Tasavallan presidentin puhe kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa 4.6.2004

Kuva: Lehtikuva

Kadetit! Onnittelen teitä menestyksellä suorittamastanne upseerin tutkinnosta. Ylennän teidät yliluutnanteiksi ja nimitän teidät puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkoihin.

Nuoret upseerit! Suomen turvallisuus on aina ollut yhteydessä koko Euroopan turvallisuuteen. Globalisaation seurauksena hyvinvointimme ja turvallisuutemme ovat kuitenkin kasvavassa määrin riippuvaisia kehityksestä muualla maailmassa.

Samalla kysymys kansallisesta turvallisuudesta on muuttunut entistä monitahoisemmiksi. Maailmanlaajuisten ongelmien taustalla ovat yhä useammin sosiaaliset ja taloudelliset epäkohdat sekä ympäristöriskit. Maailma on tullut uuden teknologian myötä yhä tehokkaammaksi mutta myös haavoittuvammaksi. Ongelmien epävakauttavat vaikutukset leviävät epidemioiden lailla valtiollisten rajojen yli.

Meidän on kyettävä vastaamaan näihin uusiin turvallisuushaasteisiin, samalla kun me huolehdimme maamme itsenäisyyden ja yhteiskuntamme perusarvojen turvaamisesta kansainvälisen yhteistyön ja uskottavan kansallisen puolustuksen avulla.

Tämä laaja käsitys turvallisuudesta on lähtökohtana turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle selonteolle, jonka maamme hallitus ensi syksynä antaa eduskunnalle.

Selonteossa eritellään vuoden 2001 jälkeen tapahtuneita muutoksia, jotka ovat muovanneet kuvaamme turvallisuutemme edellytyksistä. Tämän pohjalta hahmotetaan laaja-alainen toimintalinja eri hallinnonalojen toteutettavaksi. Tarkoituksena on parantaa yhteiskuntamme valmiutta vastata uusiin turvallisuushaasteisiin, jotka voivat ulottua terrorismista ja maailmanlaajuisista epidemioista aina tietotekniikkamme haavoittuvuuteen.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan perusarvojen turvaamisen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen toimintalinja perustuu uskottavaan omaan puolustukseen, yhteiskunnan toimivuuteen sekä vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä. Toimintalinjaan kuuluu vastuunkantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

Lähtökohtana maanpuolustuksemme kehittämiselle tulevaisuudessa on edelleen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva sotilaskoulutus. Puolustusvoimat on selvittänyt, miten materiaalihankintoja voidaan suunnata niin, että ne antavat parhaat edellytykset koko maan puolustamiseen. Erilliskysymyksenä on selvitetty, miten aikanaan vanhentuvat ja poistuvat jalkaväkimiinat voidaan asteittain korvata puolustuskykyä vaarantamatta. Myös suuntaviivat puolustusvoimien lähivuosien rakenteellisille ja hallinnollisille muutoksille vahvistetaan selonteon yhteydessä.

Tavoitteena on kehittää puolustusjärjestelmämme joustavuutta ja reagointikykyä niin, että koko maata ja kansaa kyetään edelleenkin puolustamaan ja demokraattisen yhteiskunnan toiminta voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Uskottavalla puolustuskyvyllä pyritään ehkäisemään jo ennakolta turvallisuusuhkien syntyminen.

Tässä yhteydessä tullaan myös linjaamaan Suomen tulevaa osallistumista kansainväliseen rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan. Meillä on kunniakkaat perinteet ja edelleen arvostettu asema Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvatoiminnassa. Viime aikoina olemme menestyksellä osallistuneet myös EU:n ja Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Lähivuosien uusi tehtäväalue on osallistuminen Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Pyrimme toimimaan unionin vahvistamiseksi sekä turvallisuusyhteisönä että kansainvälisenä toimijana, jonka pyrkimyksenä on rauhan ja vakauden lisääminen kaikkialla maailmassa. Unionin siviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan kehittäminen on nähtävä kokonaisuutena, jonka eri osat täydentävät toisiaan.

Perusta tälle yhteistyölle luotiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 1999 Helsingissä ja sen jälkeen tätä työtä määrätietoisesti jatkettu. EU:n sotilaskomitean ensimmäisenä puheenjohtajana toimi tähän kevääseen asti Suomen puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund. Osallistuessamme täysimääräisesti tähän yhteistoimintaan lähdemme siitä, että Unionin yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset lisäävät myös Suomen turvallisuutta.

Nuoret upseerit! Suomalainen upseerikoulutus viettää tänä vuonna 225-vuotisjuhlaansa. Teidän valmistumisenne on juhlavuoden kohokohta.

Te otatte nyt vastuullenne tulevien maanpuolustajien ja rauhanturvaajien kasvatuksen. Varusmiesten ja reserviläisten koulutus luo tälle pohjan.

Kysymys ei ole kuitenkaan vain siitä, että vastaisuudessa reserviin siirtyvillä nuorilla naisilla ja miehillä on hyvä fyysinen kunto ja valmius toimia kaikissa tilanteissa. Kysymys on myös siitä, että he omaksuvat suomalaisen sotilaan arvoperustan - demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden puolustaminen. Suomalaisen sotilaan on myös oltava valmis puolustamaan arvojaan oikealla tavalla. Teidän työnne kouluttajina on tärkeää, ei vain siltä osin mitä opetatte, vaan toimitte myös esimerkkinä sotilaan moraalista. Piittaamattomuus moraalisista arvoista ja sitovista kansainvälisistä sopimuksista voi johtaa vakaviin seurauksiin.

Nuoret upseerit, teidän harteillanne on vastuu omien koulutettavienne moraalin pitämisestä lujana ja puhtaana. Se on maanpuolustustahdon kulmakivi.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, johtajat ja opettajat! Suomalainen upseerikoulutus on korkeaa kansainvälistä tasoa. Maanpuolustuskorkeakoulu on vastannut erinomaisesti muuttuvan maailman, kehittyvän yhteiskunnan ja teknistyvien puolustusvoimien tarjoamaan koulutushaasteeseen. Kiitän teitä ansiokkaasti suoritetusta työstä. Toivotan teille menestystä vaativassa tehtävässänne.