Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Lontoon Lord Mayorin tarjoamilla päivällisillä 13.5.2004

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Hyvä Lord Mayor, haluan aivan ensiksi kiittää omasta, puolisoni ja kaikkien läsnä olevien suomalaisten puolesta ystävällisestä kutsustanne illallisille kuuluisaan Lontoon Cityyn, maailman finanssimaailman keskukseen. Kolmipäiväinen virallinen vierailuni Britanniassa ei voisi saada miellyttävämpää päätöstä.

On myös aivan erityinen syy, miksi juuri tämä ajankohta sopii vierailulleni mitä parhaiten. Arvoisa Lord Mayor, olette nimittäin tämän kuun lopussa matkustamassa Suomeen Helsingin kaupungin vieraaksi. Tällä matkallanne jatkatte pitkiä ja läheisiä vierailuperinteitä Lontoon ja Helsingin välillä. Paljasjalkaisena helsinkiläisenä uskallan toivottaa teidät jo nyt tervetulleeksi Helsinkiin. On myös erinomaista, että avaatte vierailunne aikana Britannian lähetystössä Suomalais-Brittiläisen Kauppakamarin talousseminaarin.

Meille suomalaisille on ollut suuri ilo, että vain muutamassa vuodessa Kauppakamari on tarmokkaan puheenjohtajansa Alderman John Stuttardin johdolla kehittynyt merkittäväksi taloudellisen yhteistyön edistäjäksi maittemme välillä.

Iso-Britannia on perinteisesti ollut tärkeä, jollei tärkein, kauppakumppani Suomelle. Suomalaiset yritykset ovat kokeneet Britannian houkuttelevana markkina-alueena, jossa kaupanteko on kohtuullisen mutkatonta. Tilannetta on edesauttanut molempien maiden positiivinen suhtautuminen kansainvälisen kaupan vapauttamiseen.

Vientimme rakenne Britanniaan, ja muihin maihin, on kehittynyt viimeisten vuosien aikana. Vielä viitisentoista vuotta sitten Suomen vienti Britanniaan käsitti lähinnä metsäteollisuuden tuotteita. Nyt vientimme on paljon monipuolisempaa ja kaikkien alojen korkean teknologian tuotteita tuodaan nykyään Suomesta Britanniaan. Voidaan sanoa, että uutena aluevaltauksena on kevyt musiikki, sillä viime viikolla Britannian singlelistan kymmenen kärjessä oli kaksi suomalaista artistia.

Suurlähettiläämme on kertonut minulle, että häneltä kysytään usein miten Suomen ilmiömäinen kehitys ja talouskasvu on ollut mahdollinen näin lyhyessä ajassa. Hän kertoo aina vastaavansa samalla tavalla: "Education, education, education"!

Arvoisa Lord Mayor, matkanne ei ulotu Suomen Lappiin asti, jossa joulunaikaan käy yli 60 000 brittiä tutustumassa maailman ainoaan oikeaan joulupukkiin. Käytte kuitenkin matkallanne tutustumassa myös pohjoiseen – pohjoisuus on tietysti suhteellista; 550 kilometriä Helsingistä pohjoiseen, mutta vain vähän pohjoiseen Suomen maantieteellisestä keskipisteestä - teknologiakaupunkiimme Ouluun, jossa muun muassa Nokialla on runsaasti toimintoja. Kuten tunnettua, tämä lähtökohdiltaan suomalainen high tech -yhtiö on vahva matkapuhelimien markkinajohtaja myös Britanniassa. Itse olen juuri tänään tutustunut Nokian täkäläiseen toimintapisteeseen Southwoodissa.

Tiedän, että vierailullanne Ouluun teille kerrotaan verrattomia juttuja maidemme välisistä suhteista ja tapahtumista. En tahdo tässä yhteydessä pilata iloanne, vaan jätän juttujen kertomisen oululaisille isännillenne.

Vierailunne jatkuu Suomesta Viroon, Latviaan ja Liettuaan, jotka ovat vierailunne toteutuessa olleet EU:n täysjäseniä kuukauden ajan. Voitte hyvin kuvitella miten mieluisaa erityisesti meille suomalaisille tämä historiallinen EU-jäsenyys on. Me suomalaiset näemme Euroopan unionin laajentumisen keskeisenä Euroopan turvallisuutta ja vakautta vahvistavana tekijänä. Kylmän sodan aikaisesta jääkylmästä Itämerestä on tullut sananmukaisesti yhteistyön meri.

Suomen maantieteellinen asema Venäjän rajanaapurina antaa meille erinomaisen näköalapaikan Venäjän kehitykseen. Venäjän talous kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti, ja sen energia- ja muut raaka-ainevarat sekä hyvin peruskoulutettu väestö ovat suuri houkutin investoinneille ja taloudelliselle yhteistyölle. Yhteistyön kehittymistä hidastaa kuitenkin oikeusvaltiokehityksen puutteellisuus Venäjällä. EU on Venäjän tärkein kauppakumppani eikä ole epäilystäkään, että maa tulee tulevaisuudessa suuntautumaan yhä voimakkaammin unioniin.

EU:n jäsenyys on ollut Suomelle erittäin hyödyllinen ja merkittävä tekijä taloutemme ja kilpailukykymme kehittämisessä. Laajentumisen myötä EU:n kansainvälinen painoarvo samoin kuin edellytykset Euroopan talouskasvulle ja työllisyydelle kasvavat entisestään.

Euroopan unionista on tullut yli 450 miljoonan kansalaisen yhteismarkkina-alue, ja unioni on asettanut itselleen tavoitteen olla maailman kilpailukykyisin talous vuoteen 2010 mennessä. Sen saavuttamiseksi on edistettävä uuden yritystoiminnan kehittymistä ja investointien sijoittumista Eurooppaan.

Integraation ja globalisaation myötä yritysten mahdollisuudet sijoittua toimintansa kannalta parhaimpiin maihin on helpottunut. Työpaikkoja syntyy jossain ja niitä häviää jossain muualla. Vaikka työllisten määrä kasvaa monilla alueilla, on työttömyys edelleen suuri ongelma kaikkialla maailmassa.

Pääoma liikkuu melkoisen vaivattomasti yli rajojen. Tähän nähden työvoiman liikkuvuus on paljon vaikeampaa, vaikka sitäkin on vapautettu. Monet Euroopan unionin vanhat jäsenmaat rajoittavat uusien jäsenmaiden työvoiman pääsyä työmarkkinoille. Tämäkin osoittaa miten herkästä asiasta rajat ylittävässä liikkuvuudessa on kyse.

Meillä Suomessa tästä on jonkin verran kokemusta, sillä sen jälkeen, kun tulimme EU:n jäseniksi 1995 Britanniaan ja erityisesti Lontooseen on tullut tuhansia suomalaisia sekä opiskelemaan että työhön. Lähes jokaisessa Lontoon Cityn suurimmassa yrityksessä on nuoria suomalaisia hyvin koulutettuja työntekijöitä. Yliopistoissanne on niinikään ollut tuhansia suomalaisia opiskelijoita. Tätä voi pitää hyvin myönteisenä asiana, sillä monet palaavat Suomeen kokeneempina ja koulutetumpina, ja ne jotka jäävät tänne, lisäävät maidemme välistä tuntemusta ja vuorovaikutusta.

Tuon Lontooseen myös sydämelliset terveiset euroalueelta, johon Suomikin on alusta lähtien kuulunut. Suomalaiset olivat itse asiassa tunnin aikaerosta johtuen ensimmäinen kansa maailmassa, joka käytti euroja valuuttanaan! Tiedän, että euro ei ole kaikkein suosituimpia puheenaiheita Britanniassa, mutta Suomelle, jonka pieni valuutta oli alttiina maailman tuulille, euro on ollut varsin hyödyllinen. Se on lisännyt taloutemme vakautta.

Suomi on valmis tukemaan sellaisia hankkeita, jotka tekevät Euroopasta entistä kilpailukykyisemmän globaalitoimijan. Suomessa panostamme vahvasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja olemme bruttokansantuoteosuudella mitattuna maailman kärkimaita. Mielestämme Euroopan tulisi paremmin yhdistää voimansa myös tutkimustoiminnan alueella. Viime aikoina Suomi on herättänyt kansainvälistä huomiota myös eräänä maailman kilpailukykyisimmistä ja vähiten korruptoituneista talouksista.

Arvoisa Lord Mayor, haluaisin vielä lämpimästi kiittää sydämellisestä vastaanotosta ja hienosta ateriasta. Toivon teille henkilökohtaisesti hyvää Suomen matkaa. Kevät on saavuttanut myös Suomen, joten ette valitettavasti voi uida avannossa, meren jäähän kairatussa reiässä. Teidän on tällä kertaa tyytyminen uimaan saunan jälkeen viisiasteisessa avovedessä.

On myönnettävä, että ensimmäinen yhteys maittemme välillä ei ollut kovin onnistunut, kun Ruotsin kuningas Eerik lähetti vuonna 1156 Uppsalan piispan, englantilaisen Henrikin käännyttämään suomalaisia katoliseen uskoon. Tarinan mukaan suomalainen talonpoika Lalli tappoi Henrikin kirveellä Köyliönjärven jäällä. Syy tähän rajuun kohteluun on jäänyt epäselväksi, mutta teorioita on useita.

En halua kuitenkaan pelotella teitä, sillä olemme muuttuneet 850 vuodessa ja tämän ikävän tapahtuman jälkeen maittemme ja kansojemme väliset suhteet ovat olleet erinomaisen hyvät ja lämpimät. Britannia on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja läheisimpiä yhteistyökumppaneita EU:ssa. Suomalaiset orkesterinjohtajat ja taiteilijat esiintyvät lähes päivittäin Britannian tärkeimmillä esiintymislavoilla. Käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaiset puhuvat englantia, ja meidän on muutenkin helppo ymmärtää toisiamme.

Toivotan Lontoon Citylle, Britannialle ja sen kansalaisille ja maidemme välisille lämpimille suhteille jatkuvaa menestystä!