Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe eduskunnassa 1.3.2000

Antamani juhlallisen vakuutuksen mukaisesti ryhdyn nyt presidentintoimessani kaikin voimin edistämään Suomen kansan menestystä. Olen saanut kansalta valtakirjan ja otan vastaan tämän vaativan haasteen.

Kiitän Teitä, presidentti Martti Ahtisaari, arvokkaasta työstänne Suomen kansan parhaaksi sekä rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Otan kiitollisena vastaan vilpittömät onnen ja menestyksen toivotuksenne. Haluan osoittaa kiitokseni myös Teille, rouva Ahtisaari, toiminnastanne Suomen kansan hyväksi.

* * *

Käydyt presidentinvaalit ovat vahvistaneet, että suora kansanvaali on valitsijoiden mieleen. Ihmiset ovat osallistuneet hyvin innokkaasti sekä vaalitilaisuuksiin että käyneet äänestämässä molemmilla kierroksilla. Erityisen ilahduttavaa on ollut se, että myös nuoret ovat aikaisempaa aktiivisemmin olleet mukana. Haluan tässä yhteydessä kiittää myös muita ehdokkaita hyvästä ja asiallisesta vaalikampanjasta.

Kaksivaiheinen presidentinvaali on vaativa. Tällä kertaa lopputulos oli hyvin tasaväkinen, ja näin saattaa olla tulevaisuudessakin. Kun sekä ehdokkaat että kannattajat ovat olleet mukana täysin rinnoin, voi sellaisessa tilanteessa paluu arkeen viedä aikansa. Kun me lisäksi olemme muissa vaaleissa tottuneet suhteelliseen vaalitapaan, tuntunee kahden ehdokkaan välinen kilpa sitäkin ehdottomammalta.

Nyt kannattaa rauhassa miettiä, mitä vaali oikeastaan kertoi. Jo ensimmäisen kierroksen aikana nostettiin esiin kaikkia suomalaisia askarruttavia kysymyksiä. On rohkaisevaa nähdä, että merkittävimmissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä ehdokkaiden kannat olivat suhteellisen lähellä toisiaan. Tämä antaa hyvän pohjan rakentaa entistä parempaa tulevaisuutta.

Haluan olla todella koko kansan presidentti. Minun mielestäni se on perustuslain henki ja kansakunnan elinehto. Teen parhaani, jotta suomalaiset voisivat kuuden vuoden päästä tuntea elävänsä tasa-arvoisemmassa maassa. Presidentillä on tärkeä vaikuttajan asema. Mutta hän ei voi tehdä sitä yksin. Sekä niillä ihmisillä, jotka tukivat valintaani, että niillä, jotka valitsivat toisin, on oma vastuunsa.

Meillä kaikilla on syytä ponnistella voimiemme kokoamiseksi kansakuntamme parhaaksi. Huomiotamme on moneen kertaan kiinnitetty monien myönteisten seikkojen vastapainona maan kahtiajakautumisen vaaraan. Merkkejä tästä on näkyvissä: tuloerot ovat kasvaneet ja hyvinvoinnin alueellisessa jakautumisessa on vinoutumia. Ongelmat eivät ole yhteiskunnan koko kuva, mutta niihin tulee puuttua ajoissa.

Pidän edelleen keskeisen tärkeänä työllisyyden parantamista ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan epäkohtien korjaamista. Siten voimme parhaiten edistää ihmisten tasa-arvoa yhtä hyvin sosiaalisessa kuin alueellisessa mielessä. Se mahdollistaa meille ei vain aikaisempien sukupolvien ja heidän työnsä kunnioittamisen vaan myös sukupolvien välisen yhteistyön vahvistamisen.

Suomen tärkein voimavara on hyvin koulutetut, osaavat ja ammattitaitoiset suomalaiset. Huolehtimalla suomalaisten osaamisesta, varmistamme menestymisen myös tulevaisuudessa.

Uusi perustuslakimme astuu tänään voimaan. Toivon sen kannustavan meitä demokratian, ihmisten tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen. Parlamentarismi on osa demokratiaa. Uuden perustuslain tavoitteena on vahvistaa parlamentarismia ja olen omalta puoleltani valmis tukemaan tätä kehitystä.

Sama perustuslaki korostaa myös ihmisten välistä tasa-arvoa. Pidettäneen luonnollisena että Suomen ensimmäisenä naispuolisena presidenttinä kiinnitän jatkossakin huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Se on tärkeä asia. Mutta jo perustuslaki tuo esiin vielä laajemman tasa-arvokäsitteen, johon toivon meiltä kaikilta riittävän innostusta.

Meidän on syytä muistaa, että vapauksien ja vastuun on oltava tasapainossa. Tasa-arvo yhdistettynä vapauteen luo edellytykset oikeudenmukaisuudelle. Ilman tasa-arvoa vapaudesta on vaara tulla vahvemman oikeutta.

* * *

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta myös harjoittamansa ulkopolitiikan osalta. Tästä muodostuu se vallan kolmio, joka ohjaa meidän ulkopolitiikkaamme Euroopan unionissa, kansainvälisissä järjestöissä ja myös kahdenvälisissä suhteissa. Naapurisuhteet ja koko lähialueemme on edelleen meille tärkeä, mutta haluamme kunnialla kantaa myös laajempaa kansainvälistä vastuutamme.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on viime vuosien aikana käytännössä parlamentarisoitunut. Lipposen ensimmäinen hallitus esitti kantansa Suomen turvallisuuspolitiikkaan kahdessa selonteossa eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi selontekojen linjaukset suurella yksimielisyydellä. Kansan valtaenemmistö on eri tavoin ilmaissut niille tukensa.

Silloinen tasavallan presidentti Ahtisaari hyväksyi nämä linjaukset ja olin itse mukana päätöstenteossa. Kuvaamani yhteisesti hyväksytty kanta ei pidä sisällään tarvetta valmistautua Nato-jäsenyyden hakemiseen. Sen sijaan eurooppalaisen turvallisuuden yhteistyöarkkitehtuurissa on menossa vilkas vaihe ja niihin asioihin varmasti joudumme tulevina aikoina palaamaan.

Turvallisuus on laaja käsite. Turvallisuuspolitiikka on elävää elämää, josta on jatkuvasti pidettävä hyvää huolta. Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltio- periaatteen kunnioittaminen sekä huoli yhteisestä ympäristöstämme ovat tehokkaita turvallisuuden takeita. Presidenttinä kannan huolta siitä, että ne ovat jatkossakin keskeisellä paikalla Suomen ulkopolitiikassa.

Kansainvälinen ympäristömme on muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikana hyvinkin nopeasti. Muutos jatkuu edelleen. Olemme kuitenkin aina pystyneet sopimaan tavoitteista ja keinoista, joilla löytää turvallinen tie tulevaan. Tätä yhteistyön taitoa tarvitaan edelleen. Olen omalta osaltani halukas tähän yhteistyöhön niin täällä kotona kuin maailmalla.

Kiitän eduskunnan puolesta lausumistanne menestyksen toivotuksista ja Teitä henkilökohtaisesti tasa-arvon edistämisestä. Uuden perustuslain hengessä pyrin kaikessa toiminnassani ottamaan huomioon tarpeen hyvään yhteistyöhön eduskunnan ja valtioneuvoston kanssa. Toivon Teiltä ja kaikilta suomalaisilta tukea työssä Suomen hyväksi.