Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyspuhe EU:n korkeimpien oikeuksien presidenteille 27.5.2004

Haluan toivottaa teidät tervetulleiksi pitämään tärkeää konferenssianne ensimmäistä kertaa Helsinkiin ja vierailemaan samalla Presidentinlinnassa. Haluan erityisesti toivottaa EU:n uusista jäsenmaista tulevat osallistujat mukaan yhteistyöhön.

Pidän erittäin tärkeänä, että unionin jäsenmaiden ja yhteisön tuomioistuinten sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen edustajat ja syyttäjäviranomaiset kokoontuvat keskustelemaan yhteisistä oikeudellisista kysymyksistä. Tällaisen säännönmukaisen kokoontumisen merkitys on erityisen korostunut juuri nyt, kun hallitusten välinen konferenssi pyrkii tosissaan saamaan valmiiksi sopimuksen Euroopan perustuslaiksi. Uusi perustuslaki merkitsi muutoksia myös konferenssienne aiheena oleviin perusoikeussäännöksiin ja oikeudelliseen yhteistyöhön rikosoikeuden alalla.

Perusoikeudet ovat saaneet yhä enemmän jalansijaa Euroopan unionissa. Kehitys on väistämätön. Eihän nykymaailmassa voida ajatella yhteiskuntaelämän eri lohkoihin ulottuvaa lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovaltaa ilman perusoikeuksia ja niiden valvontaa.

Vuoden 2000 Nizzan Eurooppa-neuvoston yhteydessä neuvoston, komission ja parlamentin yhteisesti antama Euroopan unionin perusoikeuskirja oli tärkeä merkkipaalu eurooppalaisessa perusoikeus- ja ihmisoikeuskehityksessä, vaikka perusoikeuskirja ei olekaan sinänsä oikeudellisesti velvoittava.

Unionin perustuslaillisen sopimuksen kohtalo on siis vielä avoinna, mutta jos ja kun tuollainen sopimus saadaan aikaan, se tulee sisältämään Nizzassa julistuksena hyväksytyn perusoikeuskirjan sellaisenaan tai aivan pienin muutoksin, mutta nyt osana unionin kaiken toiminnan sitovaa oikeudellista perustaa. Uusi perustuslaillinen sopimus avaisi samalla tien Euroopan unionille sitoutua noudattamaan ja vastaamaan eurooppalaisen ihmisoikeussopimuksen velvoitteista.

Rikosoikeus on ollut perinteisesti kunkin valtion lainsäädännön ydinaluetta. Rikollisuus ei kuitenkaan kunnioita valtioiden rajoja. Valtioiden välisen yhteistyön merkitys on ollut jo kauan itsestään selvää. Voimme varmaan kaikki korostaa kansainvälisten järjestöjen kuten YK:n ja Euroopan neuvoston ja myös Euroopan unionin merkitystä sekä yhteisen hyvän edistämisessä että vakavan kansainvälisen rikollisuuden vastustamisessa.

Kansalliset rikosoikeudelliset järjestelmät poikkeavat toisistaan – eihän muuten tarvittaisikaan säännösten harmonisointia. Kansalliset järjestelmät perustuvat pitkään perinteeseen ja kriminaalipoliittisiin näkemyksiin. Tämän johdosta säännösten harmonisointi ei ole helppoa, eikä se onnistu ellei kansallisesti tärkeitä periaatteita riittävästi kunnioiteta.

Kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa, rikosten tutkinnassa, oikeudenkäyntiin liittyvässä oikeusavussa ja rangaistusten täytäntöönpanossa on yksinkertaisempaa edetä. Onhan kyse käytännön läheisestä viranomaisyhteistyöstä ja tuomioiden tunnustamisesta. Tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen on rikosoikeudellisen yhteistyön kulmakivi EU:ssa. Tämä periaate on kansalaisten hyväksyttävissä, vain jos he voivat olla vakuuttuneita kaikkien jäsenmaiden oikeusjärjestelmien oikeudenmukaisuudesta ja perusoikeuksien kunnioittamisesta. Te, hyvät tuomioistuinten jäsenet ja syyttäjät olette tässä suhteessa paljon vartioina.

Haluan kannustaa teitä myös omaa mannertamme laajempaakin yhteistyöhön oikeusvaltioperiaatteen ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseksi. Tietoisuus yhteisen planeettamme ympäristön uhanalaisuudesta ja globalisaation tunkeutuminen jokapäiväiseen elämäämme on lisännyt huoliamme, mutta myös vakuuttanut meidät yhteistyön tärkeydestä. Uskon, että nyt on sen aika.

Toivon teille antoisaa konferenssia ja mielenkiintoisia keskusteluja.