Tasavallan presidentti valitaan välittömällä kansanvaalilla. Äänioikeus presidentinvaalissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta. Säännönmukainen presidentinvaali toimitetaan joka kuudes vuosi.
Jos presidentti kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi, valitaan niin pian kuin mahdollista uusi presidentti.
Vaalikelpoisuus ja toimikausi
Tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Presidenttiehdokkaat
Presidenttiehdokkaan voi asettaa rekisteröity puolue, joka on edellisissä kansanedustajain vaaleissa saanut vähintään yhden kansanedustajan eduskuntaan. Ehdokkaan voi asettaa myös 20 000 vaalioikeutettua henkilöä, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen.
Vaalitoimitus
Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa silloin enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa järjestetään toinen vaalikierros yleensä kahden viikon kuluttua niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentiksi. Valtioneuvosto vahvistaa vaalin tuloksen.
Jos vain yksi ehdokas asetetaan, hän tulee ilman vaalia valituksi tasavallan presidentiksi.
Presidentintoimen vastaanottaminen
Valittu presidentti ryhtyy toimeensa valitsemistaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:
”Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.”
Vakiintuneen käytännön mukaan presidentti irrottautuu puolueesta toimeensa astuessaan.
Presidentin toimikausi päättyy uuden presidentin ryhtyessä toimeensa.
Presidentinvalinnat 1919 – 1988
Aikaisemmat vaalitavat
Tasavallan presidentin vaalitapa oli 1919–1987 välillinen. Yleisellä vaalilla valittiin ensin 300 (301 vaalissa vuosina 1982 ja 1988) valitsijamiestä, jotka sitten valitsivat presidentin olematta sidottuja presidenttiehdokkaiksi asetettuihin henkilöihin. Lainsäädäntö ei edes maininnut presidenttiehdokkaita, joista ei ollut mitään säännöksiä.
Vuoden 1988 vaalit toimitettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin välitön kansanvaali virallisesti asetettujen ehdokkaiden välillä ja valittiin samalla 301 valitsijamiestä valitsemaan presidentti siinä tapauksessa, että kukaan ehdokkaista ei suorassa kansanvaalissa saisi yli puolta annetuista äänistä.
Nykyinen vaalitapa tuli voimaan vuonna 1991 ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1994 vaalissa.
Poikkeukselliset valintatilanteet
Presidentin valintatilanne on ollut poikkeuksellinen vuosina 1919, 1940, 1943, 1944, 1946, 1973 ja 1982.
Eduskunta valitsi suoraan Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin vuonna 1919 hallitusmuodossa säädetyn mukaisesti. Poikkeusoloissa vuosina 1940 ja 1943 vaalin suorittivat vuonna 1937 valitut valitsijamiehet. Presidentti Kyösti Kallion eron johdosta vuonna 1940 uuden presidentin valinta oli lisäksi ennenaikainen, ja tapahtui Kallion jäljellä olevaksi toimikaudeksi eikä täydeksi kuuden vuoden toimikaudeksi.
Vuonna 1944 säädettiin poikkeuslailla marsalkka Mannerheim presidentiksi kuuden vuoden toimikaudeksi presidentti Risto Rytin erottua kesken toimikautensa.
Eduskunta sääti vuonna 1946 poikkeuslain, jolla se valtuutettiin valitsemaan presidentti tehtävästä eronneen Mannerheimin toimikauden loppuajaksi ja valitsi sitten presidentiksi pääministeri J.K. Paasikiven. Myös vuonna 1973 säädettiin poikkeuslaki, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella.
Myös vuoden 1982 vaalit olivat ennenaikaiset istuvan presidentin erottua kesken toimikautensa.