotilasjäseniksi sekä prikaatikenraali Vesa Juhani Virtasen ja prikaatikenraali Mikko Petteri Heiskasen määrääminen varajäseniksi korkeimpaan oikeuteen toimikaudeksi 1.1.2018-31.12.2019. (OM kehittämispäällikkö Tuula Pääkkönen 0295 150 082)
NIMITYSASIAT
Tasavallan presidentti päätti 28.12.2017 seuraavat nimitysasiat:
Valtiotieteen tohtori Hiski Haukkala tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.-28.2.2018. (VNK alivaltiosihteeri Timo Lankinen 0295 160 300)
Astanan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Mikko Kivikosken sivuakkreditointi Kirgisiaan. (UM lakimies Eeva Winter 0295 350 739)