Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Perheyritysten liiton syyskokouksessa Helsingissä 24.11.2005

Perhe on yhteiskunnan perusta. Eräällä tavoin perheyritys on yritysmaailman perusta. Perheyrityksillä on huomattava merkitys suomalaisessa elinkeinoelämässä ja koko yhteiskunnassa. Niin on itse asiassa ollut teollistumisemme alkuajoista lukien. Monet tunnetut, edelleen toimivat yritykset, saivat alkunsa suomalaisten tai maahamme muuttaneiden henkilöiden yritteliäisyydestä.

Perheet ovat erilaisia ja niin ovat perheyrityksetkin. Muutama luku voitaneen mainita meidän kaikkien muistin virkistämiseksi. Suomen noin 228 000 yrityksestä on perheyrityksiä 180 000. Pääosa niistä on pieniä, alle 10 henkeä työllistäviä, mutta yhdessä ne työllistävät 50–60 prosenttia työllisistä. Arviot perheyritysten osuudesta bruttokansantuotteestamme vaihtelevat 40-60 prosentin välillä. Nämä luvut ovat vaikuttavia ja elinkeinoelämämme kannalta erittäin merkityksellisiä.

Olen tutustunut tänäkin vuonna yrittäjän arkipäivään useassa suomalaisessa erikokoisessa ja eri puolilla Suomea toimivassa perheyrityksessä. Yrityskäynneillä on minulle suuri henkilökohtainen merkitys. On selvää, että kohteet, joihin presidentti kutsutaan, ovat tarkoin valittuja ja edustavat usein alueensa tai alansa huippuja. Uskon kuitenkin, että niissä saa myös välitöntä tietoa yrittämisen ja työteon arjesta. Useinhan presidentti pidetään etäämmällä siitä ja hänelle annetaan kunnia palkita menestyjiä, esimerkiksi kansainvälistymisen tai laadun huippuosaajia.

Perheyritysten koosta tai erilaisuudesta huolimatta niissä on jotain hyvin samanhenkistä. Vierailijakin tunnistaa erityisen perheyritysilmapiirin: se on omistajuuden ja yrittäjyyden sekä työntekijöiden vahvan yhdessä tekemisen tunnelma. Ihmiset ovat todella samassa veneessä. Myötä- ja vastoinkäymiset koetaan yhdessä. Se saa aikaan poikkeuksellisen vahvan omistajien ja työntekijöiden sitoutumisen yritykseen.

Kvartaalitaloudesta on tullut jokapäiväisessä keskustelussa lähes kirosana. Pyrkimättä analysoimaan sen koko sisältöä tai merkitystä yritysjohtamisessa voin todeta, että kvartaalilla on usein aivan toisenlainen sisältö ja merkitys perheyrityksissä. Kvartaali ei merkitsekään pelkästään neljännesvuotta vaan jopa neljännesvuosisataa, joka on itse asiassa hyvin lähellä suomalaisten perheyritysten keski-ikää.

* * *

Myönnän olleeni hieman yllättynyt huomatessani, että Perheyritysten Liitto aloitti toimintansa vasta niinkin myöhään kuin vajaat kymmenen vuotta sitten, vuonna 1997. Nuoruudestaan huolimatta liitto on saavuttanut vahvan aseman jäseniensä etujen ajajana. Se on osoittanut ennakkoluulotonta aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä eri toimijoiden kanssa, joista hyvänä esimerkkinä voi mainita liiton ja SAK:n vuoropuhelun työntekijöiden aseman ja suomalaisessa omistuksessa olevien yritysten toimintaedellytysten vahvistamisesta.

Uskon, että vuoropuhelun aiheista on kiinnostunut koko suomalainen yhteiskunta. Meidän suomalaisten vahvuuksiinhan kuuluu kyky neuvotella, sopia ja panna sopimukset täytäntöön. EU:n jäsenmaat ovat Lissabonin strategiassa asettaneet tavoitteeksi tehdä Euroopan unionista kilpailukykyisin ja dynaamisin talous vuoteen 2010 mennessä. Suomi on useita muita jäsenmaita paremmin pystynyt toteuttamaan strategian tavoitetta. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on hyödyntää yhteistoimintaan perustuvaa järjestelmäämme myös niiden välttämättömien muutosten ja uudistusten toteuttamiseksi, joita on tehtävä pystyäksemme takaamaan yrittämiseen ja työntekoon perustuvan hyvinvointimme jatkossakin.

