Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Liettuan Seimasissa 7.3.2002

(MUUTOSVARAUKSIN) (Ks. liettuankielinen versio alla)

Minulle on suuri ilo ja kunnia saada puhua täällä Liettuan kansanedustuslaitoksessa, Seimasissa. Parlamentti on demokraattisen maan keskeisin valtioelin. Se on demokratian sydän. Arvostan suuresti työtänne.

Seimasilla on pitkä ja kunniakas historia, joka ulottuu 1400-luvulle asti. Seimasilla on ollut keskeinen asema Liettuan itsenäisyyden palauttamisessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1918-1920 samoin kuin 1990-luvun alussa. Liettuan vaikeuksien kautta voitettu demokratia on vahvalla pohjalla. Seimas on tämän demokratian keskeinen osa.

Minulla on lämpimät muistot Suomen eduskunnan valtuuskunnan vierailusta Seimasiin syyskuussa 1991. Tuolloin Seimas oli suojattu hiekkasäkein ja tilanne maassanne oli vielä epävarma. Täällä sisällä usko itsenäiseen Liettuaan eli tuolloinkin vahvana.

Vuosi 2002 on erittäin tärkeä maallenne ja kansallenne. Vuoden loppupuolella Liettuan odotetaan saavuttavan tavoitteensa täydestä integraatiosta eurooppalaisiin ja euroatlanttisiin rakenteisiin. Odotamme Liettuan jäsenyysneuvottelujen onnistunutta päätöstä Euroopan unionin kanssa syksyn aikana.

Joulukuussa Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto tekee historiallisia päätöksiä, jotka liittyvät jopa kymmenen uuden jäsenen lisäämiseen unioniin. Pari viikkoa sitä ennen NATO:n huippukokous Prahassa päättää uusien jäsenien hyväksymisestä.

Siten 2002 on toinen uuden alun ja avautuvien uusien mahdollisuuksien vuosi Liettualle. Mielestämme Liettuan, Viron ja Latvian EU- ja NATO-jäsenyys lujittaa Itämeren alueen vakautta.

Sekä Liettua että Suomi ovat pieniä maita. Liettualla on suuri menneisyys muinaisena alueellisena mahtina 1300-luvulta 1700-luvulle saakka. Vuoden 1917 lopulla Suomi ja vuoden 1918 alussa Liettua itsenäistyivät läheisesti yhteenkuuluvissa historian käännekohdissa. Toinen maailmansota oli hyvin vaikea molemmille maille. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta joutui maksamaan siitä kovan hinnan. Koska Liettua pakotettiin osaksi Neuvostoliittoa, maittemme kohtalot erkanivat toisistaan viideksikymmeneksi vuodeksi.

Liettua ja Suomi ovat pian jälleen kumppaneita, joilla on yhteinen kohtalo Euroopan unionin jäseninä.

Liettualla ja Suomella on jo vankka perusta syvälle ja laajalle yhteistyölle. Tämä oli hyvin selvää keskusteluissani presidentti Adamkusin kanssa sekä suomalais-liettualaisessa naisten valtaistumis- ja yrittäjyysseminaarissa täällä Vilnassa eilen. Kumppaneina Euroopan unionissa saamme uusia mahdollisuuksia entistä laajemmalle ja syvemmälle yhteistyölle monilla alueilla.

Seimasilla on paljon kansainvälisiä yhteyksiä ja tehtäviä. Toiminta Baltian neuvostossa, Euroopan neuvostossa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja IPU:ssa on teille jo monivuotista arkipäivää. Viime vuonna isännöitte NATO:n parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoa täällä Vilnassa.

Euroopan unionin jäsenyyden myötä Seimasin tehtävät tulevat entisestään lisääntymään. Tämä koskee suoraa kanssakäymistä EU-maiden parlamenttien yhteistyöjärjestössä, mutta ennen kaikkea Liettuan hallituksen toiminnan valvomista ja ohjaamista EU-asioissa.

Tiedän, että teillä on tiiviit yhteydet Suomen eduskuntaan ja olette varmasti tietoisia eduskunnan aktiivisesta roolista EU-asioissa. Emme tyrkytä malliamme muille, mutta itse olen vakuuttunut siitä, että tämä on ollut hyvä tapa taata kansanvaltainen kontrolli EU:n toiminnassa.

Kiitän mahdollisuudesta tavata Teidät ja siitä, että saan puhua täällä Liettuan demokratian kodissa. Toivotan parasta onnea ja menestystä Teille henkilökohtaisesti ja kaikille Seimasin jäsenille työssänne Liettuan kansan parhaaksi!


***********************



(GALIMI PAKEITIMAI)


SUOMIJOS RESPUBLIKOS PREZIDENTES KREIPIMASIS I LIETUVOS RESPUBLIKOS SEIMA 2002 m. kovo 7 d.



