Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe 60. Sotainvalidien viikon ja sotainvalidien syyskeräyksen avaamiseksi 31.8.2003

Suomen vuosina 1939–1945 käymistä sodista on kulunut kuusi vuosikymmentä. Aika talvisodan alkamisesta Lapin sodan päättymiseen kesti viisi ja puoli vuotta. Tuon ajan kokemukset ja muistot elävät maassamme edelleen, eivätkä niiden jäljet poistu aikalaisten mielistä.

Vaikka sotiemme sekä inhimilliset että aineelliset menetykset olivat pienelle kansallemme moniin muihin maihin verrattuna suhteellisesti hyvinkin suuret, selviydyimme kaikesta kuitenkin henkisesti varsin ehyenä kansakuntana. Suomalaiset olivat näissä historiamme dramaattisissa vaiheissa kutakuinkin yksimielisesti johtajiensa takana.

Sotamme kokenut sukupolvi ei antanut periksi vaikeissakaan oloissa. Se onnistui säilyttämään maamme nuoren itsenäisyyden ja turvaamaan kansanvaltaisen järjestelmämme. Tämän päivän kansainvälisiä kriisejä seuraaville voinee mainita, että maassamme pidettiin eduskuntavaalit maaliskuussa 1945 toisen maailmansodan jatkuessa vielä kiivaana niin Keski-Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.

Sota on jo kaukana historiassa Suomen osalta, mutta sotainvalidien kohdalla sodassa saadut vammat ovat seuranneet ja seuraavat mukana elämän loppuun saakka. Lähes 100 000:sta sodissamme vammautuneesta on elossa noin 20 000. Heistä yli puolet oli vammautuessaan alle 25-vuotiaita.

Tällä kertaa toteutettava sotainvalidien syyskeräys on järjestyksessään 60:s. Ensimmäinen keräys toteutettiin samaan aikaan kun Lapissa käytiin sotaa eli syksyllä 1944. Tuolloin keräyksellä autettiin nuoria sotainvalideja jatkamaan elämäänsä vammautumisesta ja sen tuomista vaikeuksista huolimatta. Heistä monella ei ollut siinä vaiheessa kotia tai paikkaa minne mennä eikä ammattia. Vaarana oli syrjäytyminen, niin kuin nykykielellä sanotaan, ja elämänuskon menettäminen.

Syyskeräyksen tuotto on aina käytetty sellaisten sotainvalidien auttamiseen, jotka ovat eniten avun tarpeessa. Nyt syyskeräyksellä hankittavilla varoilla tuetaan keski-iältään 82-vuotiaiden sotainvalidien arjessa selviytymistä muun muassa hankkimalla heille kotiapua ja tukemalla asuntojen kunnostamista. Keräyksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan sen alueen sotainvalidien hyväksi, jolta varat on kerätty.

Sotainvalidien avustajatoiminnalla autetaan sotainvalideja ja heidän puolisoitaan ja leskiään selviytymään kotona mahdollisimman pitkään. Heille annetaan apua ihan tavallisissa arjen askareissa. Samalla voidaan myös helpottaa monien sotainvalidien kokemaa yksinäisyyttä.

Keitä ovat sitten nämä avustajat? Eri puolilla maata on kaiken kaikkiaan noin 400 avustajaa. Useimmat heistä ovat ennen tähän työhön ryhtymistä olleet työttöminä. Avustajatoiminnalla toteutetaan kahta hyvää tarkoitusta: autetaan sotainvalideja ja tarjotaan mielekästä työtä sitä vailla oleville.

Projektin rahoituksesta pääosa eli noin 70 prosenttia saadaan työllisyysvaroista. Vähävaraistenkin sotainvalidien tulee voida käyttää tarvitsemiaan palveluja. Suuntaamalla keräysvaroja avustajatoimintaan sotainvalideilta ja heidän puolisoiltaan ja leskiltään perittävät asiakasmaksut voidaan pitää kohtuullisina.

Sotainvalidien kamppailu vammojensa kanssa on jatkunut kaikki rauhan vuosikymmenet. Heidän elämäntaivaltaan on kuitenkin helpottanut tietoisuus Suomen kansan tuesta. Sotainvalidit ovat kiitollisia siitä, että heidän uhrauksiaan yhteisen asian puolesta ei ole unohdettu. Uskon, että tässä hengessä voimme tänäkin syksynä osallistua sotainvalidien syyskeräykseen.

Julistan 60. Sotainvalidien viikon ja syyskeräyksen avatuksi.