Väestön ikääntyminen on merkittävä haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Emme ole tässä suhteessa poikkeusasemassa muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Kohtaamme kylläkin muutoksen useita muita maita aikaisemmin. Olemme kuitenkin ryhtyneet varautumaan väestön ikääntymiseen mm. eläkejärjestelmää koskevin muutoksin, joilla kannustetaan ihmisiä jatkamaan aikaisempaa pitempään työelämässä. Sosiaalilainsäädännön lisäksi on pyritty vaikuttamaan työelämän ilmapiiriin, jotta ikääntyneet työntekijät tuntisivat olevansa aidosti toivottuja yhteisön jäseniä.

Yrittäjät ovat myös ikääntymässä. Itse asiassa yrittäjät ovat keskimäärin selvästi palkansaajia vanhempia. Perheyritysten johtajista noin 60 000 saavuttaa 65 vuoden iän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eli sukupolvenvaihdoksia on odotettavissa tulevina vuosina todella runsaasti.

Suomalaisen yritys- ja elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yrittäjien sukupolvenvaihdos toteutetaan onnistuneesti. Siten turvataan sekä yritystoiminnan jatkuminen että henkilöstön työpaikat. Yrityksillä on osaamista, markkina-asemia, työntekijöitä, perinteitä ja paljon muuta sellaista, joka pitäisi pystyä siirtämään yrittämistä jatkavalle sukupolvelle. Sukupolvenvaihdos on vaikea vaihe yrityksen toiminnassa. Perheyritysten Liiton toimintaohjelmasta käy ilmi, että jopa neljä viidestä sukupolvenvaihdoksesta epäonnistuu. Tämä tulos osoittaa selkeästi sen, että tähän prosessiin tarvitaan apua ja tukitoimia.

Eduskunnan hyväksymät huojennukset sukupolvenvaihdosten verokohteluun edistävät tätä päämäärää. Ne turvaavat osaltaan paitsi omistajuuden myös työsuhteiden jatkuvuutta sekä yritysten kasvuedellytyksiä. Valtion talous-, vero- ja elinkeinopolitiikalla voidaan merkittävällä tavalla tukea suomalaista työtä ja omistusta. En halua täälläkään peittää sitä, että olen suhtautunut kriittisesti eräisiin verouudistushankkeisiin. Kannan nimittäin huolta myös siitä, että pystymme kattamaan välttämättömäksi katsotut julkiset menot. Fiskaalisten tarkoitusperien ohella verotusjärjestelmällä on muitakin tavoitteita, joita ei voida verokeskustelussa sivuuttaa. Esimerkiksi pääoma- ja palkkatulon verotuksen oikeasuhteisuus on tärkeä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta. Nyt tehtyjen päätösten kannalta on tietenkin aivan keskeisen tärkeää, että uudistuksilla tavoitellut yrittämisen ja työllistämisen tavoitteet myös toteutuvat.

Tavoitteenamme on yrittäjyyden monipuolinen vahvistaminen. Yrittäjien määrä onkin vähitellen saatu kasvamaan. Suomessa on nyt enemmän yrityksiä ja yrittäjiä kuin koskaan aikaisemmin. Suomen yrittäjyysaktiivisuus ei ole maailman huippuluokkaa, mutta vastaa muiden saman tulotason maiden yrittäjyysaktiivisuutta. Yleisesti ottaen suhtautuminen yrittäjyyteen on myönteistä, vaikka monen osalta halukkuus itse ryhtyä yrittäjäksi on vähäistä. Yrittäjyyttä ei pidä käsitellä uhkakuvien kasautumana, mutta kyllä kannustamisessa yrittäjyyteen tulee kuitenkin antaa selkeä ja realistinen kuva yrittäjyydestä.

Yrittäjyyteen liittyviä riskejä on pyritty yhdessä kohtuullistamaan. Yrittäjien sosiaaliturva on Suomessa yksi maailman parhaimmista. Yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomia eroja on kurottu umpeen. On tietenkin selvää, ettei yrittäjän sosiaaliturva kata liiketoimintaan liittyviä riskejä. Siihen pitää löytää omat turvatyynynsä.

