Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe vuoden 2003 valtiopäivien avajaisissa Eduskunnassa 26.3.2003

Nyt työnsä aloittava eduskunta on järjestyksessä Suomen 26. eduskunta. Onnittelen kaikkia valittuja. Olkaamme kiitollisia kansan osoittamasta luottamuksesta demokratiaan.

Perinteisesti vaalien jälkeen tulee muodostaa uusi hallitus. Uuden perustuslain mukaan on eduskunnan nyt ryhdyttävä kokoamaan toimivaa hallituspohjaa ja hallituksen ohjelmaa. Eduskuntaryhmien neuvottelujen tuloksen perusteella ja kuultuani eduskunnan puhemiestä annan perustuslain mukaisesti eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Tämä ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitettavassa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.

Perustuslain kirjaimen ja hengen noudattaminen edellyttää ylimpien valtioelinten edustajien olevan lujia ja laillisia, mutta myös yhteistyökykyisiä. Olen osaltani valmis ilmoittamaan jo nyt haluni hyvään yhteistyöhön eduskunnan valitseman pääministerin ja eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen kanssa.

Uusi eduskunta aloittaa toimintansa poikkeuksellisen vakavan kansainvälisen tilanteen vallitessa. Yhdysvaltojen johtama koalitio on ryhtynyt sotatoimiin Irakissa. Me emme vielä tiedä, mihin tämä johtaa ja kuinka paljon uhreja sota tulee vaatimaan. Toivon, että sota loppuu mahdollisimman pian.

Suomi on koko ajan lähtenyt siitä, että YK:n turvallisuusneuvostolla on ensisijaisesti vastuu kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta. Sotilaallisiin toimenpiteisiin ei tulisi ryhtyä ilman sen valtuutusta.

Monet kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotatoimet eivät ole kansainvälisen oikeuden mukaisia. Toki eräät asiantuntijat ovat esittäneet vastakkaisia tulkintoja. Kansalaisten mielipide on sekä Suomessa että muualla Euroopassa voimakkaasti sotaa vastaan.

Euroopan unionin huippukokous korosti viime viikolla muista Irakia koskevista erimielisyyksistään huolimatta yksimielisesti Yhdistyneiden kansakuntien roolia sekä Irakin konfliktin ratkaisussa että sodan jälkeisessä tilanteessa. YK on demokraattisen kansainvälisen järjestelmän keskus.

Kuluneiden kuukausien aikana on käynyt selkeästi ilmi, että vaikka Euroopan unionin tavoitteena on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, niin käytännössä jäsenmailla on voimakkaasti erilaisia mielipiteitä ja niistä kiinnipitäminen koetaan tärkeämmäksi kuin unionin yhtenäisyys.

Mielestäni tämä tosiasia on tunnustettava. EU:n päätöksentekoa koskevien säännösten muuttaminen ei ole ihmelääke, vaan uuteen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on pyrittävä ennen kaikkea aidon sisällöllisen yksimielisyyden ja käytännön yhteistyön kautta. Toivon, että EU konventissa ja sitä seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa tulemme löytämään oikean tahdin. Nyt työnsä alkavalla eduskunnalla on tässä koko Euroopan tulevaisuutta muokkaavassa työssä sanansa sanottavana.

Suomen taloudellinen tilanne on pitkälti sidoksissa kansainväliseen tilanteeseen. Maailmantalouden kasvu on ollut hidasta ja näkymät ovat epävakaat. Meillä on hyvin hoidetun talouspolitiikan ansiosta nykyisessäkin tilanteessa kohtuulliset edellytykset työllisyyden hoitamiseksi ja ihmisten muunkin hyvinvoinnin takaamiseksi.

Suomalaisten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kansallisen politiikan lisäksi osallistumista täysimittaisesti EU:n yhteisiin toimiin. Talouden ja työllisyyden hoito on osa eurooppalaista strategiaa, kuten viime viikolla Brysselin huippukokouksessa yksimielisesti todettiin.

Työllisyyden edistäminen ei ole vain suomalaisten tai eurooppalaisten asialistalla, vaan se on myös keskeinen keino köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi kehitysmaissa.

Jokaisella maalla on ensisijainen vastuu omasta kehityksestään. Ilman kansallista sitoutumista kehitykseen ja ilman konkreettisia toimia kehityksen edistämiseksi köyhyyden vähentäminen ei onnistu. Avunantajat ja kansainväliset järjestöt voivat tukea näitä kansallisia toimia.

Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhatkokouksen tavoitteisiin. Olen iloinen siitä , että myös kehitysyhteistyö ja kansainvälinen solidaarisuus olivat esillä vaalikeskusteluissa. Ymmärrys on lisääntynyt siitä, että tämä on oikein sekä hädässä olevien ihmisten kannalta että oman tulevaisuutemme kannalta. YK ja sen erityisjärjestöt tarvitsevat kaiken tukemme inhimillisemmän globalisaation aikaansaamiseksi.

Demokratia sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ovat modernin yhteiskunnan peruselementit. Ne elävät vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa. Niiden merkitys tulee lisääntymään entisestään muuttuvassa maailmassa tänä epävarmuuden aikana ja toivon yhteistyötä niiden vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies,
Hyvät Suomen kansan edustajat,

Tuleva työnne on haasteita täynnä. Toivotan uudelle eduskunnalle menestystä sen työssä Suomen kansan parhaaksi ja julistan vuoden 2003 valtiopäivät avatuiksi.