Puheen alkuperäinen kieli on ruotsi
Muutosvarauksin
Rouva presidentti, arvoisat parlamentaarikot, ministerit, pohjoismaiset ystävät!
Olen aiemminkin todennut, etten ole koskaan tuntenut itseäni näin pohjoismaalaiseksi. Tämä tunne ei ole millään tavoin laantunut viime aikoina – pikemminkin päinvastoin. Kun ajattelen Pohjoismaita, tunnen oloni turvalliseksi.
Uskon, että myös monet teistä, pohjoismaisten parlamenttien jäsenistä, olette kokeneet samoin punnitessanne omia ajatuksianne ja tunteitanne kaikesta siitä, mitä meitä ympäröivässä levottomassa maailmassa tapahtuu.
Elämme jatkuvien muutosten ristiaallokossa. Ennustettavuus on vaihtunut arvaamattomuudeksi. Kunnioittavaa rinnakkaiseloa haastavat nyt lukuisat epävarmuustekijät.
Vanhat totuudet hämärtyvät ja siteet löystyvät. Toden ja epätoden raja on kuin veteen piirretty viiva. Monet meistä ovat luultavasti kysyneet itseltään: mihin voimme enää luottaa?
Nähtävissä on kuitenkin toivon pilkahdus: kaiken muutoksen keskellä pohjoismainen yhteisömme, pohjoismainen yhteistyömme tuntuvat vakaalta ja turvalliselta peruskalliolta. Ne eivät järky, vaikka ympärillä myrskyää.
Pohjoismainen yhteistyö ei ole ehkä koskaan ollut näin luonnollista ja luottavaista eikä vuorovaikutus näin ennakoitavaa. Voisimme useammin unohtaa vaatimattomuutemme, onnitella itseämme ja todeta, että pohjoismainen yhteiskuntamalli on kautta aikain ollut kansainvälisten vertailujen kärjessä.
Mallimme perustuu yhteisiin arvoihin, joiden merkitys tuntuu tänä päivänä tärkeämmältä kuin koskaan: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävyys.
Nämä ominaisuudet kuvaavat pohjoismaista oikeusvaltio- ja hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa olemme sitoutuneet huolehtimaan jokaisesta kansalaisestamme. Tätä vakaumusta ei voi mitata neljännesvuosittain, koska se on ajaton, ikuinen. Sitä ohjaa vahva usko siihen, että ihmisarvon kunnioittaminen ei ole poliittinen suhdannekysymys.
En ole koskaan ollut näin iloinen pohjoismaisten yhteiskuntiemme ennakoitavuudesta, vakaudesta ja pitkäjänteisyydestä. Innovaatiokykyäkin riittää. Sen tuloksena on syntynyt useita teollisia keksintöjä, jotka kirjaimellisesti pitävät hammasrattaat tai kuulalaakerit liikkeessä ympäri maailmaa. Muistammeko tämän tarpeeksi usein?
Ehkä olemme lähisokeita myös pohjoismaisen menestystarinan aineettomille tekijöille. Ehkä olemme turhan vaatimattomia, kun emme aktiivisemmin tuo esille, miten kaikesta huolimatta olemme onnistuneet pitämään kiinni ihmisten välisen vuorovaikutuksen tärkeimmästä osatekijästä: luottamuksesta toisiimme.
Tosiasia on, että yhteiskunnillemme on edelleen ominaista vahva ja mitattavissa oleva luottamus sekä yhteiskunnallisiin perusinstituutioihin että kanssaihmisiimme. Tämä on uskomattoman arvokas kollektiivinen henkinen pääoma tänä rikottujen lupausten aikakautena.
Luottamus on Pohjoismaiden peruskallio.
Luottamus ja yhtenäisyys eivät kuitenkaan rakennu yhdessä yössä. Pohjoismailla on yhteisiä kokemuksia sekä sodasta että rauhasta. Emme ole aina olleet samalla puolella, mutta lopulta meidän kaikkien kävi hyvin.
