Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Pietarissa järjestetyssä kansainvälisessä arktisessa foorumissa 9. huhtikuuta 2019. Venäjän presidentti Vladimir Putinin isännöimään foorumiin ja sen pääistuntoon osallistuivat myös Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Norjan pääministeri Erna Solberg.
Päivän aluksi presidentti Niinistöllä oli kahdenvälinen tapaaminen presidentti Putinin kanssa. Yhtenä aiheena oli Venäjän jäsenyyden jatkuminen Euroopan neuvostossa. Suomi toimii parhaillaan Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana. ”Enemmistön kanta Euroopassa on, että olisi hyvä, ettei Venäjä jättäisi neuvostoa. Se tuntuu olevan myöskin venäläisten järjestöjen kanta. Sanoisin, että Putin antoi hyvin selvän signaalin, että hänen mielestään heidän pitäisi olla jäseniä, mutta samaan syssyyn totesi, että heillä pitää myös olla täydet oikeudet, mitä heillä ei tällä hetkellä ole. Umpisolmu ei siis tässä auennut”, kertoi presidentti Niinistö suomalaismedialle tapaamisesta. Euroopan unionin ja Venäjän suhteista presidentti Niinistö kertoi presidentti Putinin sanoneen toivovansa suhteiden kehittyvän suotuisasti.
Presidentit keskustelivat myös Venäjän jätehuollosta, sillä se on maassa suuri ongelma ja suomalaisilla on siinä osaamista.
Kansainvälisistä aiheista kuten Yhdysvaltain ja Venäjän suhteista, Ukrainan, Syyrian ja Venezuelan tilanteista sekä asevalvonnasta oli tarkoitus keskustella vielä illallisella, johon myös muut pohjoismaiset presidentit ja pääministerit osallistuvat.
Vuoropuhelua vuoropuhelusta keskustelun sijaan
Avauspuheenvuorossaan arktisen foorumin pääistunnossa presidentti Niinistö kehotti ryhtymään todelliseen dialogiin, koska elämme aikaa, jossa vastakkainasettelu ja vihamielisyys tuntuvat olevan nousussa: ”Vuoropuhelua pidetään aivan oikein keinona jännitteiden lieventämiseen, riskien hallitsemiseen ja luottamuksen palauttamiseen. Liian usein se jää kuitenkin tähän. Me vain keskustelemme vuoropuhelusta, mutta emme aidosti ryhdy siihen. Vuoropuhelua on vaikea käydä, jos ei oikeasti tapaa vastapuoltaan.”
Presidentti viittasi myös suunnitelmaansa arktisesta huippukokouksesta ja sanoi olevansa vakaasti sitä mieltä, että arktiset aiheet ansaitsisivat valtionpäämiestason kasvokkain käytävää keskustelua. ”Kun kuulostelimme reaktioita ideaamme viime vuonna, saimme lupaavia signaaleja kaikilta osapuolilta. Sitten suhteiden kiristyminen kaukana arktiselta alueelta sotki kuitenkin suunnitelmamme. On hyvä, että edes tämänkaltaisten foorumien perinne jatkuu. Vaikkei se tietenkään korvaa ajatusta huippukokouksesta.”
Suurimmaksi arktista aluetta koskevana huoleksi presidentti nimesi edelleen ilmastonmuutoksen ja muistutti, että siinä suhteessa arktisen alueen tapahtumat vaikuttavat suoraan koko maailmaan. Presidentti listasi, että meidän on muun muassa vähennettävä uusien hiilidioksidipäästöjen määrää ja poistettava jo syntyneitä hiilidioksidipäästöjä.
Arktinen neuvosto mallina jännitteiden lieventämisessä?
Suomi toimii parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Pian puheenjohtajuus siirtyy Islannille ja kaksi vuotta myöhemmin Venäjälle. Puheessaan presidentti Niinistö totesi neuvoston olevan poikkeuksellinen yhteistyöelin: ”Arktinen neuvosto on koko olemassaolonsa ajan ollut rakentavan vuoropuhelun foorumi. Sellainen ilmapiiri on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa. On siis merkittävä saavutus, että olemme onnistuneet ylläpitämään tätä rakentavaa ilmapiiriä Arktisessa neuvostossa viime vuosien ajan. Se on myös hyvä tavoite tulevaisuudessa. Arktisen alueen ulkopuolisten jännitteiden ei pidä päästä leviämään Arktiseen neuvostoon.”