* * *

Olen aikaisemmin puhunut useassa yhteydessä globalisaation mahdollisuuksista ja haasteista. Suomalaisen työn ja pääoman pärjääminen laajentuneessa EU:ssa ja globalisoituvassa maailmantaloudessa on yhä suurempi yhteinen haaste. Tuoreen selvityksen mukaan lähes kaksi kolmesta pk-yrityksestä kokee globalisaation vaikutukset joko erittäin tai melko myönteiseksi. Vaikutukset koki melko tai erittäin kielteiseksi 16 prosenttia vastaajista. Leimallista on, että suhtautuminen globalisaation vaikutuksiin on myönteisempää kasvuhakuisissa ja nuorissa yrityksissä.

On rohkaisevaa tietää, että suomalaiset näkevät kansainvälistymisen mahdollisuudet. Suomi ja suomalaiset ovat olleet epäilyksettä globalisaation menestyjiä. En voi mitenkään epäillä, ettemmekö pystyisi huolehtimaan kilpailukyvystämme jatkossakin. Meillä on siihen kaikki edellytykset. Osana EU:ta meillä on myös aikaisempaa enemmän sananvaltaa siihen, että kansainväliseen kauppaan ja kilpailuun saadaan reilut pelisäännöt.

Suomalaiset yrittäjät ovat kuten muutkin kansalaisemme arkiviisaita ihmisiä ja varovaisuus on meille tunnusomaista. Kannattaisi varmastikin perehtyä edelleen näiden globalisaatiokielteisten ihmisten pelkoihin. Luulen, että niissä voi olla hyvin realistisia syitä. Esimerkiksi koulutustaso ja nykytekniikan käyttötaito ovat varttuneemmilla ihmisillä pienempiä. Kysymys ei ole näiden ihmisten omasta syystä tai asenteesta, vaan siitä että tämä meidän maailmankuulu hyvä koulutusjärjestelmämme on kehittynyt viime vuosikymmenien aikana niin nopeasti, että ero ikäluokkien osaamisessa on varsin merkittävä. Sen vuoksi opetusjärjestelmäämme tulisikin tehostaa erityisesti jo työssä olevien osalta ja houkutella vähiten koulutettuja mukaan. Tämä koskee yhtä hyvin palkansaajia kuin yrittäjiäkin.

Hallituksen tavoitteena on myös varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja pitkälläkin aikavälillä ennustettavissa oleva kehitys sekä nostaa Suomi yrittäjyyden toimintaedellytysten suhteen Euroopan kärkimaiden joukkoon. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää olemassa olevan yrityskannan jatkuvaa kehittymistä ja uusiutumista, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yrittäjyyttä suosivia olosuhteita.

* * *

Olen aikaisemmin kertonut hyvin avoimesti kiinnostuksestani naisten yrittäjyyteen, koska naiset ovat aliedustettuja yrittäjäkunnassa, vaikka he eivät koulutukseltaan ja osaamiseltaan jää miehistä jälkeen. Onnistunut työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on perinteisesti huolestuttanut naisia. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen saattaa olla ratkaisevaa myös uudelle miessukupolvelle, kun se harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä. Yhä useampi nuori haluaa menestyä urallaan, mutta haluaa myös perheen ja käyttää sen hyväksi aikaisempia sukupolvia enemmän aikaa ja energiaa.

Teidän tämänkertaiset seminaariaiheenne vaikuttavat todella mielenkiintoisilta. Toivon, että löydätte niistä vahvistusta yrittäjäidentiteetillenne. On nimittäin erittäin tärkeää suomalaiselle elinkeino- ja työelämälle, että tällaisia vastuullisia omistaja- ja yrittäjäperheitä, jotka investoivat ja hyödyntävät osaamistaan Suomessa, olisi tulevaisuudessa yhä kasvava määrä. Suomalaista omistamista on pyritty tukemaan, koska omistajuuden kotimaisuudella on merkitystä. Samalla kotimaista kysyntää on elvytetty ja panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen lisätty.

Yritystoiminnan kansainvälistyminen on tosiasia ja ehto kasvuyritysten menestymiselle. Mutta on tärkeää, että päätösvalta kansalaisten elämään ratkaisevasti vaikuttavissa talous- ja työmarkkina-asioissa säilyy myös omistuksen kautta vahvana kotimaassa. Kasvollinen ja vastuullinen perheyrittäjyys ja siihen liittyvä pitkäaikainen omistus voivat osaltaan tukea tätä tavoitetta. Useat perheyritykset ovat ansainneet arvostusta pitkäjänteisinä ja vastuullisina toimijoina. Toivotan menestystä sekä kokouksellenne että yritystoiminnallenne.