Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Kultaranta-keskusteluiden toisena päivänä maanantaina 18. kesäkuuta pohdittiin aamun paneelissa EU:n tulevaisuutta. Panelistit miettivät EU:n nykytilaa ja pohtivat keinoja, joilla EU:n toimintaa voidaan parantaa. Sytykkeenä toimivat tasavallan presidentti Sauli Niinistön huomiot EU:n heikkoudesta Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla.
Keskustelua moderoinut toimittaja Matti Virtanen johdatteli panelistit aiheeseen jakamalla EU:n haasteet sisäisiin ja ulkoisiin. Virtanen kysyi panelisteilta, miten EU:sta tehdään vahvempi sisäisesti aikana, jolloin vahvimmassa jäsenmaassa Saksassa kytee hallituskriisi, Italiassa ja Itävallassa valtaan on äänestetty populistipuolueita, Puola ja Unkari osoittavat avoimesti EU:n arvojen vastaisia näkemyksiä, Espanjan valtiota uhkaa hajoaminen ja Iso-Britannia on eroamassa unionista.
Arvopohja murenemassa?
Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen muistutti, ettei EU ole suinkaan ainoa, jolla on sisäisiä ongelmia ja erimielisyyksiä. Tilanne on sama myös Yhdysvalloissa. Vain Kiinaa ja Venäjää Katainen piti ongelmattomina. Tämä kertoo Kataisen mukaan siitä, että ongelmat ja erimielisyydet kuuluvat demokratioihin. Kataisen mukaan ja Unkarissa jo vuosia jatkunut kehitys on kuitenkin EU:n kova ongelma ja todellinen eksistentiaalinen uhka. ”Jos jäsenmaat eivät voi patistella toisiaan, ollaan ongelmissa.”
Samaan ongelmaan viittasi pääministeri Juha Sipilä. Hän uskoi talouskysymyksissä jo löytyneen yhteisiä ratkaisuja, mutta piti oikeusvaltioperiaatteen halveksimista merkkinä EU:n arvojen rapautumisesta. ”Tässä meidän täytyy olla vahvoina, muuten olemme ongelmissa.”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen laajensi perspektiiviä mainitsemalla, että jakautuminen EU:n puolustajiin ja sen vastustajiin myötäilee pitkälti jakautumista laajemmin globalisaation puolustajiin ja vastustajiin.
Keskustelua haastoi Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä: ”En usko, että arvopohja on todella rapautumassa. Puolassa ja Unkarissa ehkä, mutta ei arvopohja rapaudu Britanniassa, eikä Itävallassa tai Italiassa. Ihmiset vain ajattelevat eri tavalla siitä, miten elämä pitää järjestää. Tämä ei tarkoita, että arvopohja on hajoamassa.”
Maahanmuutto ja yhteisvastuu
Yleisöstä kysymyksen esittänyt kansanedustaja Pertti Salolainen piti EU:n sisäisten ongelmien juurisyynä ratkaisematonta maahanmuuttotilannetta ja pyysi keskustelijoita kertomaan vastauksensa sen ratkaisemiseksi.
Kataisen mukaan EU on jo toiminut maahanmuutosta seuranneiden ongelmien ratkaisemiseksi ja se myös näkyy: ”Tulijoiden määrä on pienempi, hukkuneiden määrä on pienempi, bisnesmahdollisuudet salakuljettamisessa ovat pienemmät. Keinoja on jo käytössä.”
Salolaisen kanssa samaa mieltä oli Tiilikainen, joka pyrki tuomaan keskusteluun periaatteellisemman tason. Hänen mukaansa maahanmuutto on paljastanut EU:ssa selvän puutteen. ”Yhteisvastuun aste on keskustelematon tontti, jota ei ole käyty läpi kansalaisyhteiskunnassa.”
EU suurvaltojen joukossa
EU:n ulkoisen heikkouden syynä Teija Tiilikainen piti sitä, että nykymaailmassa heikkoutta ja vahvuutta arvioidaan sellaisin kriteerein, jotka eivät ole suotuisia EU:lle. ”Valtiollisuus on vahvuutta. Miten EU voi kompensoida tätä?”
Vastaukseksi nousi viime aikoina paljon esillä ollut EU:n puolustusyhteistyö. Puolustusyhteistyön esteenä on monesti pidetty sitä, että monet EU:n valtiot toteuttavat jo puolustusyhteistyötä Naton kautta. Mielenkiintoisen kysymyksen yleisöstä esitti tohtori Jukka Tarkka kysymällä panelisteilta, miksei EU voisi liittyä kokonaisuutena Natoon.
Kaikki panelistit pitivät EU:n todellisena vahvuutena maailmanpolitiikan kentällä sen taloudellista suurvalta-asemaa. Niin keskustelijoiden kuin yleisön keskuudessa kaivattiin pontevampaa ja tehokkaampaa kehitysapua EU:n ulkopoliittisessa toiminnassa. Se nähtiin ratkaisuna moniin EU:n ja Euroopan ongelmiin. Annamari Sipilän kommentti naisten ja tyttöjen aseman parantamisen tärkeydestä etenkin Afrikassa sai yleisöltä aplodit.
Puheenjohtaja Virtanen huomautti, etteivät kansalaiset useinkaan jaa näin positiivista kuvaa kehitysavusta. Pääministeri Sipilä totesi, ettei pelkkä rahan määrä ratkaisekaan. Presidentti Niinistö kysyi, onko järkevää, että kaikki EU-maat erikseen tekevät kehitysyhteistyötä yhteisen koordinoinnin sijasta: ”Tyttöjen ja naisten aseman parantamisessa komissiolla pitäisi olla selkeä ohjelma, jota kaikki lähtisivät toteuttamaan.”
- Tallenne Yle Areenassa
- 17.6.2018 Presidentti Niinistö avasi Kultaranta-keskustelut: Kansainvälinen järjestys uhattuna – suunnan kääntämiseksi tarvitaan tekoja
- 17.6.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avaussanat Kultaranta-keskusteluissa
- 17.6.2018 Presidentti Martti Ahtisaaren puheenvuoro Kultaranta-keskusteluissa (englanniksi)
- 17.6.2018 Voima ja vahvuus vai jaettu järjestys? kysyttiin avauskeskustelussa
- Kultaranta-keskustelujen sivut
- Kuvia Flickrissä