Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat
Viimeisen vuoden aikana olen usein palannut pitämäänne puheeseen virkaanastujaisissani. Se sisältää paljon viisauksia, joita olen pyrkinyt päivittäisessä työssäni soveltamaan. Yhdessä olen valitettavasti epäonnistunut – nimittäin siinä, että olisin saanut luettua yhden kirjan viikossa. Machiavellikin on jäänyt kertaamatta. Kun maailmaa katsoo, ehkä pitäisi kerrata.
Olen parhaani mukaan pyrkinyt ajamaan Suomen etua tilanteessa kuin tilanteessa – aina yhteistoiminnassa valtioneuvoston ja yhteistyössä eduskunnan kanssa. Tänä päivänä se on tärkeämpää kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Vaikeissa paikoissa meidän suomalaisten tulee aina pitää yhtä.
Olemme astumassa uuteen maailmaan. Moni asia, jota ennen pidimme normaalina, tulee muuttumaan ja on jo muuttunutkin. Sekä globaali ympäristö että Suomen asemointi ovat murroksessa ja meidän on opeteltava toimimaan tässä uudessa ympäristössä.
Miten siis parhaiten edistämme Suomen etua tässä murroksessa? Tätä meidän tulisi pohtia ainakin ulkopolitiikan sisältöjen, demokraattisten instituutioidemme sekä yksilön vastuun kautta.
Arvoisat kansanedustajat
Voimapolitiikka haastaa sääntöpohjaista järjestelmää. Kahdenvälisyys ja transaktiot ovat tulleet monenkeskisen yhteistyön rinnalle. Liitämme usein varsinkin transaktionaalisuuden Venäjään ja Kiinaan. Mutta samat piirteet koskevat joitakin läntisiäkin valtoja.
Virkaanastujaispuheessani totesin eteemme tulevan asioita, joihin emme ole tottuneet. Kehotin valmistautumaan siihen, että välillä joudumme reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin myös ripeästi. Joudumme kohtaamaan monia periaatteellisesti vaikeita kysymyksiä. Te arvoisat kansanedustajat olette kyenneet reagoimaan vaikeisiin tilanteisiin nopeasti.
Olemme yhdessä määritelleet ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ohjenuoraksi arvopohjaisen realismin. Sen tavoitteena on auttaa Suomea luovimaan tässä vaikeassa maailmanpoliittisessa murroksessa.
Suomen etu pitkällä aikavälillä on, että monenkeskinen järjestelmä on mahdollisimman vahva. Emme kuitenkaan voi rajata itseämme ulos päätöksenteosta, joka tapahtuu osin tämän järjestelmän ulkopuolella. Emme myöskään voi eristää itseämme valtioista, jotka eivät monenkeskisyyttä täysin tue. Edistämme intressejämme kaikissa mahdollisissa tilanteissa, omien arvojemme pohjalta.
Maailma ei ole mustavalkoinen. Läntiset maat tekevät ulkopolitiikassaan yhä useammin tapauskohtaisia ratkaisuja ideologisten valintojen sijaan. Kyse ei ole myöskään siitä, onko meillä sääntöjä vai ei, vaan siitä mihin suuntaan sääntöjärjestelmä kehittyy. Lännen lisäksi meillä on myös globaalisti paljon kumppaneita, joiden kanssa voimme edelleen kehittää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää.
Menemme aina Suomen etu ja turvallisuus edellä. Ulkopolitiikkamme rakentuu yhdessä liittolaistemme kanssa Pohjoismaissa, EU:ssa ja Natossa. Tässä ajassa, kuten niin usein aiemminkin Venäjän ja Yhdysvaltojen toiminnalla on keskeinen vaikutus ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme, Kiinaa unohtamatta.
Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo lähes kolme vuotta. Ukrainan asia on meidän. Lyhyellä aikavälillä meidän on jatkettava Ukrainan taloudellista, poliittista ja sotilaallista tukea. Keskipitkällä aikavälillä meidän on löydettävä rauhanratkaisu, joka kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Pitkällä aikavälillä olemme auttamassa Ukrainan jälleenrakennusta, EU-jäsenyyttä ja Nato-jäsenyyttä.
Ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Läheisen liittolaisemme Yhdysvaltojen ulkopolitiikka nojaa tällä hetkellä enemmän transaktioihin kuin monenkeskisyyteen. Se on Suomelle ja Euroopalle haaste. On selvää, että me pidämme jatkossakin kiinni meille tärkeistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja instituutioista sekä ihmisoikeuksista.
