Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Romanian presidentin Traian Bǎsescun isännöimällä lounaalla 9.6.2008

(muutosvarauksin)

Omasta ja puolisoni puolesta haluan lämpimästi kiittää Teitä, herra presidentti, kutsusta vierailla Romaniassa. Edellisen kerran olin Bukarestissa huhtikuussa, kun osallistuin Naton huippukokoukseen rauhankumppanimaan edustajana. Omalta osaltamme voin todeta, että kokous ja sen järjestelyt onnistuivat erinomaisesti.

Päätös Romanian jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta tehtiin Suomen ensimmäisellä EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 1999 ja maastanne tuli Euroopan unionin jäsen tammikuussa 2007. Eteneminen kohti jäsenyyskriteerien täyttämistä edellytti teiltä laaja-alaista uudistuspolitiikkaa. Kuten Te, herra presidentti, olette useaan otteeseen tähdentänyt, uudistusten ensisijainen tavoite on ollut Romanian omien kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Toki jäsenyysvelvoitteidenkin noudattaminen edellyttää määrätietoisuutta.

Romania toimii aktiivisesti vakauden edistämiseksi sekä Balkanin että koko Mustanmeren alueella. Mustanmeren alueen turvallisuusriskit, joihin sisältyvät niin salakuljetus kuin useat jäätyneet konfliktit, haittaavat ihmisten hyvinvoinnin ja koko alueen tasapanoista kehitystä. Suomi tekee ETYJ:n puheenjohtajamaana parhaansa, jotta näiden jäätyneiden konfliktien ratkaisussa saavutettaisiin edistystä.

Suomi on jo pitkään ollut mukana pohjoismaisessa yhteistyössä ja toivomme Itämeren alueen maiden yhteistyön vahvistuvan entisestään. Mustanmeren synergia-aloitteen eräänä mallina on mainittu Suomen aloitteen pohjalta käynnistetty EU:n Pohjoinen ulottuvuus. Meidän suomalaisten mielestä erilaiset alueelliset yhteistyöhankkeet ovat hyödyllisiä sekä toisiaan tukevia ja täydentäviä, eivät keskenään kilpailevia.

* * *

Suomen ja Romanian hyvillä kahdenvälisillä suhteillamme on pitkät perinteet. Vierailuvaihtomme on ollut tiivistä niin hallitusten kuin parlamenttien välillä, ja luonnollisesti pääsemme tapaamaan toisiamme usein myös EU-yhteyksissä. Haluaisin erikseen mainita pitkäaikaisen twinning-projektin tärkeällä alalla – korruption torjunnassa. Toivomme suomalaisten asiantuntijoiden avusta olevan Romanialle konkreettista hyötyä omien uudistustenne toteutuksessa.

Kahdenväliset taloussuhteemme ovat kehittyneet viime vuosina suotuisasti sekä kauppavaihdon että investointien osalta. Suomalaisten yritysten kiinnostus Romanian nopeasti kasvavia markkinoita kohtaan näyttää edelleen lisääntyvän. Toivomme myös romanialaisten yritysten löytävän Suomen markkinat.

Yhteistyömme on ollut rikasta myös kulttuurin alalla. Olemme iloisia suomalaisten elokuva- ja musiikkiviikkojen sekä romaniaksi käännetyn suomalaisen kaunokirjallisuuden hyvästä vastaanotosta täällä Romaniassa. Vastaavasti me olemme saaneet nauttia Suomessa Enescun musiikista ja romanialaisesta kuvataiteesta. Viime aikoina kulttuurivaihtoa on tapahtunut erityisesti nuorison suosiman musiikin alalla.

Sekä Romaniassa että Suomessa kulttuuriperintöämme rikastuttavat vähemmistöt – muun muassa romanit. Romaniväestö on Euroopan suurin vähemmistö ja heidän kulttuurillaan on suuri merkitys sekä meidän yhteiskunnillemme että koko Euroopalle. Olen ollut aloitteentekijänä Euroopan romani- ja vaeltajafoorumin perustamisessa. Uskon vahvasti, että romaneiden yhteiskunnallisten ja vähemmistöoikeuksien toteutuminen edellyttää erityisesti romanien oman äänen kuulumista päätöksenteossa.

Haluan kohottaa maljan teidän kunniaksi ja toivottaa teille ja Romanian kansalle parhainta menestystä ja vaurasta tulevaisuutta. Olen vakuuttunut siitä, että erinomaiset kahdenväliset suhteemme tiivistyvät ja lujittuvat edelleen.