Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Liettuan presidentti Valdas Adamkusin ja rouva Alma Adamkienen isännöimillä illallisilla Vilnassa 6.3.2002

(muutosvarauksin) (ks. liettuankielinen versio alla)

Nykyaikana ihmiset harvoin muistavat, että Liettualla ja Suomella on pitkät historialliset siteet. Maamme kuuluivat jopa lyhyen aikaa samaan valtioliittoon. Kuten tiedämme tämä liitto ei syntynyt sotimalla, vaan avioliiton kautta. Ruotsin Vaasa-suvun Juhana -herttua, sittemmin Ruotsin kuningas Juhana III, solmi avioliiton Katarina Jagellonican kanssa Vilnassa 1562. Juhana matkusti sitten nuoren puolisonsa kanssa herttuakuntaansa Suomeen Turun linnaan. Tämä teidän kaunis Katarina Jagellonicanne toi kaukaiseen pohjolaan renessanssin tuulahduksen. Juhanan ja Katarinan poika Sigismund Vaasa oli sitten lyhyen aikaa sekä Puola-Liettuan että Ruotsi-Suomen kuningas.

Maittemme kohtalot ovat olleet tämänkin jälkeen usein dramaattisia eikä aina onnellisia. Tänään Eurooppa rakentaa yhteistyöllä tulevaisuuttaan. Muistan itse hyvin, kun Liettuasta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Tänään voin onnitella teitä erinomaisesti hoidetusta puheenjohtajuudesta Euroopan neuvoston ministerikomiteassa. Nyt te haette jäsenyyttä Natossa ja Euroopan unionissa. Me suomalaiset toivotamme menestystä teidän hankkeillenne.

Euroopan unionin laajentumista me suomalaiset katsomme sisältä päin. Liettua on menestynyt hienosti neuvotteluissa. Uskon, että Liettualla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa suunnitelmansa liittyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004. Suomi tukee voimakkaasti Euroopan unionin laajentumissuunnitelmaa. Se luo vakautta, valtioiden välistä yhteistyötä ja taloudellista hyvinvointia.

Se parantaa myös yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelmat vahvistaa myös aikaisempia yhteistyömuotoja kuten Itämeren valtioiden neuvoston työtä. Suomesta tulee itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtaja tämän vuoden heinäkuussa. Voin vakuuttaa, että otamme tehtävät vastaan sekä ilolla että tarmolla. Puheenjohtajuus antaa mahdollisuuden vahvistaa myös maittemme välistä yhteistyötä.

Suomella ja Liettualla on erinomaisia yhteistyönäkymiä monella alalla. Meillä on jo vahva pohja tälle. Via Baltica sitoo maamme yhteen konkreettisella tavalla. Informaatio- ja viestintäteknologia on luonut nopean tietoverkkoyhteyden maittemme välille. Energiayhteistyöllä on kasvava merkitys koko alueelle.

Herra presidentti, tiedän, että puhdas ympäristö on ollut ja on lähellä teidän sydäntänne. Yhteinen Itämeremme on kaunis, mutta herkkä. Sen suojelemiseksi meidän täytyy yhdistää voimamme. Puhdas ympäristö ja turvalliset elinolosuhteet luovat vakautta ja hyvinvointia koko alueelle.

Kun Liettua on tulevaisuudessa Euroopan unionin jäsen, tulee sen itäraja olemaan kuten Suomen itäraja myös EU:n ulkoraja. Rajavalvonnan kehittäminen onkin ollut yhteistyömme kohteina. Turvallinen ja tehokas rajavalvonta on koko alueen etu.

Tunnettu suomalainen kirjailija Maila Talvio ja hänen puolisonsa, kielitieteilijä J.J. Mikkola loivat pohjaa maittemme välisille kulttuurisiteille jo yli sata vuotta sitten maassanne Ploks c iain kylässä. He tutkivat kieltä ja kulttuuria ja rakastuivat kansaanne ikihyväksi. Samoin kävi kansantieteilijä Aukusti Niemelle 1900-luvun alussa.

Liettuan kansassa ja kulttuurissa on jotakin suomalaisia syvästi viehättävää. Liettuan historiallisissa kaupungeissa ja kauniilla maaseudulla vierailevien suomalaismatkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Muutaman viime kuukauden aikana on suomalaisissa tiedotusvälineissä kerrottu mahdollisuuksista kiinnostavia kohteita etsiville matkailijoille. Olen vakuuttunut, että Klaipedan kaupungin 750-vuotisjuhla ensi kesänä tulee entisestään lisäämään Liettuaa kohtaan tunnettua kiinnostusta Suomessa.

Haluan kohottaa maljani Teidän terveydeksenne, herra presidentti, sekä Liettuan kansan menestykselle ja maittemme väliselle ystävyydelle.