Globaalit haasteet kuitenkin edellyttävät, että Eurooppa tekee läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Euroopan onkin periaatteistaan tinkimättä tuotava yhteistyömahdollisuuksia yhteiseen pöytään.
Olemme nopeasti ottaneet paikkamme Natossa. Turvallisuusympäristön muutos vaikuttaa kuitenkin myös liittokuntaan ja sekin on murrostilassa. Uhkat vaativat uudenlaisia suorituskykyjä ja suorituskyvyt vaativat aiempaa vahvempaa resursointia. Budjettivallan käyttäjänä te olette paljon vartijana. Lisäpanostukset puolustukseen vaativat laajaa yhteisymmärrystä.
Elämme rauhattomuuden aikakautta. Viime vuosien aikana Suomi on joutunut kokemaan laajalti hybridivaikuttamisen kirjoa: maahamme on kohdistettu kyberhyökkäyksiä, maahanmuuton välineellistämistä, informaatiovaikuttamista ja myös fyysistä kriittistä infrastruktuuriamme on vaurioitettu. Kaikissa näissä tilanteissa on tärkeää, että me suomalaiset pidämme pään kylmänä. Varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia.
Arvoisat kansanedustajat
Tasavallan presidentistä ja valtioneuvostosta muodostuva ulkopoliittinen johtamisjärjestelmämme vastaa hyvin tämän ajan tarpeisiin. Presidentin päätehtävät liittyvät Suomen ulkopolitiikkaan ja ylipäällikkyyteen. Maailmanpoliittisen tilanteen murroskohta korostaa laajojen kansainvälisten verkostojen tarpeellisuutta. Samalla turvallisuusympäristömme edellyttää kykyä vastata sekä sotilaallisiin uhkiin että muuhun vihamieliseen vaikuttamiseen.
Ulkopolitiikka on johdettunakin joukkuepeliä. Presidenttinä toimintani perustuu valtioneuvoston valmisteluun ja yhteistoimintaan valtioneuvoston kanssa. Yhteisenä tehtävänämme on edistää Suomen etua ja turvallisuutta. Haluan kiittää valtioneuvostoa hyvästä yhteistoiminnasta. Se on ollut saumatonta puolin ja toisin. Joukkuepeli toimii.
Perustuslain keskeinen tehtävä on tuoda vakautta ja jatkuvuutta valtiojärjestyksen perusteisiin. Pidän tärkeänä, että kunnioitamme perustuslaissamme säädettyä valtiojohdon toimivallanjakoa. Tasavallan presidentille perustuslaki ei ole mielipide, vaan demokratian ja toimivallan peruskivi. Nykyinen järjestelmämme toimii hyvin, ja suomalaiset ovat siihen tyytyväisiä. Olen sitoutunut perustuslain kunnioittamiseen kaikessa toiminnassani.
Kuten tiedämme, valtioneuvoston tehtävänä on antaa eduskunnalle kaikki sen tarvitsema tieto. Presidentin ja eduskunnan yhteydenpito on tätä täydentävää kanssakäymistä. Käytännössä se on kuitenkin hyvin tärkeää yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseksi. Näin rakennamme yhtenäisyyttä ja lisäämme luottamusta.
Virkaanastujaispuheessani lupasin pitää tiivistä yhteyttä eduskuntaan ja sen valiokuntiin. Olen toimikauteni ensimmäisen yhdentoista kuukauden aikana tavannut kaikki eduskuntaryhmät. Olen myös tavannut neljää eri valiokuntaa yhteensä kymmenen kertaa. Lisäksi olemme kokoontuneet eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Läheisintä yhteydenpito on luonnollisesti ollut ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan kanssa.
Arvostan avointa yhteyttämme. Keskusteluissani teidän kanssanne, arvon kansanedustajat olen ollut aistivinani, että arvostus yhteistyön avoimuudesta on ollut molemminpuolista. Toivottavasti voimme jatkaa tiivistä yhteydenpitoamme myös tulevaisuudessa.
Oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota siihen, että eduskunnan tiedonsaanti on kiinni muun muassa kulloinkin vallassa olevista henkilöistä. Henkilöiden merkitystä ei tietenkään voida kokonaan poistaa. Eikä keskinäistä luottamusta voida yksin millään sääntelyllä pakottaa. Mutta käytänteet, jotka tukevat näitä tavoitteita, on hyvä ottaa toiminnan pohjaksi.
