Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe suomalais-chileläisen talousfoorumin lounaalla Santiago de Chilessä 5.11.2003

Chilen ja Suomen välisen kaupan ja taloudellisen yhteistyön näkymät (käännös; puheen kieli englanti)

Sallikaa minun esittää lämpimät kiitokseni Chilen tasavallan arvostetulle presidentille Ricardo Lagosille hänen suuresta kiinnostuksestaan ja toimeliaisuudestaan maidemme välisten suhteiden edelleen syventämiseksi ja lähentämiseksi.

Haluaisin samalla onnitella suomalais-chileläisen talousfoorumin puheenjohtajina toimivia Juan Claroa ja Juha Rantasta tämänpäiväisestä yhteistapaamisesta. Olen heille ja heidän kummankin tahoillaan edustamalle elinkeinoelämälle kiitollinen siitä työstä, jota he auliisti tekevät taloussuhteiden ja muun yhteistyön luomiseksi ja laajentamiseksi maidemme välillä.

Chilen ja Suomen poliittiset ja liiketaloudelliset suhteet ovat perinteisesti hyvät. Globaalitasolla me olemme mukana monenvälisessä yhteistyössä mm. YK:ssa ja Maailman kauppajärjestön jäseninä. Aluetasolla meillä on EU:n ja Chilen muodostama kehys ja assosiaatiosopimus ja luonnollisesti myös pitkäaikaiset ja erinomaiset kahdenväliset suhteemme.

Chile on monessa suhteessa Etelä-Amerikan mallimaa niin politiikassa kuin taloudessa ja siksi Suomen kannalta tärkeä. Chile on taloutena dynaaminen ja aito vapaakaupan harjoittaja. Chilellä on Suomen tavoin aktiivinen ja rakentava kanta alueelliseen yhdentymiseen ja vakauttamiseen ja aktiivinen rooli monenvälisissä yhteyksissä vakauden edistäjänä niin maailmanlaajuisesti kuin alueellisesti.

Neuvottelujen kariutuminen WTO:n ministerikokouksessa Cancúnissa oli Suomelle suuri pettymys. Cancúnissa häviäjiä olivat kaikki maat. Meitä huolestuttaa kuitenkin eniten se, että köyhimmät ja heikoimmat maat joutuvat kärsimään epäonnistumisesta eniten. Vahvimmat löytävät aina keinoja ajaa etujaan maailmankaupassa. Sitoutumisen syventämisessä ja kaupan sääntelyn purkamisen jatkamisessa voidaan edetä molemmilla radoilla, sekä monenvälisessä sääntelyn purkamisen että sitä täydentävien kahdenvälisten ja alueellisten järjestelyjen tietä. Monien maiden ilmeinen pyrkimys kahdenvälisiin kauppasopimuksiin voi kuitenkin olla vain toiseksi paras vaihtoehto monenvälisiin ratkaisuihin verrattuna. Kehitysmaat ovat niitä, joille kaupan sääntelyn purkamisesta ja monenvälisistä järjestelyistä pitäisi koitua suurin hyöty.

Tämänhetkisistä vaikeuksista huolimatta Suomi on edelleen toiveikas ja vahvasti sitoutunut noudattamaan Dohan kehitysagendaa. Tässä hengessä me kehotamme kaikkia toimijoita osoittamaan joustavuutta ja sitoutumista kokonaisvaltaisen sopimuksen aikaansaamiseksi. Tärkeimpien toimijoiden, EU:n, Yhdysvaltojen ja G21-ryhmän, on tehostettava ponnistuksiaan ja kuunneltava tarkasti ja kärsivällisesti niitä kehitysmaita, jotka ovat huolestuneita markkinoidensa sääntelyn edelleen purkamisesta, esitettävä WTO:lle yksityiskohtaisempi toimintasuunnitelma ja pyrittävä prosessin kaikkinaiseen edistämiseen jo aivan lähitulevaisuudessa.

