Tasavallan presidentti Tarja Halosen videotervehdys kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä 28.4.2004

Minulla on ilo osallistua tämän tervehdyksen välityksellä Kansainvälisen työturvallisuuspäivän viettoon. Päivä on osa Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n maailmanlaajuista hanketta työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työperäisten terveyden menetysten vähentämiseksi ja poistamiseksi.

Työturvallisuuden ja työterveyden kansainvälisellä edistämisellä on tänä päivänä erityistä merkitystä. Toimin kaksi vuotta ILO:n asettaman Globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsitelleen maailmankomission puheenjohtajana yhdessä Tansanian presidentti Benjamin Mkapan kanssa. Globalisaatio on osa meidän jokapäiväistä elämäämme. Globalisaation taloudelliset hyödyt ja yhteiskunnalliset haitat eivät jakaudu maailmassa tasan. Edunsaajina ovat usein teollistuneet maat – Suomi yhtenä niistä, mutta myös monet kehitysmaat ovat menestyneet. Jo vuonna 1919 hyväksytyn ILO:n peruskirjan sanoma on selkeä: “minkä tahansa kansakunnan laiminlyönnit ihmisarvon mukaisten työolosuhteiden aikaansaamiseksi muodostavat esteen toisten kansojen yrityksille parantaa omia työolojaan omissa maissaan”.

Vaarallinen ja terveydelle haitallinen työ vahingoittaa sekä tekijäänsä että hänen perhettään. Se on usein vaaraksi ympäristölle ja hidastaa taloudellista sekä sosiaalista kehitystä. Ja, lainatakseni vielä ILO:n peruskirjaa: yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on kestävän rauhan tae.

Epäterveellinen työympäristö vahingoittaa myös yrityksen julkisuuskuvaa. Tuotannon turvallisuus ja terveellisyys ovat osa tuotteen laatua. Meillä on kansainvälistä näyttöä siitä, että ongelmalliset työolot ja vaaralliset työpaikat heikentävät asemaa maailmanmarkkinoilla, vähentävät vientimahdollisuuksia ja hankaloittavat rahoituksen hankintaa. Työntekijöiden perusoikeudet ovat osa kilpailukyvyn edellytyksistä.

Maat, jotka ovat ratifioineet ja toteuttaneet ILO:n turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät työnormit, ovat osoittautuneet tutkimuksissa myös maailman kilpailukykyisimmiksi. Sama pätee yrityksiin. Suomi on sekä turvallisuusnormien toteuttamisessa että kilpailukykyindeksillä mitattuna maailman kärkeä.

Työpaikkojen vaaratekijät ja terveysriskit ovat muuttumassa. Perinteiset riskit: tapaturmat, vaaralliset aineet, melu, ja yksipuoliset toistuvat liikkeet vaarantavat edelleen työntekijöiden terveyttä. Epätyypilliset työsuhteet, etätyö, ulkoistaminen, sekä työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen ovat työsuojelun uusia haasteita.

ILO on valinnut turvallisuuskulttuurin kehittämisen tämän vuoden teemaksi. Tavoitteena on kokonaisvaltainen turvallisuuden edistäminen. Koulutus, tiedot ja taidot sekä johtamisjärjestelmien kehityshankkeet ovat turvallisuuskulttuurin parantamiskeinoja ympäri maailmaa.

Olemme vastuussa omalta osaltamme teknologian viennin oikeasta toteuttamisesta. Kansainväliset työnormit pitää ottaa huomioon hankinta– ja investointipäätöksiä tehtäessä. Valtiovallan tehtävänä on muistuttaa monikansallisia yhtiöitä näiden maailmanlaajuisesta vastuusta. Valtiovalta, työntekijät ja työnantajat voivat yhdessä saada kestävät ratkaisut aikaan.

Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta eli yli 1 000 miljardia euroa menetetään joka vuosi työtapaturmien ja työperäisten sairauksien johdosta. Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet – joka päivä yli 5 000 niiden aiheuttamaa kuolemaa – johtavat inhimillisiin kärsimyksiin ja hidastavat taloudellista kehitystä. YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja perusturvan toteuttaminen. Työturvallisuus ja -terveys ovat osa tätä perusturvaa samoin kuin työntekijöiden perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Globalisaation hyödyt eivät saa olla harvojen etuoikeus vaan kuuluvat kaikille.

Me Suomessa voimme osaltamme rakentaa turvallisuuskulttuuria omassa maassamme ja osallistua aktiivisesti ILO:n työkonferenssin viime vuonna hyväksymän työolojen globaalistrategian toteutukseen.

Toivotan teille kaikille hyvää ja turvallista työpäivää.