Olen siksi omalta puoleltani valmis tukemaan sitä, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös. Presidentti ei voi ohittaa tai korvata valtioneuvostoa, jolle vastuu eduskunnalle tiedottamisesta kuuluu, mutta mielestäni nykyiset hyvät käytänteet voitaisiin silti hyvin vahvistaa presidentin ja eduskunnan välillä.
Oikeuskansleri totesi myös, ettei ylimmistä valtioelimistä ole mahdollista tai mielekästä säätää kovin yksityiskohtaisesti. Perustelun hän tiivistää osuvasti näin: ”Sääntelyn tulee mahdollistaa joustava päätöksenteko ja pienelle valtiolle tarpeellinen hallitusvallan lujuus myrskyisässäkin kansainvälisessä ympäristössä.”
Tällä hetkellä olosuhteet ovat valitettavasti todellakin myrskyisät. Vaikea turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa yhtenäisyyden tarvetta. Se edellyttää kykyä luottamuksellisiin keskusteluihin sekä nopeaan ja päättäväiseen reagointiin. Näihin tarpeisiin järjestelmämme vastaa erinomaisesti.
Lopulta turvallisuutemme rakentuu sille, että demokraattisen järjestelmämme tukena ovat ammattitaitoiset viranomaiset. Kun olen saanut seurata viranomaistemme toimintaa, voin sanoa, että nukun yöni hyvin.
Arvoisat kansanedustajat
Instituutiot ovat ihmisiä varten, ei päinvastoin. Mikään järjestelmä kuitenkaan ei toimi, jos yksilöt eivät kanna vastuutaan.
Elämme aikakautta, jossa teknologia muovaa käyttäytymistämme enemmän kuin osasimme kuvitella. Edellisinä vuosikymmeninä tapasimme ajatella teknologisen kehityksen tuovan meille rajattomia mahdollisuuksia ja tekevän yksilöistä ja yhteisöistä älykkäämpiä.
Kävikin osin toisin. Tiedon määrän jatkuva lisääntyminen ja algoritmien maailma haastavat meitä monella tasolla. Informaation runsaus ei korreloi viisauden kanssa. Ärsykkeiden ja syötteiden valtava määrä tukkii mielemme. Olennaisen erottaminen muuttuu yhä vaikeammaksi. Moderni teknologia, kuten tekoäly, ei ole vain instrumentti, vaan myös toimija.
Demokratia ei ole vieläkään sopeutunut uuden teknologian aikakauteen. Etenkin kun sosiaalisen median alustat tuntuvat suosivan vastakkainasettelua rakentavan keskustelun sijaan.
Jokainen päätöksentekijä joutuu pohtimaan, miten he toimivat sosiaalisen median alustoilla. Käyttävätkö he moninaisia viestintäkanaviamme vihan ja epävarmuuden levittämiseen vai toivon tuottamiseen?
Teillä kansanedustajilla on suuri vastuu. Teidän toimintanne vaikuttaa Suomen keskusteluilmapiiriin, ja toimii esimerkkinä etenkin nuorille.
Demokratiaan kuuluvat erilaiset näkemykset ja mielipiteet. Ja avoin keskustelu. Mustavalkoisen ja henkilöön menevän yhteiskunnallisen keskustelun sijaan toivon kuitenkin näkeväni entistä enemmän toisia kunnioittavaa, rakentavaa debattia. Arvokkaan ja kunnioittavan käytöksen merkitys korostuu nimenomaan täällä eduskunnassa etenkin niissä hetkissä, kun teillä on päättäjinä vaikeita asioita ratkaistavana.
Arvoisat kansanedustajat, hyvä puhemies
Tänään on Runebergin päivä.
”Vaikk onni mikä tulkohon, maa isänmaa se meillä on. Mi maailmass on armaampaa ja mikä kalliimpaa?”
Tämän J. L. Runebergin Maamme-runon katkelman myötä haluan kiittää koko eduskuntaa sekä teitä, herra puhemies, hyvästä yhteistyöstä toimikauteni ensimmäisen vuoden aikana. Me kaikki teemme töitä Suomen eteen, yhdessä.
Onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta. Toivotan teille kaikille voimia ja viisautta vaativissa tehtävissänne. Julistan vuoden 2025 valtiopäivät avatuiksi.
Kiitos.
