Teidän Majesteettinne
Teidän Kuninkaalliset Korkeutenne
Hyvät naiset ja herrat
Haluan aivan aluksi kiittää Teidän Majesteetteja kutsusta valtiovierailulle Norjaan, jonka sain heti presidenttikauteni alussa. Puolisoni Suzanne ja minä haluamme myös kiittää erittäin lämpimästä vastaanotosta ja mielenkiintoisesta ohjelmasta, jonka olette meille valmistelleet.
On hienoa olla täällä tänä iltana näissä upeissa puitteissa, ystävien kanssa, joiden kanssa meillä on syvä ja kestävä side. Suomen ja Norjan välillä vallitsee keskinäinen kunnioitus, luottamus ja yhteinen sitoutuminen rauhan ja vaurauden edistämiseen maidemme välillä, Pohjolassa ja sen ulkopuolella.
Minulla oli kunnia olla mukana ulkomaankauppaministerin ominaisuudessa 2012 tasavallan presidentin valtiovierailulla Norjaan. Muistan kysyneeni lennolla Helsingistä Osloon presidentti Niinistöltä kovaan ääneen, minkä tason hotelli tämä ”Royal Palace” mahtaa olla. Taso oli niin hyvä, että päätin haluavani tulla toistekin. Ja tässä sitä nyt ollaan.
Norja on aivan upea maa. Ei ollut sattumaa, että teimme puolisoni Suzannen kanssa toissa kesänä ikimuistoisen 25-vuotishäämatkan Lofooteille. Saariryhmä on uskomattoman kaunis. Kiitän erinomaista paikallisopasta, pääministeri Jonas Gahr Størea, arvokkaista matkavinkeistä.
Norja on myös mahtava urheilumaa. Lajissa kuin lajissa olette tänä päivänä maailman huippua. Kun Norja sai Pariisin olympialaisista kahdeksan mitalia – neljä kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia –, Suomi palasi ensimmäistä kertaa kisoista kotiin ilman mitalin mitalia. Ei ole aina helppoa olla maailman onnellisin maa!
Mutta pieni varoituksen sana. Viestittelin sunnuntaina Iivo Niskasen kanssa. Ensi vuoden maastohiihdon MM-kisoissa Trondheimissa perinteisellä kymmenellä kilometrillä on hänen mukaansa norjalaisille tarjolla vain hopeaa ja pronssia.
***
Suomen ja Norjan välillä on yli 700 kilometrin raja. Se on 200 kilometriä pidempi kuin Suomen yhteinen raja Ruotsin kanssa, minkä helposti unohdamme.
Tämä raja pikemmin yhdistää kuin erottaa meitä. ”Nabolag har ingen grenser”. Etelä-Norjaan 1600-luvulla muuttaneet metsäsuomalaiset ja 1800-luvulla Pohjois-Norjaan siirtyneet kveenit toivat mukanaan tapojamme ja kulttuuriamme, ja on hienoa, että tänä päivänä heillä on kansallisen vähemmistön asema.
Suomen suuntaan siirtyi vähemmän väkeä Norjasta, mutta 1800-luvun lopulla norjalaiset perustivat Kotkaan höyrysahan, mikä avitti sahateollisuuden syntyä Suomessa. Suomeen muutti tuolloin myös Nobel-palkitun presidentti Martti Ahtisaaren isoisän isoisä.
Hieman eri polkuja olemme kehittyneet maailmalla arvostetuiksi pohjoismaisiksi hyvinvointivaltioiksi, joissa kunnioitetaan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. Olemme rakentaneet yhteiskuntia, joissa luottamus ja yhteenkuuluvuus ovat keskeisiä arvoja. Olemme aina viiden parhaan joukossa kansainvälisissä rankingeissa.
Norja on tänä päivänä hätkähdyttävän vauras maa, joka käyttää voimavaransa viisaasti, runsaasti kriisi- ja kehitysapuakin antaen, mutta säästäen myös nuoremmille ja tuleville sukupolville. Yhteinen haasteemme on väestön ikääntyminen ja siksi kehitysaiheiden kärjessä ovat nykyaikainen terveydenhuolto ja vanhustenhoiva. Osaavasta työvoimasta on myös pulaa.
***
Ulkoiset haasteemme ovat mittavia. Elämme maailmanpolitiikassa historiallisessa murroksessa. Toisen maailmansodan jälkeen muotoutunutta vallitsevaa maailmanjärjestystä haastetaan valtasuhteiden muuttuessa. Samaan aikaan olemme viimeisen kahden vuoden aikana todistaneet, miten Venäjä hyökkäyssodallaan Ukrainaan vähät välittää kansainvälisen yhteisön säännöistä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti Suomen siihen, että meidän on varmistettava maamme turvallisuus parhain mahdollisin tavoin myös uudessa toimintaympäristössä. Vahvistimme paikkamme läntisessä arvoyhteisössä liittymällä viime vuonna Naton jäseneksi, EU-jäsenyyden jatkoksi.
Norjan vankkumatonta tukea Nato-jäsenyydellemme emme unohda koskaan. Emme myöskään koskaan unohda norjalaisten vapaaehtoisten apua talvisodassa. Norja ratifioi Nato-jäsenyytemme ensimmäisten joukossa ja sitoutui turvatakuisiin jo ennen liittymistämme.
Nato-jäsenyys on tänä päivänä keskeinen osa puolustusratkaisuamme ja integraatiomme Naton rakenteisiin etenee. Meillä on tässä paljon opittavaa Norjalta, joka on ollut jäsenenä jo 75 vuotta. Norja näki jo varhain arvon sille, että kaikki Pohjoismaat liittyisivät Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaaseen, mikä onkin toteutumassa. Norjan kokemukset olivat arvokkaita myös DCA-neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa.
Toimiva infrastruktuuri on keskeinen edellytys yhteisen pelotteen ja puolustuksen tehokkaalle toimeenpanolle. Arvostamme sitä, että Norja on sitoutunut liikenneyhteyksien vahvistamiseen lännestä itään, Norjan satamien kautta. Kuten olen todennut, Suomi on kuin saari, joka ei voi olla vain Itämeren yhteyksien varassa. Siksi myös omalla puolellamme kehitämme pohjoisessa rautatie- ja tieverkostoja vankistaen siltojamme.
Olennaista on, että tarkastelemme turvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Huoltovarmuus on taattava ja elintärkeät toiminnot turvattava kaikissa oloissa. Kun Suomelle siirtyy ensi vuonna puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa, keskeisenä painopistealueena on kriisivalmius ja -kestävyys.
***
Norja on meille rakas rajanaapuri, joten ei ole yllätys, että suhteemme ovat erittäin tiiviit. Samalla uskon, että voimme käytännön tasolla tehdä vielä enemmän. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Kuten sanotaan, optimismi on velvollisuutemme. Tulevaisuus on avoin.
Kohottakaamme malja isännillemme, Heidän Majesteeteilleen Kuningas Haraldille ja Kuningatar Sonjalle, Heidän Kuninkaallisille Korkeuksilleen Kruununprinssi Haakonille ja Kruununprinsessa Mette-Maritille – sekä suomalaisnorjalaiselle kumppanuudelle!