Presidentti Niinistön mukaan neuvoston toiminta voisi olla myös mallina jännitteiden lieventämisessä muualla: ”Arktisen alueen valtioina tiedämme, että pienet käytännön askeleet kaikkia osapuolia hyödyttävissä asioissa voivat auttaa rakentamaan luottamusta, vaikka muissa asioissa olisikin mittavia erimielisyyksiä.”
Vastakkainasettelun riski kasvaa
Samalla presidentti kuitenkin muistutti, ettei myöskään arktinen alue ole immuuni jännitteille, sillä alueelle kohdistuu kasvavaa strategista mielenkiintoa: ”Kun sekä luonnollinen että poliittinen ilmasto muuttuvat, moni toimija näkee alueella uusia mahdollisuuksia. Eivätkä kaikki sellaiset toimijat suinkaan ole itse arktisia.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki uudet toimijat tulisivat arktiselle alueelle vain itsekkäin aikein. Mutta kun väkeä tulee lisää, myös vastakkainasettelun riski kasvaa. Ennen muuta tarkoitan tällä vastakkainasettelua arktisen ympäristön herkän tasapainon kanssa. Valitettavasti emme liioin voi sulkea pois voimapoliittisen vastakkainasettelun mahdollisuutta.”
Kovan turvallisuuden aiheet on perinteisesti pidetty Arktisen neuvoston asialistan ulkopuolella. Niin toiminen on presidentin mukaan osaltaan ollut avain neuvoston työn onnistumiselle: ”Ongelmien pitäminen poissa neuvoston asialistalta ei kuitenkaan saa niitä katoamaan. Siksi arktisten valtioiden on yhdessä löydettävä muita keinoja myös näiden ongelmien vastuulliseen käsittelyyn. Siinäkin tärkeintä on vuoropuhelu. Jännitteiden lieventäminen, riskien hallinta, luottamuksen palauttaminen. Ne onnistuvat vain, jos puhumme toisillemme”, päätti presidentti Niinistö puheensa.
Arktisen foorumin tavoitteena on edistää yhteistyötä ja kestävää kehitystä arktisella alueella. Presidentti Niinistö on aiemmin osallistunut foorumiin vuosina 2017 Arkangelissa ja 2013 Salehardissa.
- Videotallenne Arktisen foorumin pääistunnosta (tulkkaus englanniksi)
- Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe arktisen foorumin pääistunnossa Pietarissa
- Foorumin verkkosivut
-
Presidentti Niinistö matkusti Pietariin Allegro-junalla maanantaina 8. huhtikuuta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentti Niinistö matkusti Pietariin Allegro-junalla maanantaina 8. huhtikuuta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentti Niinistö matkusti Pietariin Allegro-junalla maanantaina 8. huhtikuuta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
-
Presidentti Sauli Niinisto tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin Pietarissa ennen kansainvälisen arktisen foorumin pääistuntoa 9. huhtikuuta 2019. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia
-
President Sauli Niinistö träffade Rysslands president Vladimir Putin i S:t Petersburg före huvudsessionen på det internationella arktiska forumet den 9 april 2019. Foto: Katri Makkonen/Republikens presidents kansli
-
-
Presidentti Niinistö piti puheenvuoron arktisen foorumin pääistunnossa. Kuva: Valery Sharifulin/TASS Host Photo Agency
-
Bild: Mikhail Metzel/TASS Host Photo Agency
-
Arktisen foorumin pääistuntoon osallistuvat Norjan pääministeri Erna Solberg, presidentti Sauli Niinistö, Venäjän presidentti Vladimir Putin, Islannin presidentti Guðni Th. Jóhannesson ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven. Keskustelua johti Bloombergin päätoimittaja John Fraher. Kuva: Mikhail Metzel/TASS Host Photo Agency