Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Chilen presidentin päivällisillä 5.11.2003

(Käännös, puheen kieli englanti)

Pyydän saada kiittää Teitä Herra Presidentti kauniista sanoistanne, jotka osoititte Suomelle sekä puolisolleni ja minulle henkilökohtaisesti. Haluan sydämellisesti kiittää siitä ystävällisestä vastaanotosta ja vieraanvaraisuudesta, jota koko valtuuskuntamme on täällä kauniissa pääkaupungissanne Santiago de Chilessä saanut osakseen. Tunnemme olevamme täällä aitojen ystävien keskuudessa.

Suomi ja Chile sijaitsevat lähes niin kaukana toisistaan kuin tällä maapallolla on mahdollista. Historia on muovannut meille toisistaan poikkeavat elinolosuhteet. Kansamme ovat kuitenkin tunteneet lämpöä ja ystävyyttä toisiaan kohtaan. Teidän sananne olivat jälleen ilmaus suomalaisia ja chileläisiä yhdistävistä ystävyyden siteistä.

Tämä valtiovierailu Chileen on minulle poikkeuksellisen tärkeä. Olen seurannut vuosikymmenien ajan maanne kehitystä. Olen iloinen yhteiskuntanne kehityksestä vakiintuneeksi demokratiaksi, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, rakennetaan taloudellista hyvinvointia ja edistetään kansalaisten yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa. Suomi ja tämän päivän Chile toimivat yhdessä oikeudenmukaisemman ja paremman maailman puolesta.

Teidän henkilökohtainen panoksenne Chilen dynaamisessa kehityksessä demokratian, talouden ja kulttuurin alalla on ollut merkittävä. Teidän tärkeä eettinen ohjenuoranne on koko ajan ollut pyrkimys kansalliseen sovintoon. Tiedämme Suomen historiasta, itsenäisyytemme alkuvuosilta, että kahtiajakaantuneen kansan jälleenyhdistäminen ei ole helppo eikä nopea prosessi. Suomalaisen historiallisen kokemuksen perusteella osaammekin arvostaa Chilen viime vuosien saavutuksia.

Suomen ja Chilen hyvillä suhteilla on pitkä historia. Chile tunnusti Suomen itsenäisyyden vuonna 1919, diplomaattiset suhteet solmimme 1931 ja korkeimman tason vierailuvaihto maittemme välillä on tiivistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Maidemme välillä ei ole poliittisia ongelmia. Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla työskentelemme yhdessä, jaamme samat arvot ja tavoitteet. Olemme suurella arvostuksella seuranneet Chilen toimintaa ja roolia YK:n turvallisuusneuvostossa, jossa Chile on vaikeissakin ongelmissa kyennyt noudattamaan rakentavaa, yhteistyökykyistä linjaa.

Suomi ja Chile ovat vankkoja monenvälisen yhteistoiminnan tukija. Multilateralismi on nimenomaan pienten maiden etujen mukaista. On kuitenkin erittäin tärkeää saada myös suuret maat sitoutumaan multilateralismiin. Kansainvälistä järjestelmää tulisikin kehittää niin, että se pystyisi paremmin vastaamaan nykymaailman haasteisiin. Tämä pätee niin rauhaan ja turvallisuuteen kuin ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja tasa-arvoon ja laajaan kirjoon muita kysymyksiä - myös kauppaan.

Globalisaation hallinta on suuri haaste niin kansallisvaltioille kuin koko kansainväliselle järjestelmälle. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asettaman globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työssä me puheenjohtajat Tansanian presidentti Benjamin Mkapa ja minä olemme oppineet, että globalisaation hallinnan välttämätön edellytys on yhteistyö. Toivomme, että ensi vuoden alussa julkaistava raporttimme auttaa paremman, ihmisten tarpeet huomioivan, globalisaation aikaansaamisessa.

Tässä yhteydessä haluan todeta, että yhteistyömme ILO:n pääjohtajan, maanmiehenne Juan Somavian, kanssa on ollut loistavaa ja hänen panostuksensa tähän työhön on erinomaista.

