(käännös; puheen kieli englanti)
Minulle on suuri kunnia juhlistaa täällä tänään kanssanne Suomenlahden teemavuoden alkamista. Ilokseni huomaan, että tänne Helsingin kaupungintalolle on kokoontunut suuri joukko johtavia henkilöitä, asiantuntijoita ja päättäjiä Virosta, Venäjältä ja Suomesta. Olemme täällä, koska haluamme osoittaa olevamme sitoutuneita oman meremme, ”mare nostrumimme”, pelastamiseen. Se on meidän velvollisuutemme.
Uskon, että ainakin jotkut teistä matkustivat tähän foorumiin autolautalla. Ette ole ainoita. Viime vuonna useat miljoonat matkustajat käyttivät Suomenlahden lauttoja. Kautta historian tämä merialue on yhdistänyt sen rannoilla asuvia kansoja. Paitsi, että Suomenlahti tuo kansoja yhteen, se tarjoaa monille myös elannon. Se mahdollistaa kaupankäynnin ja yhteydenpidon. Myös vaikutteet leviävät rannalta toiselle.
Suomenlahden ekologinen tilanne on ollut vakava huolenaihe jo useiden vuosikymmenten ajan saastumisen ja luonnonvarojen liikakäytön vuoksi. Vaikka saastumisen vastaisessa taistelussa onkin edistytty merkittävästi etenkin kahden tärkeimmän saastuttajan eli fosforin ja typen osalta, tilanne on yhä kaikkea muuta kuin tyydyttävä. Ravinnekuormitus on edelleen yksi tärkeimmistä meriekosysteemiä uhkaavista vaaroista. Meidän on tehtävä vieläkin enemmän.
Meidän täytyy myös saada lisää tietoa. Suomen, Venäjän ja Viron tiedeyhteisöt tekevät yhteistyötä Suomenlahden meriekosysteemin tutkimiseksi. Vuosien 2014 ja 2015 perimmäisenä tavoitteena on tehdä kokonaisinventointi Suomenlahden tilasta. Sen avulla saadaan paras mahdollinen ajantasainen tieto päättäjien käyttöön. Vahvan tietopohjan avulla voidaan käynnistää kustannustehokkaita toimia, joiden avulla voidaan saavuttaa etua niin ympäristön kuin taloudenkin kannalta.
Kuten hyvin tiedämme, ravinteet ja luonnonvarojen liikakäyttö eivät ole ainoita uhkia Suomenlahdella. Viimeisten 15 vuoden kuluessa Itämeren meriliikenne on kasvanut odotettua enemmän. Energiakuljetusten määrä näyttää tätä nykyä olevan Itämerellä suurempi kuin meilkeinpä missään muualla maailmassa Hormuzin- ja Malakansalmia lukuunottamatta. Tämä tarkoittaa, että myös onnettomuusriski on kasvanut huomattavasti.
Suuri öljyvahinko Suomenlahdella olisi mitä ilmeisimmin ennennäkemättömän laaja tragedia. Niinpä meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota turvallisuuden varmistamiseen öljy- ja kemikaalikuljetusten lisääntyessä. Lisäpanostusta tarvitaan myös öljyntorjuntakapasiteetin lisäämiseen.
* * *
Suomenlahden teemavuosi ei ole vain tutkijoita, poliitikkoja ja virkamiehiä varten. Kaikissa kolmessa osallistujamaassa olemme jo havainneet, että monet sidosryhmät, kuten kunnat, yritykset, kansalaisjärjestöt ja koulut haluavat osallistua teemavuoden tapahtumiin. Heidän panoksensa on erittäin tervetullut.
Suomenlahti-vuosi on myös osa laajempaa kansainvälistä ponnistusta. Työtämme tukevat myös muut poliittiset ja yhteistyöjärjestelmät, kuten Itämeren suojelukomissio eli Helsinki-komissio (HELCOM), Itämeren valtioiden neuvosto sekä EU-Venäjä -yhteistyö.
Olemme yhdessä virolaisen kollegani presidentti Ilveksen ja venäläisen kollegani presidentti Putinin kanssa päättäneet ryhtyä tämän yhteisen teemavuoden suojelijoiksi. Pidän tätä suurena etuoikeutena ja olen sitä mieltä, että tämä teemavuosi suo kolmelle valtiollemme mahdollisuuden toimia yhdessä meille kaikille arvokkaiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
* * *
Haluan onnitella kaikkia järjestäjiä ja sidosryhmiä, jotka ovat osallistuneet Suomenlahti 2014 -teemavuoden valmisteluihin kaikissa kolmessa maassa. Nyt meidän kaikkien vastuulla on tehdä tästä vuodesta mieleenpainuva tapahtuma, jonka avulla pystymme entistä paremmin suojelemaan omaa ”mare nostrumiamme”. Tämä on velvollisuus, jota emme voi lykätä eteenpäin tai siirtää tuleville sukupolville. Vastuu on nyt meillä. Näillä sanoilla haluan toivottaa teille mielenkiintoista ja menestyksekästä osallistumista tähän foorumiin.
Kiitos!