Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe EU-liittymissopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Ateenassa 16.4.2003

Tänään on suuren juhlan tuntu – aivan kuin häissä. Arki alkaa sitten aikanaan ja kuten avioliitossakin, arjen työssä rakennetaan yhteisen elämän onni. Meidän on vielä työskenneltävä pitkään yhdessä rakentaaksemme laajentuneesta unionistamme entistä paremman.

Unionin on tultava vahvemmaksi. EU:n on edistettävä tehokkaasti ja tuloksellisesti kansalaistemme turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimittava eurooppalaisten etujen valvojana kansainvälisen talouden ja politiikan alueilla. Laajentuva Euroopan unioni on entistä merkittävämpi monenkeskistä kansainvälistä järjestelmää tukeva toimija.

Oma kahdeksan vuotta vanha jäsenyytemme on Suomelle ja suomalaisille tänä päivänä hyvällä tavalla arkinen olotila ja tapa edistää Euroopan yhteistä etua ja sen osana kansallisia intressejämme.

Unionin jäsenyys on sekä mahdollisuus että haaste. Ensimmäisestä jäsenyyspäivästä lähtien koko maa ja kaikki sen kansalaiset kuuluvat unioniin. Jäsenyys ei ole ainoastaan pienen eliitin asia. Jäsenyyden eduista pääsee hyötymään parhaiten sellainen jäsenmaa, jolla on valmiudet liittymishetkestä lähtien osallistua kaikkiin yhteisön toimintoihin. Jäsenyyden edut ovat kuitenkin kiistattomat. Pienelle jäsenmaalle jäsenyys on vaativa, sinnikkyyttä edellyttävä tehtävä. Tehokas kansallinen valmistelu ja prioriteettien asettaminen ovat ohjeita, jotka Suomen puolesta haluan uusille jäsenille välittää.

Euroopan talouskasvun kannalta on tärkeää, että talousliittomme rakentuu vakaalle pohjalle ja tiiviille talouspoliittiselle yhteistyölle. Sisämarkkinat ovat yhtä toimivat kuin niiden piirissä olevien jäsenvaltioiden toimintakyky. EU:n laajentuminen tarjoaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa hyvinvoinnin, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion aluetta Euroopassa.

Suomi on tukenut vahvasti Euroopan unionin laajentumista. Helsingin Eurooppa-neuvostossa tehtiin vuonna 1999 päätös jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta kuuden maan kanssa. Neuvotteluprosessi oli aloitettu jo aiemmin niin ikään kuuden maan kanssa.

Suomi jatkaa uusien jäsenmaiden kehityksen tukemista, jotta ne voisivat osallistua mahdollisimman pian täysimittaisesti unionin toimintaan. Me pidämme tärkeänä laajentumisprosessin jatkamista tehokkaasti niiden maiden kanssa, jotka eivät vielä tänään allekirjoita liittymissopimusta, sekä niiden kanssa, joiden jäsenyysperspektiivi vahvistuu hieman pidemmällä aikavälillä.

Suomi pitää niin ikään tärkeänä yhteistyön kehittämistä unionin ja sen uusien naapureiden välillä. Transatlanttinen yhteistyö säilyy unionin ulkosuhdetoiminnan keskeisenä osana, unohtamatta unionin maailmanlaajuisia suhteita.

Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen muodostavat eurooppalaisen integraation keskeisen osan. Jaamme samat perusarvot ja toimintatavat. Jokaisella, niin pienellä kuin suurella, on velvollisuutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa.

Laajentuneen unionin yhteistyön puitteet muotoutuvat konventin ehdotusten pohjalta seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa. Yhteisen eurooppalaisen tulevaisuutemme kannalta on tärkeää, että unionin elinvoimaisuus säilyy ja kehittyy.

Suomi ja suomalaiset toivottavat ilolla uudet kumppanimme tervetulleiksi Euroopan unioniin.