Tasavallan presidentti Tarja Halonen julkisti Keisarillinen taidekokoelma Suomessa -teoksen Presidentinlinnassa tiistaina 24. marraskuuta 2009. Ainutlaatuinen julkaisu esittelee kattavasti taidekokoelman, joka on hankittu Presidentinlinnaan autonomian aikana, pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolla. ”Pidän arvokkaana, että keisarillinen taidekokoelma on ollut tutkimuksen kohteena ja että uusi osa Suomen kulttuurihistoriaa on näin saatu kartoitetuksi”, presidentti Halonen toteaa teoksen esipuheessa.
Tasavallan presidentin kanslian aloitteesta käynnistyi muutama vuosi sitten hanke, joka tähtäsi Presidentinlinnan arvoesineistön ja sen kulttuurihistorian selvittämiseen. Tällöin huomio kiinnittyi erityisesti joukkoon taideteoksia, jotka oli hankittu keisarilliseen palatsiin eli nykyiseen Presidentinlinnaan 1800-luvun jälkipuolella. Keisarillinen taidekokoelma Suomessa -kirja esittelee kokoelman kaikki 35 teosta.
Tutkimustyön on tehnyt ja kirjan kirjoittanut filosofian maisteri Jukka Relas, ja sen on kustantanut kustannusosakeyhtiö Otava.
Aikansa merkittävintä suomalaistaidetta
Nykyiseen Presidentinlinnaan hankittiin 1800-luvun luvun jälkipuolella 28 taideteosta. Suomen itsenäistymisen jälkeen sinne siirrettiin Lappeenrannan keisarillisesta residenssistä vielä seitsemän teosta. Nämä teokset muodostavat Suomessa olleen osan Venäjän keisarillista taidekokoelmaa, joka oli sijoitettuna eri palatseihin ja residensseihin ympäri valtakuntaa.
Hankinnoista vastasi toisinaan suoraan keisari, erityisesti Aleksanteri II, jonka aikana ostettiin useita teoksia Pietarissa olleista näyttelyistä. Hankinnoista vastasivat myös palatsinhoitaja ja Pietarissa toiminut ministerivaltiosihteeri.
Kokoelman teokset edustavat aikansa merkittävintä suomalaista taidetta, öljyvärimaalauksia, akvarelleja ja veistoksia. Kokoelman tunnetuimpia taiteilijanimiä ovat Adolf von Becker, Albert Edelfelt, Alexandra Frosterus-Såltin, Akseli Gallen-Kallela, Werner Holmberg, Hjalmar Munsterhjelm, Walter Runeberg, Ville Vallgren, Ferdinand von Wright ja Victoria Åberg. Joukossa on ainoastaan yksi täysin ulkomaisen taiteilijan, venäläisen Alexander Beidemannin, työ.