Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti ja vastaanotto järjestetään tänä vuonna Presidentinlinnan peruskorjauksen vuoksi poikkeuksellisesti Tampereella. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun juhlavastaanotto järjestetään pääkaupungin ulkopuolella. Juhlavastaanotoilla on takanaan pitkä traditio, joka on muotoutunut vuosikymmenten aikana.
Valtiopäivätanssiaiset
Presidentti Pehr Evind Svinhufvud ja rouva Ellen Svinhufvud isännöimässä itsenäisyyspäivän vastaanottoa vuonna 1936.Kuva: Lehtikuva
Autonomian ajalla säätyvaltiopäivien yhteydessä järjestettiin valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin.
Itsenäisyyspäivän vastaanottojen historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin Linnassa järjestettiin ensimmäinen iltapäivävastaanotto. Vuosina 1919-1921 vastaanotoille oli kutsuttu hallitus, diplomaatteja ja virkamieskuntaa, yhteensä noin 150 henkilöä. Vastaanotolla tarjoiltiin kahvia ja ohjelmassa oli musiikkia. Vastaanoton jälkeen Kansallisteatterissa pidettiin kansalaisjuhlat.
6.12.1922 presidentti K.J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät ensimmäisen iltavastaanoton Presidentinlinnassa. Tilaisuus alkoi klo 21.00, vieraita oli toistatuhatta ja ohjelmassa oli mm. yksinlaulua, soittoa ja tanssia.
Illanviettojen perinne alkaa
Vuosina 1923-1924 palattiin takaisin iltapäivävastaanottoihin. Seuraavan itsenäisyyspäivän aattona, 5.12.1925 presidentti Lauri Relander ja rouva Signe Relander kutsuivat jälleen juhlavaan illanviettoon n. 1600 vierasta. Kutsuttuina olivat hallitus, diplomaatit, kansanedustajat, ylempää upseeristoa, ylintä virkamieskuntaa, taiteen edustajia jne. Ilta sisälsi musiikkiohjelmaa ja tanssia aina aamuyöhön asti. Tässä muodossa juhlat ovat jatkuneet, tosin alkuun epäsäännöllisemmin. Linnan arkiston mukaan juhlia ei järjestetty vuosina 1926, 1931, 1932 eikä sotavuosina 1939-1945.
Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen valmistautuvat ottamaan vastaan juhlavieraat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1962. Myös toimittajat ja kuvaajat ovat valmiina. Kuva: Lehtikuva
Poikkeustapauksia
Vuodesta 1946 alkaen itsenäisyyspäivän illanvietto on järjestetty vuosittain neljää poikkeustapausta lukuun ottamatta. Vuonna 1952 vastaanotto jäi väliin presidentti Paasikiven sairauden takia. Vuonna 1972 Linnassa ei korjaustöiden takia järjestetty vastaanottoa, vaan juhlavastaanotto pidettiin Finlandia-talossa valtioneuvoston juhlakonsertin yhteydessä. Vastaanoton isäntänä oli tuolloin pääministeri Kalevi Sorsa. Vuoden 1974 vastaanotto peruuntui rouva Sylvi Kekkosen kuoleman (2.12.1974) johdosta. Vuonna 1981 vastaanottoa ei järjestetty tasavallan presidentti Urho Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Sen sijaan itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä oli pääministerin sijainen Eino Uusitalo.
Nykyiset juhlavastaanotot
Vuoteen 1964 asti juhlaa kutsuttiin illanvietoksi. Tämän jälkeen Linnassa on järjestetty nykymuotoisia itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja. Kutsuvieraiden lukumäärä on vaihdellut noin 1600:sta 2000:een. Tampere-talolle on kutsuttu noin 1700 vierasta.
Vuoden 2014 itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto järjestetään jälleen Presidentinlinnassa.
Kuvia
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |