Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe maailmanlaajuisessa monikielisyyskongressissa "Bi- and Multilingual Universities – Challenges and Future Prospects" Helsingin yliopistossa 1.9.2005

(muutosvarauksin; puheen kielenä englanti)

Olen iloinen, että olette kokoontuneet vaihtamaan ajatuksianne tänne Helsinkiin hyvin tärkeästä asiasta. Kieli on mielen koti, mutta myös silta toisiin ihmisiin.

Yksilöiden ja yhteisöjen monikielisyys on yleistä maailmassa. YK:n jäsenmaista suurin osa on sellaisia, joissa on enemmän kuin yksi virallinen kieli.

Globalisaatio tuo meille kaikille uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Ihmiset liikkuvat eri syistä paikasta toiseen aikaisempaa enemmän. Sekä muuttajat että kaikki muutkin ihmiset joutuvat siis kohtaamaan uusia kieliä. Yhä useammat ihmiset joutuvat sekä opettelemaan uusia kieliä sekä huoltamaan aikaisempaa enemmän omaa äidinkieltään.

Pieni lapsi ei päätä omaa kieltään. Perheiden on saatava oikeaa tietoa monikielisyydestä, ja yhteiskunnan tulisi ratkaisuillaan kunnioittaa ihmisten oikeutta omaan kulttuuriinsa.

Kieliä ei pidä asettaa vastakkain: oman äidinkielen puolustaminen ei tarkoita muiden kielten taitojen väheksymistä. Oman kielen monipuolinen kirjallinen ja suullinen taito on kaikenlaisen syvällisen oppimisen edellytys, myös muiden kielten ja kulttuurien ymmärtämisen edellytys. Taito ei tässä merkitse vain teknisiä taitoja, vaan ajattelun syvyyttä ja kirkkautta. Omalla äidinkielellään voi olla myös rosoinen, keskeneräinen ja kysyvä aivan toisella tasolla kuin muilla kielillä. Siksi tutkijallakin tulisi olla mahdollisuus toimia myös omalla kielellään kuten te hyvin tiedätte.

Yhden kielen osaaminen tukee toisen kielen oppimista. Kielet eivät siis syö toisiaan, kunhan kohtuudessa pysytään. Useampia kieliä osaavalla ihmisellä on myös hyvät mahdollisuudet oppia arvioimaan asioita monipuolisesti, vertailemaan kieliä ja kulttuureja sekä olemaan niissä kotonaan.

* * *

Kielellä on ratkaiseva vaikutus yksilön toiminnalle yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää, että kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää äidinkieltään. On kuitenkin todettava, että enemmistökieltä puhuvilla on demografisista, historiallisista ja poliittisista syistä aina laajemmat oikeudet kuin muilla, vaikka lainsäädäntö ja yhteiskunnan käytänteet olisivat kuinka korkeatasoisia.

Kuten jo mainitsin, ihmiset ja perheet muuttavat mitä erilaisimmista syistä maasta toiseen. Tällä matkalla myös ihmiset ja perhesuhteet voivat muuttua. Vaikka ratkaisu on yksilön, perheen ja ryhmän, on yleisellä ilmapiirillä ja yhteiskunnan toimilla ratkaiseva rooli. Jos vaikkapa lastenneuvolassa tai koulussa kannustetaan äidinkielen käyttöön, on yksilön ja perheen helpompi tehdä ensikieltä tukevia ratkaisuja kuin jos asianomaisen äidinkieltä väheksytään.

Valtakieli tunkeutuu aina ihmisen elämään, ja yhteiskunta myös pitkälle määrittelee mahdollisuuksien ehdot. Vaikka kieliolot ja äidinkielinen koulutus tai äidinkielen opetus olisi järjestetty hyvin, siirtolaisten kielellistä kehitystä analysoivat tutkimukset osoittavat, että muuttajaperheiden toisen ja kolmannen sukupolven jäsenet vaihtavat usein enemmistökieleen. Kysymys on aina yksilön ja yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta.

Kieltä koskevat ratkaisut tehdään elämän arjessa: koulunkäynnin, työelämän, harrastusten ja ystävien piirissä. Ne koskettavat meitä kaikkia.

* * *

Olen varma, että tulette näiden päivien aikana kuulemaan lukuisia esimerkkejä siitä, miten kielikysymystä on hoidettu täällä Suomessa, eri Euroopan maissa ja laajemminkin.

Meillä Suomessa kielikysymys on ollut aina hyvin suuren mielenkiinnon kohteena. Kahden virallisen kielen suomen ja ruotsin lisäksi perustuslaki suojaa saamen kieliä, romanikieltä ja viittomakieltä. Nykyisin Suomessa puhutaan yli 100 kieltä. Monikielinen yhteisö lisää aitoa kiinnostusta eri kieliin. Jos ensikieliä kohdellaan hyvin, Suomi rikastuu sekä henkisesti että aineellisesti. Toisaalta suomi ja ruotsikin ovat Euroopan mittakaavassa vähemmän käytettyjä kieliä, minkä vuoksi Euroopan unionin kiinnostus monikulttuurista Eurooppaa kohtaan on tervetullutta.

Haluan omasta puolestani toivottaa kongressille menestystä, me kaikki tarvitsemme teidän osaamistanne.