Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 4.2.2003

Tasavallan presidentti Tarja Halosen päivällispuhe Tansanian valtiovierailulla 4.2.2003

(muutosvarauksin)

Haluan kiittää teitä herra Presidentti kutsusta vierailla Tansaniassa. Vierailu tänne on minulle erityisen mieluisa. Minulla on lämpimät muistot edellisestä käynnistäni Tansaniaan, kun osallistuin edeltäjäni Martti Ahtisaaren valtiovierailulle Tansaniaan vuonna 1997. Vastaavasti minulle oli suuri kunnia ja ilo olla mukana järjestelyissä kun sinä, Ben, vierailit Suomessa vuonna 1998.

Noiden vierailujen jälkeen tiemme ovat käyneet yhteen kansainvälisen työjärjestön ILO:n asettaman globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailman komission puheenjohtajina. Olen iloinen voidessani toimia kanssasi komissiossa. Maamme ovat menestyneet globalisaation maailmassa hyvin eri tavoin. Uskon, että erilaiset lähtökohtamme ja kokemuksemme voivat tuoda merkittävän lisän komission työhön.

Yhteisenä tavoitteenamme on globalisaatio, joka on ihmiskasvoisempi, edistää tasapainoista ja tasa-arvoista kehitystä, kasvua ja työllisyyttä ja vähentää köyhyyttä. Pyrkimyksenä on siis säällistä elämää edistävä globalisaatio.

Olemme tänään todenneet, että maidemme väliset suhteet ovat erinomaiset. Yli viidenkymmenen vuoden pituisen lähetystyön ja 60-luvun alusta jatkuneen kehitysyhteistyön seurauksena Suomen ja Tansanian suhteet ovat erityisen läheiset. Tämä käy selvästi ilmi muun muassa vilkkaasta korkean tason vierailuvaihdosta, kansalaisjärjestöjen toiminnan aktiivisuudesta sekä korkeakoulujemme yhteistyöstä. Meillä riittää toki edelleen työtä maidemme välisten suhteiden laajentamisessa ja syventämisessä: selkeimpinä lähitulevaisuuden haasteina kaupan edistäminen ja uuden tietoteknologian saatavuuden parantaminen Tansaniassa.

Suomessa arvostetaan Tansaniaa alueensa vakaimpana maana. Maatanne pidetään rauhan satamana Suurten Järvien konfliktien keskellä. Tansania on omalta osaltaan edistänyt neuvotteluratkaisujen löytämistä alueellisiin kriiseihin. Omien vaikeuksienne lisäksi olette solidaarisesti ottaneet kantaaksenne vastuun pakolaisten vastaanottajamaana. Kansainvälisestä humanitaarisesta avusta huolimatta tämä vastuu on raskas.

Alueellisten ongelmien ratkaisupyrkimysten lisäksi Tansania on osoittanut kykynsä ongelmanratkaisuun omaa maataan koskevissa konflikteissa. Sansibarin kriisin sovintosopimus on hyvä esimerkki afrikkalaisesta tavasta ratkaista afrikkalainen ongelma.

Arvoisa presidentti, hyvä Ben, Tansania on johdollasi entistä vahvemmin sitoutunut monipuoluejärjestelmään ja markkinatalouteen. Tansania on sitoutunut vahvasti myös alueelliseen integraatioon ja toimii aktiivisesti sekä SADC:issa että EAC:ssa. Tansanian rooli SADC:issa tulee korostumaan entisestään vastaanottaessanne järjestön puheenjohtajuuden v. 2004.

Haluan tässä yhteydessä korostaa demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen tärkeyttä modernin yhteiskunnan peruspilareina. Näiden peruspilareiden rakentaminen ja kehittäminen edesauttaa myös taloudellista kasvua. Korruption vastainen toiminta on luonteeltaan sekä ennakolta ehkäisevää että kuratiivista. Onnittelen Tansaniaa sen määrätietoisesta työstä tällä vaikealla alueella.

Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyömaa ja nykyisin toiseksi suurin avunsaajistamme. Kehitysyhteistyö on jatkossakin suhteiden keskeinen elementti. Suomen hallituksen helmikuussa 2001 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti Tansania kuuluu edelleen pääasiallisiin yhteistyökumppaneihimme.

Suomen rahallinen apu Tansanialle on oman mittapuumme mukaan merkittävää. Tansanialaisessa todellisuudessa se on kuitenkin suhteellisen pientä. Osuutemme Tansanian kehitysavusta on alle 2 prosenttia. Tämä havahdutti minut pohtimaan, mitenköhän avunantajien välinen koordinaatio toimii? Yhtälailla miettimisen aihetta riittää siinä, miten suuri osa teidän tansanialaisten ajasta menee eri avunantajien kanssa käytäviin neuvotteluihin ja raporttien tekemiseen?

Tietääkseni Tansania ja täällä toimiva kansainvälinen lahjoittajayhteisö ovat jo muutaman vuoden ajan kiinnittäneet vakavaa huomiota näihin ongelmiin ja olette kumppanuusaloitteen myötä ja tehostaneet apukoordinaatiota molempien osapuolten hyödyksi. Tansania onkin ollut edelläkävijä muun muassa OECD-DAC -komitean harmonisointiperiaatteiden toteuttamisessa. Harmonisaatio on käynnistynyt esimerkillisesti ja toivotan tarvittavalle jatkotyölle parhainta menestystä.

Arvoisa presidentti, hyvä Ben, olet korostanut, että demokraattisen yhteiskunnan kestävä kehitys edellyttää riittävää taloudellista ja erityisesti köyhien edut turvaavaa kasvua (pro-poor growth). Olet myös ilmaissut huolesi Tansanian jatkuvasta apuriippuvuudesta.

Toivon ja uskon, että johdollasi Tansanian talouskasvu saa vauhtia ja riippuvuutenne ulkomaisesta avusta asteittain ja hallitusti vähenee. Muutokset avaavat aina myös mahdollisuuden uudenlaiselle vuorovaikutukselle ja kanssakäymiselle, niin varmasti myös Tansanialle ja sen yhteistyökumppaneille, joiden joukkoon Suomikin ylpeänä kuuluu.

Arvoisa presidentti, hyvä Ben, haluan kohottaa maljan Teidän ja puolisonne terveydeksi ja toivottaa Tansanialle ja sen kansalle parhainta menestystä!

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 4.2.2003

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi