Naton tulevaisuutta pohdittiin Helsingissä

Presidentti Halonen ja pääsihteeri Rasmussen tapasivat Mäntyniemessä. Kuva: Lehtikuva

Naton kriisinhallinnan tulevaisuutta ja järjestön roolia kansainvälisessä yhteistyössä pohdittiin Helsingissä järjestetyssä seminaarissa torstaina 4. maaliskuuta. Seminaari liittyy Naton strategisen konseptin uudistamistyöhön. Tasavallan presidentti Tarja Halonen käytti seminaarissa avauspuheenvuoron, jossa hän muistutti sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan yhteensovittamisen tärkeydestä sekä Naton ja EU:n yhteistyön kehittämisestä.

Presidentti Halosella oli myös kahdenvälinen tapaaminen seminaariin osallistuneen Naton pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin kanssa Mäntyniemessä. Työlounaan aikana keskusteltiin mm. Naton ja EU:n yhteistyöstä, ja molemmat päämiehet olivat yhtä mieltä siitä, että koordinointia kriisinhallinnassa pitäisi tehostaa.

"EU ja Nato voivat avustaa ja täydentää toisiaan kriisinhallintaoperaatiossa. Yhteistyöllä voimme saavuttaa synergiaetuja ja säästää esimerkiksi materiaalikustannuksissa. Lisäksi EU ja Nato ovat poliittisesti lähellä toisiaan, joten koordinointi on siksikin tarpeen", pääsihteeri Rasmussen totesi tapaamisen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Presidentti Halosen mukaan erityisesti EU:n ja Naton nopean toiminnan järjestelmät ovat osittain päällekkäisiä ja kaipaisivat uudelleenarviointia. "Jotta voitaisiin vastata todellisiin hätätilanteisiin, sitä voitaisiin kehittää sellaisen 'legojärjestelmän' tai 'yksikköjärjestelmän' suuntaan, joka toimisi joustavammin ja huomioisi erilaiset poliittiset sitoumukset", presidentti Halonen arvioi.

Sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta täydentävät toisiaan

Nato-seminaarin avauspuheessa presidentti Halonen totesi, että kansainväliset kriisit ovat muuttuneet yhä moniulotteisemmiksi ja myös käytännön tilanteissa sotilaalliset ja ei-sotilaalliset uhat ja haasteet yhä useammin liittyvät toisiinsa. "Monimutkaisten kriisitilanteiden hallinta vaatii hyvin suunniteltua sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun yhdistelmää", presidentti Halonen sanoi puheessaan.

Potentiaalisia turvallisuusuhkia aiheuttavat esimerkiksi äärimmäinen köyhyys, nälänhätä, tarttuvat taudit ja luonnonkatastrofit. "Heti katastrofin jälkeen suurin tarve on humanitäärisellä avulla. Tarvitaan nopeaa toimintaa, mutta nopeus ei ole ainoa merkittävä tekijä. Avunantajien välinen keskinäinen luottamus ja paikallisen väestön myönteinen suhtautuminen ovat tärkeitä kestävien tulosten saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä", presidentti Halonen muistutti.

Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan yhteensovittamisessa tulisi presidentti Halosen mukaan ottaa huomioon myös kansalaisjärjestöjen rooli sekä monien järjestöjen mahdolliset epäilykset armeijapohjaista toimintaa kohtaan. "Täällä Suomessa meillä on yleinen asevelvollisuus, joten hyvin toimivan sotilas-siviiliyhteistyön luominen näyttää meillä hieman helpommalta. Tätä meidän pitäisi pohtia enemmän."

Naisten asemaa kriisitilanneteissa vahvistettava

Presidentti Halonen otti sekä seminaaripuheessa että pääsihteeri Rasmussenin kanssa käydyissä keskusteiluissa esille myös naisten aseman konflikti- ja kriisitilanteissa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän päätöslauselman 1325 hyväksymisestä.

"Kaikkien ihmisten, myös naisten ja tyttöjen perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on turvattava kaikissa kriisinhallintaoperaatioissa. Naisten osallistumista on lisäksi vahvistettava etsittäessä kestäviä ratkaisuja konflikteihin", presidentti Halonen sanoi. Pääsihteeri Rasmussenin mukaan myös Nato aikoo jatkossa kiinnittää erityistä huomiota naisten asemaan kriisinhallintaoperaatioiden yhteydessä.

Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan 1990-luvun puolivälistä lähtien, ja suuren osan tästä yhteistyöstä ovat muodostaneet konkreettiset toimet kriisialueilla. Tällä hetkellä Suomi on mukana Nato-johtoisissa kriisinhallintaoperaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa.

Presidentti Halonen totesi turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon viitaten, että Suomen ja Naton yhteistyötä tullaan kehittämään edelleen kumppanuuspohjalta. "Näin on hyvä jatkaa", presidentti Halonen sanoi.