Man didele garbe ir malonumas kreiptis i Lietuvos parlamentine institucija - Seima. Parlamentas yra svarbiausia demokratines valstybes institucija. Tai - demokratijos širdis. Aš labai vertinu Jusu darba.
Lietuvos Seimo sena ir garbinga istorija prasidejo XV a. Seimui teko svarbus vaidmuo atkuriant demokratija Lietuvoje 1918-1920 metais, ir taip pat prasidejus dešimtajam praeito amžiaus dešimtmeciui. Lietuvos sunkiai iškovota demokratija turi tvirta pagrinda. Seimas ir yra pagrindinis tos demokratijos komponentas.
Aš visuomet šiltai prisimenu Suomijos parlamentaru viešnage Seime 1991 metu rugseji. Tuomet prie Seimo driekesi smelio maišai, ir padetis Jusu šalyje dar nebuvo aiški. Cia, pastato viduje, tada kaip ir dabar, jautesi tvirtas tikejimas nepriklausoma Lietuva.
2002-ieji metai bus itin svarbus Jums ir Jusu šaliai. Besibaigiant šiems metams Lietuva turetu pasiekti savo tiksla visapusiškai isilieti i Europos ir Euroatlantines strukturas. Mes su malonumu laukiame sekmingo Lietuvos stojimo derybu su Europos Sajunga užbaigimo ateinanti rudeni.
Gruodžio menesi Kopenhagoje susitiksianti Europos Sajungos Viršuniu Taryba priims istorinius sprendimus del net dešimties nauju nariu priemimo i Europos Sajunga. Keletu savaiciu anksciau NATO Viršuniu susitikimas Prahoje nuspres del nauju nariu priemimo i Aljansa.
Tebus 2002-ieji metai Lietuvai naujos pradžios ir atsiverianciu galimybiu metais. Musu nuomone, Lietuvos, Estijos ir Latvijos naryste ES ir NATO sustiprins viso Baltijos juros regiono stabiluma.
Ir Lietuva, ir Suomija yra mažos valstybes. Lietuva mena laikus, kai nuo XIV iki XVIII amžiaus ji buvo viena galingiausiu regiono valstybiu. Veliau 1917 m. pabaigoje 1918 m. pradžioje tie patys istorijos posukiai leme, kad Suomija ir Lietuva atgavo nepriklausomybe. Antrojo Pasaulinio karo metai buvo labai sunkus abejoms valstybems. Suomija išsaugojo nepriklausomybe, bet turejo skaudžiai už ja sumoketi. Lietuva buvo priversta tapti Sovietu Sajungos dalimi, todel musu šaliu likimai išsiskyre penkiasdešimciai metu.
Netrukus Lietuva ir Suomija vel bus partneres, kurios dalinsis bendru likimu kaip Europos Sajungos nares.
Lietuva ir Suomija jau dabar turi stabilius pagrindus giliam ir placiam bendradarbiavimui. Šis teiginys dar karta pasitvirtino cia, Vilniuje, mano vakarykšcio pokalbio su prezidentu Valdu Adamkumi bei seminaro "Suomijos-Lietuvos moterys - vadoves ir verslininkes" metu. Tape valstybemis partneremis Europos Sajungoje igysime dar geresnes galimybes pletoti bendradarbiavima daugelyje sriciu.
Seimas turi daug tarptautiniu ryšiu ir uždaviniu. Darbas Baltijos Juros Valstybiu Taryboje, Europos Taryboje, Europos Saugumo ir Bendradarbiavimo Organizacijoje bei Tarpparlamentineje Sajungoje jau šiandien jums yra ilgamete kasdienybe. Pernai NATO Parlamentine Asambleja posedžiavo cia, Vilniuje.
Istojus i Europos Sajunga, darbu Seimui dar labiau padauges. Teks palaikyti tiesioginius ryšius su ES šaliu tarpparlamentinio bendradarbiavimo organizacija ir, žinoma, stebeti bei koordinuoti Lietuvos vyriausybes darba Europos Sajungos klausimais.
Žinau, kad Jus palaikote glaudžius ryšius su Suomijos parlamentu ir žinote apie jo aktyvu vaidmeni sprendžiant ES klausimus. Mes neperšame savo modelio kitiems, taciau esu isitikinusi, kad jis pasiteisino kaip geras budas užtikrinti ES veiklos demokratine kontrole.
Leiskite man nuoširdžiai padekoti už suteikta galimybe tarti keleta žodžiu cia, Lietuvos demokratijos lopšyje. Linkiu Jums asmeniškai ir visiems Seimo nariams kuo geriausios kloties dirbant Lietuvos tautos geroves labui!