******************




(GALIMI PAKEITIMAI)


SUOMIJOS RESPUBLIKOS PREZIDENTES TARJOS HALONEN KALBA PER LIETUVOS PREZIDENTO IR PONIOS ADAMKIENES SURENGTA PRIEMIMA VILNIUJE
2002 03 06


Šiandien žmones retai beprisimena, kad Lietuva ir Suomija sieja seni istoriniai ryšiai. Trumpa laika musu valstybes netgi priklause tai paciai valstybiu sajungai. Kaip žinome, ta sajunga buvo sudaryta ne kariaujant, bet per santuoka. Iš švediškos Vazu gimines kiles hercogas Jonas, kuris veliau tapo Švedijos karaliumi Jonu III, 1562 metais Vilniuje susituoke su Kotryna Jogailaite. Jusu gražioji Kotryna Jogailaite i tolimaja šiaure atveže renesanso epochos veju. Jono ir Kotrynos sunus Zigmantas Vaza trumpa laika buvo Lenkijos - Lietuvos ir Švedijos - Suomijos karaliumi.
Veliau musu šaliu likimai dažnai klostesi dramatiškai ir, deja, ne visada laimingai. Šiandien pletodama bendradarbiavima Europa kuria savo ateiti. Prisimenu ta laika, kai Lietuva tapo Europos Tarybos nare. Šiandien galiu jus pasveikinti už jusu puiku pirmininkavima Europos Tarybos Ministru Komitete. Dabar jus siekiate narystes NATO ir Europos Sajungoje. Mes, suomiai, linkime Jusu projektams sekmes.
Europos Sajungos pletimasi Suomija stebi iš vidaus. Lietuva sekmingai veda derybas, todel tikiu, kad turite visas galimybes igyvendinti savo planus ir 2004 metais tapti Europos Sajungos nariais. Suomija visiškai pritaria Europos Sajungos pletros planui. Pletra pades užtikrinti stabiluma, tarpvalstybini bendradabiavima ir ekonomine gerove.
Pletros deka pageres ir galimybes bendradarbiauti Baltijos juros regione. ES šiaurines dimensijos programos papildys ankstesnes bendradarbiavimo formas, tokias kaip darbas Baltijos regiono šaliu taryboje. Nuo šiu metu liepos menesio Baltijos regiono šaliu tarybai pirmininkaus Suomija. Galiu užtikrinti, kad darbo imsimes su malonumu ir entuziazmu. Tai bus dar viena galimybe pletoti bendradarbiavima tarp musu šaliu.
Suomija ir Lietuva turi puikias perspektyvas bendradarbiauti daugelyje sriciu. Busimam bendradarbiavimui jau dabar yra tvirti pagrindai. Musu šalis fiziškai jungia kelias Via Baltica. Informacines ir ryšiu technologijos leidžia sukurti greitus informacijos perdavimo tinklus. Nepaliaujamai auga bendradarbiavimo energetikos srityje reikšme.
Jusu Ekscelencija, žinau, kad ekologija buvo ir tebera jums artimas klausimas. Mus jungianti Baltijos jura graži, bet tuo paciu ir labai pažeidžiama. Turime suvienyti jegas, kad galetume ja išsaugoti. Švari aplinka ir saugios gyvenimo salygos lemia stabiluma ir gerove visame regione.
Kai Lietuva taps Europos Sajungos nare, musu šaliu rytines sienos taps Europos Sajungos išorinemis sienomis. Vienas iš musu šaliu bendrai vykdomu projektu kaip tik ir yra sienu apsaugos tobulinimas. Efektyviai organizuota sienos apsauga yra naudinga visam regionui.

Garsi suomiu rašytoja Maila Talvio ir jos vyras, lingvistas J.J. Mikkola, dar prieš šimta metu padejo pamatus kulturiniams ryšiams tarp musu šaliu. Jiedu betyrinedami lietuviu kalba ir kultura visiems laikams isimylejo jusu tauta. Toks pats likimas ištiko ir etnografa Augusta Niemi XX a. pradžioje.
Lietuviu tauta ir kultura turi bruožu, kurie sužavi suomius. Turtingos istorijos Lietuvos miestuose ir gražiose ju apylinkese kasmet apsilanko vis daugiau turistu iš Suomijos. Per pastaruosius keleta menesiu Suomijos žiniasklaida ne karta pateike informacijos apie idomybes, kurias Lietuva gali pasiulyti suomiu turistui, norinciam patirti ispudžiu kaimyninese valstybese. Esu tikra, kad šia vasara švesimos Klaipedos miesto 750-osios metines dar labiau padidins suomiu susidomejima Lietuva.

Leiskite man pakelti taure už Jusu sveikata, lietuviu tautos sekme bei Lietuvos ir Suomijos gera kaimynyste.