Pohjoismaat kehittyivät sotavuosien jälkeen omista lähtökohdistaan, mutta aina yhteisymmärryksessä yhteisistä tavoitteistaan – kuten Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa.
Olemme noudattaneet yhteisen pohjoismaisen hyödyn periaatteita ja etsineet asioita, joita on parempi tehdä mieluummin yhdessä kuin yksin. Olemme oppineet toisiltamme, voineet seurata toistemme hyväksi havaittuja esimerkkejä. Tämä on pohjoismaisen yhteistyön ydintä, samoin kuin rajaton kanssakäyminen kansalaisyhteiskuntiemme sisällä ja niiden välillä.
Voimme myös jakaa kokemuksia rauhanvälityksestä, rauhanturvaamisesta ja kriisinhallinnasta vaativissa olosuhteissa. Olemme valmiita oppimaan toistemme valmiustyöstä sekä kokonaismaanpuolustuksen ja huoltovarmuuden malleista.
Aikana, jolloin hyvät neuvot ovat kalliita, ilmainen viisaus on korvaamatonta.
Resilienssi oli aiemmin lähinnä viranomaisten käyttämä sana. Nykyään resilienssi on pohjoismaiseen valmiusajatteluun sisältyvä lähestymistapa, koska resilienssi on viime kädessä myös sitä, että jokainen ihminen ottaa vastuuta itsestään ja muista.
Tälläkin alalla jaamme kokemuksiamme.
Ymmärrämme, että puolustus on muutakin kuin terästä ja ruutia. Tiedämme, että kulttuuri on itsessään ainutlaatuisen arvokas voimavara, mutta samalla olennainen osa kollektiivista henkistä valmiuttamme, identiteettiämme ja huoltovarmuuttamme.
Itse asiassa kulttuuri on monin tavoin vastaus kysymykseen siitä, mikä on puolustamisen arvoista.
Ei ole sattumaa, että pohjoismaiset kollegat hakeutuvat toistensa seuraan kuin magneetit kansainvälisissä yhteyksissä. Kulttuurisesti jaamme samat näkemykset. Viiden Pohjoismaan arvot ovat niin samankaltaisia, että ne sulautuvat yhteiseksi arvopohjaksi.
Tämä liittyy suoraan turvallisuuteen ja puolustukseen. Meidän on tiedettävä, mitä puolustamme. Pohjoismaissa asia on harvinaisen selvä. Puolustamme arvojamme, yhteiskuntamalliamme, kulttuuriamme, keskinäistä luottamustamme ja koskemattomuuttamme.
Pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä on silläkin yhteinen rakenteensa, vuonna 2009 perustettu Nordefco. Se on foorumi viidelle Pohjoismaalle, jotka kaikki ovat nykyään myös Naton jäseniä. Yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet perustuvat yhteiseen geopoliittiseen asemaamme ja samankaltaisiin haasteisiin, myös uhkiin.
Hyvät ystävät
Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2025 kiteytyy kahteen Pohjolaa kuvaavaan sanaan: yhtenäinen ja vahva.
Yhtenäinen, koska me viisi Pohjoismaata olemme nyt läheisempiä kuin koskaan, myös turvallisuuspoliittisessa ajattelussamme. Vahva, koska meidän viiden pienen valtion on pidettävä yhtä, jotta voimme paremmin vastata haasteisiin, joiden vielä muutama vuosi sitten luulimme kuuluvan historiaan.
Yhdessä olemme vahvempia.
Pohjoismainen puolustusyhteistyö voi olla logistista tukea ja infrastruktuurin vahvistamista maalla, merellä, ilmassa ja digitaalisesti. Meidän on helpotettava rajat ylittävää yhteistyötä myös puolustuksen alalla. Esimerkiksi Lapissa tämä on jo pitkään ollut osa arkea, kuten ilmavoimien Cross Border Training eli harjoitustoiminta alueen maiden ilmatiloissa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, erityisesti lainsäädännön alalla.
