Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Irlannin presidentti Mary McAleesen kunniaksi järjestettävillä päivällisillä Helsingissä 22.5.2001

(muutosvarauksin)



Minulla on erityinen ilo toivottaa teidät, rouva Presidentti, tohtori McAleese ja kulttuuriministeri Sile de Valera sekä valtuuskuntanne tervetulleiksi Irlannin presidentin ensimmäiselle viralliselle valtiovierailulle Suomeen.

Meidän maillamme on ollut monia yhtymäkohtia pitkällä ja vaikealla tiellä kohti itsenäisyyttä ja hyvinvointia, joista saamme tänä päivänä nauttia. Myös maidemme nykyinen tilanne on monella tavalla samanlainen. Me vaalimme itsenäisyyttämme ja identiteettiämme, kieltämme ja kulttuuriamme. Me kumpikin annamme ulkopolitiikassamme erityisen arvon sotilaalliselle liittoutumattomuudelle.

Meidän maamme ovat tehneet yhteistyötä Yhdistyneissä kansakunnissa, jossa olemme osallistuneet rauhanturvaamistoimintaan jo nelisenkymmentä vuotta - käytännöllisesti katsoen siitä saakka, kun liityimme YK:n jäseneksi vuonna 1955. Olemme tehneet yhteistyötä myös Euroopan unionissa ja arvostan Irlannin tukea ja neuvoja jäsenyytemme hakuprosessin aikana. Olen iloinen voidessani todeta, että Suomi on pystynyt osaltaan auttamaan pyrkimyksiä lujittaa Pohjois-Irlannin rauhaa.

Tätä taustaa vasten on luonnollista, että lähestymme kansainvälisiä suhteita ja erityisesti Euroopan kehitystä koskevia kysymyksiä samanlaisin toivein ja huolenaihein. Maamme ovat kumpikin hyvin riippuvaisia viennistä ja voimakkaita vapaan kaupan kannattajia. Kannatamme kumpikin Euroopan unionin laajentumista ja korostamme sen Euroopan mantereelle mukanaan tuomaa poliittista vakautta ja hyvinvointia.

Parhaillaan käydään keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta. Keskustelut huipentuvat hallitusten väliseen konferenssiin vuonna 2004. Irlanti on EU:n puheenjohtajana ensimmäisen puolen vuoden aikana ja sillä on suuri vaikutus konferenssin suotuisaan tulokseen.

Samalla kun nykyisin ihailemme Irlannin vahvaa taloutta ja taitavaa ulkopolitiikkaa, emme voi unohtaa Irlannin kulttuuria. Irlanti on vaikuttanut maailmaan erityisesti kulttuurillaan, jota irlantilaiset lähetystyöntekijät ja myöhemmässä vaiheessa kirjailijat, muusikot ja siirtolaiset ovat levittäneet muihin maihin. Se, että kymmenet miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa sanovat olevansa alkuperältään irlantilaisia, kertoo paljon irlantilaisen kulttuurin voimasta.

Irlanti on ollut kauan tunnettu kulttuurin, kirjallisuuden, runouden ja musiikin maana myös Suomessa. James Joycen Odysseuksen suomensi Pentti Saarikoski, joka itsekin oli runoilija ja yksi huomattavimmista kirjallisuuspersoonista 1900-luvun myöhemmällä puoliskolla. Irlantilaisen musiikin festivaalit ovat vuotuisia tapahtumia lukuisissa Suomen kaupungeissa. Irlantilainen popmusiikki ja riverdance ovat vedonneet suureen yleisöön. Haluaisin myös mainita viimeisimmän irlantilaisen suosikkikirjailijani Frank McCourt'in, jota minulle suositteli Irlannin entinen Suomeen akkreditoitu suurlähettiläs Dáithí O'Ceallaigh. McCourt'in novelli "Seitsemännen portaan enkeli" teki minuun suuren vaikutuksen.

Gaelin kieltä on opetettu Helsingin yliopistossa jo noin 20 vuotta. Suomessa tiedetään yleisesti, että maidemme kielet ovat hyvin vanhoja ja ne eroavat suuresti tänä päivänä yleisesti puhuttavista kielistä. On ehkä vähemmän tunnettu tosiasia, että maillamme on kummallakin kaksi virallista kieltä, joita opetetaan koulussa. Tiedämme omasta kokemuksestamme, miten arvokas on kansallinen kieli, jota ilman mikään todella kansallinen kulttuuri ei ole voinut kehittyä.

Suomalaisten kiinnostus Irlantia kohtaan on lisääntynyt viime vuosina parempien kansainvälisen kommunikaation keinojen ansiosta. Viime vuosien aikana Irlannissa on vieraillut vuosittain yli 20 000 suomalaista. Uudet lentovuorot ovat säännöllisesti täyteen varattuja. Suomeen saapuvien irlantilaisten lukumäärä on myös kasvanut, ja se ylittää 12 000 vuosittain. Kummankin maan aktiivisilla irlantilais-suomalaisilla ja suomalais-irlantilaisilla yhdistyksillä ja liikeklubeilla on arvokas merkitys kulttuurisiin ja taloudellisiin suhteisiimme.

Kahdenväliset suhteemme, kuten poliittinen keskustelu, kulttuurivaihto, kauppa, investoinnit, turismi ja monet muut kehittyvät suotuisasti. Uusi teknologia luo alati lisääntyviä tilaisuuksia keskusteluihin ja kontakteihin Suomen ja Irlannin kaltaisten tietoyhteiskunnan kehityksen edelläkävijämaiden välillä.

Olemme erittäin iloisia siitä, että te, presidentti McAleese ja tohtori McAleese sekä valtuuskuntanne olette Suomessa. Me toivomme, että nautitte vierailustanne, ja haluamme näyttää teille, mitä tarjottavaa meillä on maidemme välisille suhteille.

Kohottakaamme malja Irlannin ja sen kansan onneksi. Kehittyköön maanne hyvinvointi ja kulttuuri. Maidemme välisille hyville suhteille sekä teidän, tohtori McAleesen ja kansanne onnelle ja terveydelle!