Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe YK-liiton tilaisuudessa Sanomatalon Mediatorilla YK:n päivänä 24.10.2003

Tasan 58 vuotta sitten YK:n perustaminen merkitsi toivoa paremmasta huomisesta. "Ei koskaan enää" oli ajatus, joka yhdisti maailmansodan kärsimyksistä toipuvia kansoja ja hallituksia.

Maailma ja sen kansat ovat YK:n perustamisen jälkeen nähneet ja kokeneet aivan liian paljon kärsimystä ja tuskaa, mutta paljon myös aihetta iloon hyvästä kehityksestä. Osa kiitoksesta kuuluu YK:lle, jonka toiminta yhtäältä rauhan ja toisaalta kehityksen edistämiseksi on tehnyt maailmasta vakaamman ja turvallisemman paikan.

Yhdistyneet kansakunnat on edelleen välttämätön järjestö. Se ei aina toimi niin tehokkaasti kuin me toivoisimme. Parhaimmillaan YK voi olla enemmän kuin jäsenmaidensa summa; huonoimmillaan se on paljon vähemmän. Järjestön toimintakyky on kuitenkin viime kädessä riippuvainen jäsenvaltioiden tahdosta. Tahdosta tehdä ja toteuttaa päätöksiä yhdessä sekä tahdosta antaa maailmanjärjestölle riittävät resurssit tehtävien hoitamiseen. Olen iloinen siitä, että Suomen hallitus on tänä vuonna sitoutunut aikaisempaa konkreettisemmin kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseen asteittain 0,7 prosentin tasoon bruttokansantulosta. Suomessa ollaan valmiita antamaan täysi tuki pääsihteeri Kofi Annanin ilmoittamille pyrkimyksille YK:n tehokkuuden lisäämiseksi.

***

Parempi maailma edellyttää sitoutumista YK:n peruskirjan kunnioittamiseen sekä YK:n vuosituhatjulistuksen ja viimeaikaisten konferenssien päätösten toimeenpanoa. Poliittisia – ja myös oikeudellisia – sitoumuksia on tehty paljon, mutta niiden toteutumisessa käytännössä on vakavia puutteita. Tämä koskee niin demokratiaa, ihmisoikeuksia, ympäristöä kuin kehitysapua.

Parempi maailma edellyttää yhteistyötä. Rauha ja turvallisuus ovat edellytys kestävälle kehitykselle. Julkinen mielenkiinto kohdistuu paljon juuri turvallisuusneuvoston työhön, koska se on niin vaikeaa ja koska päätöksiä tekevät niin harvat niin monien puolesta. Päätöksentekijöiden ja päätösten sisällön tulee nauttia jäsenmaiden ja niiden kansalaisten luottamusta. Turvallisuusneuvoston jäsenten tulisi olla muille mallina. Yhdenkään YK:n jäsenmaan ei tule etsiä keinoja kiertää YK:ta ja sen turvallisuusneuvostoa, vaan kaikkien tulee pyrkiä löytämään keinoja, joilla YK on toiminnan keskipisteessä.

Tilanne Irakissa osoittaa kuinka monenkeskisen turvallisuusjärjestelmän ohittaminen voi johtaa onnettomaan tilanteeseen ja suuriin vaikeuksiin kaikille kriisin osapuolille ja koko kansainväliselle yhteisölle. Irakin tilanne osoittaa kouriintuntuvasti, että sotaa voi käydä yksin ja sodan voi jopa voittaa yksin. Pysyvää rauhaa ja turvallisuutta rakennettaessa tarvitaan kumppaneita – kansainvälistä yhteistyötä.

***

Parempi maailma edellyttää kehitystä ja jälleenrakennusta. Vuosituhannen kehitystavoitteet on kaikkien YK:n jäsenmaiden yksimielinen sitoumus yhteisen maailmamme hyväksi. Niiden toteuttaminen ei vaadi mahdottomia taloudellisia uhrauksia, vaan solidaarisuutta ja päättäväistä toimintaa.

YK:n päivän teemana on tänä vuonna jälleenrakennus. Jälleenrakennus on kotien, koulujen, sairaaloiden, teiden ja siltojen rakentamista. Mutta se on myös ja ennen kaikkea yhteiskunnallisen luottamuksen rakentamista. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate toteutuvat sotien runtelemissa maissa yhtä huonosti kuin koulutus ja terveydenhuolto. Nämä maat ovat liian köyhiä ja runneltuja selviytymään jälleenrakennustyöstä yksin. Ne tarvitsevat tukea kansalaisilta, hallituksilta ja koko YK-perheeltä. Uutiset saavat huomiomme keskittymään ajankohtaisiin kohteisiin. Emme saa kuitenkaan unohtaa niitäkään maita, joiden uutisarvo on kulunut loppuun paljon nopeammin kuin niiden tuntema puute ja hätä.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan vetoaa meitä auttamaan Irakin jälleenrakentamisessa. Turvallisuusneuvoston viime viikolla yksimielisesti hyväksymä päätöslauselma 1511 on merkittävä edistysaskel Irakin tilanteessa. Päätöslauselmassa viitoitetaan tietä sille, että valta Irakissa voi vihdoin siirtyä Irakin kansalle. Lisäksi päätöslauselmassa todetaan, että YK:n asemaa Irakissa tulee vahvistaa, ja annetaan valtuutus kansainväliselle joukolle ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin turvallisuuden ja vakauden ylläpitämiseksi maassa.

Turvallisuusneuvosto toimi YK:n peruskirjan VII luvun antamin valtuuksin hyväksyessään edellä mainitun päätöslauselman. Tämä velvoittaa kaikkia jäsenmaita – myös päätöksentekijöitä itseään – toimimaan päätöslauselman mukaisesti.

Irakin kohdalla korostuu vakauden ja turvallisuuden sekä jälleenrakentamisen samanaikaisuus. YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen on vaikea toimia maassa, jonka turvallisuustilanne on huono. Yhtäältä tiedämme, että turvallisuustilanteen paraneminen riippuu olennaisesti jälleenrakennuksen edistymisestä. Ratkaisuna voi olla vain pitkäjänteinen, yksimielinen toiminta ja irakilaisten luottamuksen voittaminen.

Suomi tukee Irakin kansaa maansa jälleenrakentamisessa ja kansanvaltaisen järjestelmän luomisessa. Tuemme myös YK:n toimintaa Irakissa ja osallistumme omalta osaltamme päätöslauselman 1511 toimeenpanoon. Tuemme tänä ja ensi vuonna Irakin jälleenrakennusta 5 miljoonalla eurolla.

***

Olen erittäin iloinen voidessani puhua täällä kansalaisjärjestöjen järjestämässä YK:n päivän tilaisuudessa. Arvostan suuresti toimintaanne YK:n ja sen periaatteiden tunnetuksi tekemisessä. Olen kiitollinen siitä työstä, suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät ympäri maailmaa paremman huomisen puolesta.