Valtioneuvoston viestintäosasto
Tiedote 557/2014
12.12.2014
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontuivat perjantaina 12. joulukuuta 2014.
Ukrainan konfliktin osalta Suomi painottaa edelleen voimakkaasti Minskin asiakirjojen toimeenpanoa välittömästi ja kaikilta osin. Minskissä jo 5. syyskuuta sovittu tulitauko tulee saada pitämään. Suomi korostaa, että koko Ukrainan ja Venäjän välinen raja on saatava valvontaan osana rauhanprosessia. Venäjällä on tässä erityinen vastuu. Suomi tukee Etyjin puheenjohtajan Sveitsin aloitetta Etyjin rajavalvontamission laajentamisesta.
Suomi on lisännyt tukeaan Etyjin monitorointimissiolle Ukrainassa ja on yksi mission suurimmista tukijoista 2 miljoonan euron kokonaisavustuksellaan. Suomi on antanut vuoden 2014 aikana tukea Ukrainaan kaikkiaan lähes 6,4 miljoonaa euroa.
Etyjin toimille Ukrainassa osoitettiin laaja tuki, kun Etyj-maiden ulkoministerit kokoontuivat Baselissa 4. joulukuuta. Venäjän toimet puolestaan tuomittiin puheenvuoroissa laajalti Etyjin periaatteiden vakavana loukkaamisena. Myös Suomi tuomitsi Venäjän toimet, kuten Krimin liittämisen Venäjään ja Ukrainan horjuttamisen.
Suomi on huolissaan tilanteesta Ukrainan separatistien hallitsemilla alueilla, joilla oikeusvaltioperiaate on käytännössä romuttunut. EU on laajentanut Itä-Ukrainan separatisteihin kohdistettavia matkustusrajoituksia ja varojen jäädytyksiä. Eurooppa-neuvosto keskustelee Ukrainan tilanteesta 18.–19. joulukuuta.
Suomi on onnitellut Ukrainan uutta hallitusta ja toivoo hallituksen vastaavan ripeästi ukrainalaisten odotuksiin uudistusten toteuttamisesta ja kansallisen dialogin jatkamisesta. Suomi antaa muiden EU-maiden tavoin Ukrainan hallitukselle tässä täyden tukensa.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät kokouksessaan Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan sekä puolustusvoimien osallistumista kansainväliseen harjoitustoimintaan.
Suomi jatkaa aktiivista osallistumista sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan YK:n, EU:n ja Naton johtamissa operaatioissa. Suomi osallistuu tällä hetkellä YK:n, Etyjin ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin noin 500 sotilaalla. Suomen suurin panostus on osallistuminen YK:n UNIFIL–operaatioon Libanonissa noin 350 sotilaalla. Afganistanissa Suomi jatkaa vuoden 2015 alussa käynnistyvässä Resolute Support -operaatiossa noin 80 sotilaan vahvuudella, kun ISAF-operaatio päättyy. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimii tällä hetkellä noin 130 suomalaisasiantuntijaa. Painopiste on EU-operaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa. Lisäksi Ukraina on noussut uudeksi painopistealueeksi.
Suomi jatkaa osallistumista kansainväliseen harjoitus- ja koulutusyhteistyöhön sekä nopean toiminnan joukkoihin samoista lähtökohdista ja tavoitteista kuin aiemmin. Koulutus- ja harjoitustoimintaan osallistuminen on keskeinen osa puolustusyhteistyötä ja puolustuskyvyn kehittämistä. Nopean toiminnan joukkojen osalta tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat, että Suomi valmistautuu osallistumaan Iso-Britannian johtamaan EU:n taisteluosastoon vuonna 2016.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat myös Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Meneillään oleva maiden puolustusministeriöiden ja puolustusvoimien selvitys yhteistyön tiivistämisedellytyksistä etenee hyvin ja se tulee valmistumaan aikataulussa tammikuun 2015 loppuun mennessä.
Lisätietoja: osastopäällikkö Kirsti Kauppi, p. 0295 351 561, ulkoasiainministeriö; apulaisosastopäällikkö Vesa Vasara, p. 0295 351 723, ulkoasiainministeriö (Ukrainan tilanne) ja ylijohtaja Esa Pulkkinen, p. 0295 140 300, puolustusministeriö