Voimme myös tehostaa yhteishankintoja, eli lisätä niitä, vaikka tiedämme, että niihin liittyy haasteita. Teollisuusyhteistyö on tärkeää ja esimerkiksi suomalainen ja norjalainen puolustusteollisuus ovat jo monin tavoin sidoksissa toisiinsa.
Puolustusalalla on monia yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen. Mutta meillä on jo nyt huomattavia suorituskykyjä, jos tarkastelemme Pohjoismaita kokonaisuutena. Esimerkiksi yhteensä noin 250 modernia hävittäjää vaikuttavat siihen, että Pohjoismaiden asevoimat ovat merkittävä voimatekijä.
Tämä kuvaa pohjoismaisen puolustusyhteistyön ydintä. Vahvaa, yhtenäistä pohjoismaista perhettämme kuvaavat rajaton luottamus ja avoimuus, ilman suljettuja ovia tai salaisuuksia.
Turvallisuus on kokonaisvaltaista. Pohjoismaissa ymmärrämme yhteiskunnan merkityksen kokonaisuutena. Kaikkien panosta tarvitaan, niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissa. Julkisen ja yksityisen sektorin on tehtävä saumatonta yhteistyötä. Kaikki tasot on otettava mukaan: valtio, alueet, kunnat ja kansalaiset.
Nykyiset turvallisuusuhat eivät ole pelkästään sotilaallisia. Hybridiuhkiin varautuminen on tärkeää, ja tässäkin Pohjola on ollut edelläkävijä.
Resilienssi perustuu ennen kaikkea vahvaan, vakaalle pohjalle rakennettuun yhtenäisyyteen. Se on tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vahva koulutusjärjestelmä, vapaa media ja vilkas yhteiskunnallinen keskustelu.
Hyökkäykset arvojamme ja yhteiskuntiamme vastaan ovat kuitenkin yhä ovelampia. Hybridimenetelmien kehittyessä nopeasti meidänkin on tehtävä samoin. Pohjoismaissa voimme jakaa osaamistamme myös tällä alalla. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, jonka jäseniä kaikki Pohjoismaat ovat, on perustettu juuri tätä tarkoitusta varten.
Pohjoismaisessa lähialueyhteistyössä Ukrainalla on yhä suurempi rooli. Pohjoismaat näyttävät tietä Ukrainan tukemisessa. Tuki on omien etujemme mukaista. Se perustuu myös yhteiseen arvopohjaamme.
Pohjoismaat ovat aina olleet kansainvälisen, sääntöihin perustuvan järjestyksen vahva puolestapuhuja ja puolustaja. Ukraina taistelee itsemääräämisoikeutensa puolesta, mutta myös koko Euroopan ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolesta, jota nyt haastetaan monelta eri suunnalta.
Hyvät pohjoismaiset ystävät
Maailmassa on nykyään usein kyse voimannäytöstä ja voimankäytöstä. Taistelusta arvovallasta, oikeassa olemisesta, voittamisesta. Tässä pelissä pohjoismainen ääni ei voi olla vahvin. Sitä ei kannata edes yrittää. Se ei ole koskaan ollut tavoitteemme.
Äänenlaatu on eri asia kuin äänenvoimakkuus. Pohjoismaat ovat aina pyrkineet tarjoamaan ulospääsyä ja ratkaisuja. Olen varma siitä, että sovittelevalla ja ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla on nykyäänkin voimaa. Olen vakuuttunut myös siitä, että Pohjoismaiden tehtävä on rakentaa siltoja. Avata arvovaltasolmuja ja löytää keinoja päästä eteenpäin.
Ajattomia muotoiluja ja hyviä neuvoja päivänpolttaviin suuriin haasteisiin löytyy usein niinkin läheltä kuin lastenkirjallisuudesta.
Muistamme, mitä Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu julisti voiton hetkellä: ”Jos on tavattoman vahva, täytyy olla myös tavattoman kiltti.”
Ehkä juuri tämä on Huvikummun salainen vientituote, joka jonain päivänä nousee maailmanpolitiikan huipulle?
Kiitos!
