Hyvät kuulijat, hyvät kokonaisturvallisuuden ystävät!
Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Tämä perusta on kirjattu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan. Haluaisin tässä nostaa esiin kolme havaintoa, jotka olen poiminut mukaani presidenttikauteni ensimmäisen vuoden aikana tapaamisissani, matkoillani ja päätöksentekotilanteissa.
Ensinnäkin, meillä on nykyiseen turvallisuusympäristöön erinomaisesti soveltuva malli, josta voimme olla ylpeitä.
Toiseksi, nykypäivänä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat koko ajan enemmän yhteen, millä on seurauksensa kokonaisturvallisuudelle.
Kolmanneksi, me kaikki, yksilöinä ja yhdessä, muodostamme kansakuntamme turvallisuuden.
Kokonaisturvallisuus on leimallisesti suomalainen tapa lähestyä turvallisuutta. Sen siemen kylvettiin toisen maailmansodan kokemusten jälkeen. Ymmärsimme, että Suomi voi yhteiskuntana pärjätä vain, jos toimimme saumattomasti yhdessä. Yhtenäisyys tavoitteissamme, käytännöllisyys yhteistyössämme.
Kokonaisturvallisuus on viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintaa. Se on siis meidän kaikkien asia.
Nykypäivänä kokonaisturvallisuusajattelun arvo on järisyttävän suuri. Tässä turvallisuusympäristössä ja tällä strategisen kilpailun aikakaudella lähes kaikki yhteinen hyvämme voidaan pyrkiä valjastamaan meitä vastaan. Vahvuuksiamme voidaan pyrkiä kääntämään heikkouksiksi. Yhteiskuntaamme ja kriittiseen infrastruktuuriimme kohdistuu uhkia – osa tahattomia ja osa tahallaan aiheutettuja.
Kokonaisturvallisuus on tehokas, ellei jopa ainoa tapa vastata aikamme kompleksisiin turvallisuusuhkiin. Se on oikea työkalu rauhattomuuden aikakaudelle.
Kokonaisturvallisuus auttaa turvaamaan kaikkia yhteiskunnan toimintoja ja kaikkea kriittistä infrastruktuuria: fyysistä, digitaalista ja sosiaalista.
Kun katsomme maailmalle, länteen tai itään, huomaamme että turvallisuus, talous ja teknologia kytkeytyvät politiikassa ja eri maiden tavoitteissa täysin yhteen. Myös meidän on kyettävä käyttämään työkalupakkiamme integroidusti.
Samalla turvallisuutemme osatekijöiden on oltava tasapainossa. Vahvojen keskinäisriippuvuuksien maailmassa olemme yhtä vahvoja kuin kokonaisturvallisuutemme heikoin lenkki.
Suomi on avoin yhteiskunta. Avoimuus tarkoittaa vapaata mediaa, vilkasta kansalaiskeskustelua, demokraattista päätöksentekoa ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Vihamieliset toimijat voivat yrittää käyttää tätä avoimuutta meitä vastaan. Joskus itsekin turhaudumme järjestelmän reaktiivisuuteen ja hitauteen. Lopulta avoimuus ja demokratia ovat kuitenkin vahvuus. Ne ankkuroivat päätöksemme yhteiskuntaan ja vahvistavat kansalaisten luottamusta järjestelmään.
Hyvät kuulijat!
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia vahvistaa sen totuuden, että sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei voi erottaa toisistaan. Pidänkin hyvänä sitä, että strategian ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset elementit ovat vahvistuneet. Tätä muuttunut toimintaympäristömme edellyttää.
Varautumisen lisäksi strategiassa korostuu kykymme vastata häiriötilanteisiin ja kriiseihin, eli vaste. Viimeaikaiset tapahtumat Itämerellä korostavat vasteen merkitystä. Nopea reagointi, viranomaisten toimet, kuten Eagle S:n tapauksessa aluksen haltuunotto, häiriöiden vaikutusten minimointi, vaurioiden nopea korjaus. Kaikki ovat osa tehokasta vastetta.
Myös attribuutio on vastetoimi. Emme hyppää johtopäätöksiin emmekä hätiköi, mutta attribuoimme mikäli aihetta on.
Tuoreen strategian myötä vahvistamme kykyämme vastata aktiivisemmin niihin kriisitilanteisiin, joiden aiheuttaja on ulkopuolinen valtiotoimija. Silloin menemme myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimeen. Toimillamme voi olla vaikutuksia turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöömme. Kun ymmärrämme kokonaiskuvan, voimme Suomena toimia yhtenäisesti ja päättäväisesti.
On myös selvää, että Suomen toimintamahdollisuudet ovat kasvaneet kansainvälisen yhteistyön myötä. Varsinkin EU:n rooli on merkittävä ja kasvanut viime vuosina. Nato-jäsenyys on tuonut uuden viitekehyksen ja uusia välineitä.
Emme ole passiivinen vastaanottaja. Vaste on osa Suomen toimijuutta. Meidän on ylläpidettävä vahvaa kriisinsietokykyä, mutta sen osana meillä tulee olla aktiivinen kyky ennakoida ja toimia. Kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Hyvät ystävät!
Turvallisuus on meidän jokaisen asia. Kansalaisina tarvitsemme fyysistä, henkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä.
Kansalaiset yksilöinä ja yhdessä muodostavat turvallisuuden kivijalan. Mikään määrä viranomaisia ei korvaa turvallisuuden eteen toimivia kansalaisia.
Henkinen kriisinkestävyys on ratkaisevaa. Kansalaisten on voitava luottaa toisiinsa ja viranomaisiin. Meidän on vastustettava kehitystä, joka synnyttäisi tai syventäisi jakolinjoja. Olen useasti korostanut kuuntelevan ja kunnioittavan keskusteluilmapiirin merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Luottamuksen ja keskusteluilmapiirin arvo korostuu häiriötilanteissa.
Tarvitsemme erilaisten yksilöiden ja ryhmien ajatusmaailman ymmärtämistä. Ymmärtäminen vaatii kuuntelun taitoa. Erityisesti nykyisessä kyber- ja informaatioympäristössä on myös hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään sanojen ja tekojen mahdollisia seurauksia.
Lopuksi haluan kiittää Turvallisuuskomiteaa sen tekemästä työstä ja alleviivata sen ainutlaatuista roolia suomalaisessa mallissa. Turvallisuuskomitealla on myös kenties paras tilannekuva kokonaisturvallisuuden tilasta. Sellaiselta näköalapaikalta on hyvä ohjata kansalaisia oikean ja ajantasaisen tiedon äärelle.
Esitän myös kiitokseni Yhteiskunnan turvallisuusstrategian laatijoille. Strategian kuvaama toimintamalli toimii meillä Suomessa ja herättää kiinnostusta ja kunnioitusta muualla maailmassa. Meidän on syytä olla siitä ylpeitä. Kokonaisturvallisuus on kuitenkin hieman kuin demokratia, sopimus, joka meidän on päivittäin omalla toiminnallamme vahvistettava. Toivonkin, että me kaikki olemme valmiita pitämään sitä yllä ja kehittämään sitä edelleen. Yksilöinä ja yhdessä.