Euroopan unionin ja Chilen välinen assosiaatiosopimus avaa paljon uusia mahdollisuuksia myös Suomen ja Chilen bilateraalisen yhteistyön kehittämiselle. Sopimuksen ratifiointiprosessi etenee hyvin Suomen eduskunnassa ja tietojeni mukaan se saadaan päätökseen vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Haluan vakuuttaa, että Suomi tulee jatkossakin EU:n jäsenenä tekemään parhaansa, jotta yhtäältä Chilen ja koko Latinalaisen Amerikan ja toisaalta Euroopan perinteiset historialliset siteet niin poliittisen, taloudellisen kuin sivistyksellisen elämän kaikilla aloilla entisestään tiivistyisivät.

Seurueeseeni tällä vierailulla kuuluu arvovaltainen Suomen talouselämän valtuuskunta. Sen jäsenet edustavat merkittäviä suomalaisyrityksiä, joista monet ovat maailmalla tunnettuja korkean teknologian ja huippuosaamisensa johdosta. Heidän mukanaolonsa on konkreettinen viesti suomalaisten yritysten vakaasta tahdosta lisätä maidemme välistä kauppaa, tuontia ja vientiä sekä edistää yritysten asettumista ja teknologian siirtoa. Alkuvuoden lukujen perusteella Chile on jo ohittanut Brasilian Suomen tärkeimpänä vientikohteena Latinalaisessa Amerikassa. Annammekin suuren arvon sille, että Te Herra Presidentti ja monet hallituksenne jäsenet olette osallistuneet henkilökohtaisesti talousvaltuuskuntamme ohjelmaan täällä Santiagossa. Kiitän samalla Chilen yrityselämän edustajia aktiivisesta mielenkiinnosta kaupallisten ja taloudellisten suhteidemme laajentamiseksi.

Vuoden 1973 traagisten tapahtumien seurauksena Suomessa alkoi laaja solidaarisuustoiminta Chilen kansaa kohtaan. Vuosien saatossa tästä on kehittynyt elävä ja monipuolinen ystävyystoiminta maidemme välille.

Kulttuurin alalla voidaan kirjata suurenmoisia saavutuksia maidemme välisessä viimeaikaisessa yhteistyössä. Tiedän, miten hyvin Savonlinnan oopperavierailu otettiin vastaan Santiago de Chilessä viime toukokuussa. Teatro Municipalin upea esiintyminen Savonlinnan Oopperajuhlilla tämän vuoden heinä-elokuussa oli suuri taiteellinen voitto, todellinen menestys, kuten saatoin omakohtaisesti kokea. Sen yhteydessä järjestetty Pablo Neruda-seminaari palautti jälkeen kerran meidän suomalaisten mieleen Chilen kirjallisuuden suuret perinteet. Ilokseni olen kuullut, että tätä hienosti alkanutta ooppera-alan yhteistyötä tullaan jatkamaan ja että yhteisiä projekteja on jo nyt suunnitteilla.

Suomen kulttuuriviennissä Latinalainen Amerikka on valittu vuoden 2004 painopistealueeksi. Uskon, että se tarjoaa myös Chilessä mahdollisuuksia esitellä laajemmin suomalaista musiikkia, taidetta ja kirjallisuutta. Vastaavasti toivotamme chileläiset kulttuuritapahtumat lämpimästi tervetulleiksi Suomeen. Niin ikään on syytä toivoa, että opiskelijoiden, tutkijoiden, yliopistojen ja muiden tieteellisten laitosten välinen vaihto jatkuvasti vilkastuisi.

Meidät on otettu täällä Chilessä vastaan suurella lämmöllä ja ystävyydellä. Arvostamme tätä paljon. On ilo olla jälleen täällä Chilessä ja on erinomainen kunnia olla täällä teidän vieraananne.

Haluan kohottaa maljani Chilen kansan, Presidentti ja Rouva Lagosin onneksi ja menestykseksi sekä suomalais-chileläiselle yhteistyölle ja ystävyydelle.