Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jäsenille Helsingissä 22.5.2006

(puheen kieli englanti)

Toivotan teidät tervetulleiksi Suomeen ja Presidentinlinnaan.

Mielestäni on hyvin tärkeää, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jäsenet tapaavat suomalaisia tuomareita, ministereitä ja eduskunnan jäseniä. Tämä tapaaminen edistää jäsenvaltion ja EY:n tuomioistuimen yhteistyötä sekä tutustuttaa vieraamme Suomen oikeudelliseen ja yhteiskuntajärjestelmään.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettujen juttujen määrä on kasvanut jatkuvasti. Samalla käsittelyajat ovat pidentyneet. Oikeudenkäynnit kestävät keskimäärin kaksi vuotta.

Tuomioistuimessa on toteutettu useita muutoksia Nizzan sopimuksen voimaantulon ja vuoden 2004 laajentumisen seurauksena. Uudistuksilla pyritään varmistamaan tuomioistuimen toiminnan tehokkuus tinkimättä oikeusturvan tasosta.

Yhteisöjen tuomioistuin on toteuttanut sisäisiä uudistuksia yksinkertaistaakseen ja nopeuttaakseen asioiden käsittelyä. Tuomioistuimen monikielisyys asettaa sen toiminnalle omat vaatimuksensa. Laajentumisen jälkeen mahdollisia kieliyhdistelmiä on 380.

Oikeudenkäyntien nopeuttaminen on yksi EU:n tuomioistuinjärjestelmän merkittävimmistä haasteista. Erityisesti kansallisten tuomioistuinten esittämät ennakkoratkaisupyynnöt tulisi voida käsitellä nykyistä nopeammin. Kansalliset tuomioistuimet joutuvat keskeyttämään asian käsittelyn ennakkoratkaisumenettelyn ajaksi. Yhteisöjen tuomioistuin on pystynyt yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan tuomioistuinmenettelyä siten, että viime vuonna ennakkoratkaisupyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika aleni 20 kuukauteen.

Ennakkoratkaisupyyntöjen ratkaiseminen alle 20 kuukaudessa riittäisi tavanomaisten ennakkoratkaisuasioiden osalta. Käsittelyaika on kuitenkin liian pitkä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvissä tapauksissa. Näiden asioiden luonne sekä EU-oikeuteen ja kansalliseen oikeuteen sisältyvät nopeutettua käsittelyä koskevat vaatimukset edellyttävät nopeampaa käsittelyä. Tämä koskee paitsi turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita myös oikeudellista yhteistyötä esimerkiksi perhe- ja lapsioikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Perusoikeusnäkökulma on näissä asioissa usein keskeisesti esillä.

Eurooppa-neuvoston marraskuussa 2004 pidetyn kokouksen päätelmissä korostetaan yhteisöjen tuomioistuimen merkitystä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. Eurooppa-neuvoston mielestä olisi pohdittava ratkaisua vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevien ennakkoratkaisupyyntöjen käsittelemiseksi ”nopeasti ja asianmukaisesti muuttamalla tarvittaessa yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöä”. Komission tulisi tehdä asiaa koskeva ehdotus yhteisöjen tuomioistuinta kuultuaan.

Tuomioistuimen työmäärässä näkyy myös maailman muutokset. Unioni on laajentunut ja integraatio on syventynyt. Globaali tietoisuus ihmisoikeuksista on kasvanut ja siksi myös ihmiset tarttuvat aikaisempaa aktiivisemmin tuomioistuintiehen oikeuksiensa turvaamiseksi.

Osaan ongelmista onkin oikea ratkaisu kääntyä EY-tuomioistuimen puoleen, jolle on varattava riittävät resurssit. Mutta tulee myös kysyä, olisiko aiheellista ryhtyä tulevaisuutta silmällä pitäen muihinkin toimenpiteisiin kuten koulutustoimintaan jäsenmaissa tai lainsäädännön ja muiden säännösten selkiyttämiseen.

Toivotan kaikille tuloksellista työtä oikeusturvamme puolesta.