Cancúnin opetukset on otettava vakavasti. Edessämme olevat haasteet ovat mittavat. Olen kuitenkin perusoptimisti ja uskon, että löydämme eteenpäin johtavan tien. Globalisaatio jatkaa joka tapauksessa kulkuaan ja paras keino sen hallitsemiseksi on monenkeskiset sopimukset. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asettaman globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työssä me puheenjohtajat Tansanian presidentti Benjamin Mkapa ja minä olemme oppineet, että globalisaation hallinnan välttämätön edellytys on yhteistyö. Komissiossamme on edustajia elämän eri aloilta ympäri maailman. Toivomme, että ensi vuoden alussa julkaistava raporttimme auttaa paremman, ihmisten tarpeet huomioivan, globalisaation aikaansaamisessa ja korostaa työllistämisen tärkeyttä.

Suomen EU-jäsenyys on parantanut Suomen ja Chilen välisen yhteistoiminnan edellytyksiä. EU jäsenvaltioineen on Chilen suurin kauppakumppani ja tärkein ulkomainen sijoittajataho. EU:n ja Chilen vahva kumppanuussuhde kuvastaa Chilen merkitystä Euroopalle. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen sekä kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristökehityksen edistäminen ovat strategien kumppanuutemme perusta. Sieltä löytyy myös molempien osapuolten vahva halu edelleen lujittaa suhdetta.

Hyvänä esimerkkinä tästä halusta on EU:n ja Chilen välisten assosiaatiosopimusneuvottelujen saattaminen onnistuneeseen päätökseen erittäin tiukassa aikataulussa. Tämä kunnianhimoinen ja innovatiivinen sopimus kattaa EU:n ja Chilen välisten suhteiden keskeisimmät alueet eli poliittiset suhteet, kauppasuhteet ja yhteistyön. Kaupan ja yhteistyön lisääntymisen kautta sopimus tuo sekä suomalaisille että chileläisille yrityksille merkittäviä etuja, ja minua ilahduttaa, että Chilen ja Suomen elinkeinoelämä ovat niin vahvasti olleet tukemassa tätä sopimusta. Vapaakauppaa käsittelevä osuus lienee elinkeinoelämän kannalta sopimuksen tärkein ja konkreettisin elementti. Myös poliittisella vuoropuhelulla on keskeinen vaikutus kauppasuhteisiimme. Olen vakuuttunut siitä, että kannattavat liikesuhteet onnistuvat parhaiten demokraattisissa, vapaissa ja vakaissa yhteiskunnissa toimittaessa. Sopimuksessa käsitellään myös yhteistyön kehittämistä monilla uusilla sektoreilla, mikä sekin on talouselämän kannalta merkityksellistä.

Sopimuksen hyväksyminen tuo huomattavia hyötyjä niin suomalaisille kuin chileläisille yrityksille kaupan ja yhteistyön lisääntymisenä ja niiden kilpailukyvyn kasvuna toistensa markkinoilla ja kolmansien maiden markkinoilla.

Sitten on kahdenvälinen taso, joka yritysten kannalta luonnollisesti on konkreettisin. En halua tässä mennä yksityiskohtiin, koska olette jo koko aamupäivän keskustelleet näiden asioiden tiimoilta. Haluaisin vain lyhyesti todeta, että kauppasuhteemme ovat kehittyneet suotuisasti erityisesti kuluvana vuonna ja että Chile on vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana kivunnut Brasilian ohi meidän tärkeimmäksi vientimaaksemme Latinalaisessa Amerikassa.

Chilen ja Suomen teollisuudelle tarjoutuu mittavia mahdollisuuksia monilla aloilla, mm. tieto- ja viestintäteknologiassa, metsäteollisuudessa ja -taloudessa, energia-alalla, metallurgisessa teollisuudessa ja monilla teknisen suunnittelun ja viennin aloilla. Tämänpäiväinen talousfoorumi täällä Santiagossa tarjoaa erinomaisen perustan yritysjohtajien välisille kontakteille ja taloussuhteitten laajentamiselle sekä chileläis- ja suomalaisyritysten keskinäiselle verkottumiselle.

Suomen hallitus ja suomalaisyritykset tekevät tiivistä yhteistyötä Chilen kanssa harjoitettavan kaupan ja taloudellisen yhteistyön pitkän aikavälin kehittämiseksi. Maidemme elinkeinoelämällä on aktiivisia ja säännöllisiä yhteyksiä molempien maiden viranomaisiin ja hallituksiin. Tässä myönteisessä hengessä toivon, että valtiovierailuni Suomen presidenttinä Chileen edelleen lujittaa maidemme välisiä poliittisia ja taloussuhteita.