Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Viron presidentti Arnold Rüütelin ja rouva Ingrid Rüütelin kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä Helsingissä 20.11.2001

(MUUTOSVARAUKSIN) (alla vironkielinen käännös)

Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa teidät, Presidentti ja Rouva Rüütel tervetulleiksi valtiovierailulle Suomeen. Minulla ja puolisollani on lämpimät muistot sydämellisestä vastaanotosta, jonka saimme valtiovierailullani viime vuonna Virossa. Saatoin jälleen kerran syventää tuntemustani Suomelle läheisen maan kanssa. Toivon, että te koette saman lämmön ja ystävällisyyden täällä Suomessa.

Maittemme välistä läheistä kanssakäymistä viimeisen kymmenen vuoden aikana kuvaa omalla tavallaan sattuvasti se, että vieraamme ovat meille vanhastaan tuttuja. Henkilökohtaiset suhteet naapurimaiden kesken ovat tärkeitä. Kansojemme välinen side ulottuu kauas historian alkuun. Se on jatkuvan innoituksen lähde Suomenlahden molemmilla puolilla kuten esimerkiksi teidän elämäntyönne, rouva Rüütel, osoittaa.

Herra Presidentti, arvoisa kollega, Teillä oli merkittävä asema Viron uudelleen itsenäistymisessä ja sitä edeltäneessä pitkässä kamppailussa. Te osallistuitte aktiivisesti suhteitten elvyttämiseen maittemme välillä. Ihailimme sitä tyyntä malttia ja päättäväisyyttä, jota Viron kansa kymmenen vuotta sitten osoitti uudelleen itsenäistyessään.

Viron kansa rakensi tuolloin terveen pohjan, jolta se voi ylpeästi ponnistaa eteenpäin. Viron kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana ansaitsee meidän kaikkien jakamattoman ihailun. Kehityksen tempo on ollut huima monilla elämänaloilla. Kansakunnan rakennustyössä haasteet eivät kuitenkaan pääty ja uudistumisen paine jatkuu. Sen olemme Suomessakin kokeneet. Tiedän, että Te Herra Presidentti olette valmis tekemään työtä lujasti, jotta kansanne hyvinvointi edistyisi tasapainoisesti.

Suomen ja Viron välisten suhteiden tärkeä peruskivi on kielen ja kulttuurin yhteinen perintö. Sitä meidän on edelleen yhdessä vaalittava koko suomalaisugrilaista kieliperhettä arvostaen. Tänä päivänä voimme iloisina todeta, että maittemme välisten suhteiden sisältö on monipuolisempi kuin milloinkaan aikaisemmin. Yhteistyömme ulottuu kaikille aloille ja siteet kansalaisten ja järjestöjen välillä ovat tiiviit ja lukuisat. Ihmisten välinen jokapäiväinen yhteydenpito ja matkailu ovat kasvaneet suureksi niin inhimilliseltä kannalta tarkasteltuna kuin myös taloudellisesti.

Meillä on hyvä mieli siitä, että Te Herra Presidentti teette ensimmäisen valtiovierailunne Suomeen. Vierailunne on osoitus siitä, että me kansoina kunnioitamme toinen toisiamme ja haluamme kehittää suhteitamme yhä läheisemmiksi. Haluan tässä yhteydessä palauttaa mieliin säkeen eräästä meille suomalaisillekin rakkaasta, hyvin kauniista laulusta, vaikka sitä vähän muuntelen: Ei maailmassa sellaista mistään löydy kuin Viron ja Suomen yhteistyö.

Viro on Suomen seitsemänneksi tärkein ja Suomi puolestaan Viron tärkein kauppakumppani. Tänä vuonna Suomen tuonti Virosta on vientiä suurempi. Suomi on Ruotsin jälkeen Viron toiseksi suurin investoija. Taloudelliset suhteet ovat monipuoliset ja muodostavat hyvän pohjan muullekin kanssakäymiselle.

Euroopan unioni on jo nyt antanut meidän naapurisuhteillemme uuden lupaavan ulottuvuuden. Toivomme sen päivän koittavan mahdollisimman pian, jolloin me voimme yhdessä Euroopan unionin jäseninä rakentaa maanosaamme rauhan, turvallisuuden ja yhteistyön alueena.

Suomi ja Viro ovat Itämeren rantavaltioita ja me molemmat teemme työtä sen ja koko ympäristömme hyvinvoinnin eteen. Terve Itämeri on hyvä koti kaikille sen rannoilla asuville kansoille. Yhteisenä tavoitteenamme on Itämeren alueen hyvinvointi ja vakaus.

Suomi tukee Viron pyrkimystä vahvistaa asemaansa Euroopan kansojen perheessä. Me pidämme tärkeänä sitä, että se tapahtuu Viron omien toivomusten mukaisesti. Pienet kansat ovat voimavara kansainvälisessä järjestyksessä, kunhan niille annetaan rauhassa mahdollisuus näyttää oikea arvonsa ja sen mihin ne kykenevät. Olemme iloisia siitä hyvästä yhteistyöstä, jota olemme tehneet Viron kanssa kymmenen vuoden aikana kansainvälisen vakauden ja yhdessä jakamiemme arvojen puolesta, niin Euroopan yhdentymisen parissa, Euroopan Neuvostossa kuin Yhdistyneissä kansakunnissakin.

Tänä syksynä kansainvälinen yhteisö on kohdannut ennen kokemattomia uhkia. Voimavarojensa puitteissa ovat Suomi ja Viro sekä kumpikin tahollaan että yhteistyössä muiden kanssa ryhtyneet toimiin, jotta terrorismi ei saisi yliotetta kansainvälisestä vakaudesta ja turvallisuudesta.

Haluan vakuuttaa teille, herra Presidentti, että Suomi tulee vaalimaan kahdenvälisiä suhteita Viron kanssa täydestä sydämestä ja hakemaan kumppanuutta Viron kanssa yhteisissä kansainvälisissä kysymyksissä ja haasteissa. Pyydän saada nostaa maljan Teidän ja rouva Rüütelin kunniaksi ja koko Viron kansan menestykselle.


************************************



(KEHTIB ETTEKANTAV TEKST)


SOOME VABARIIGI PRESIDENDI TARJA HALONENI KÕNE EESTI PRESIDENDI ARNOLD RÜÜTLI JA PROUA INGRID RÜÜTLI AUKS KORRALDATUD PIDULIKUL ÕHTUSÖÖGIL 20.11.2001


Mul on suur au ja rõõm tervitada Teid, Härra President ja Proua Ruutel ja oelda teretulemast riigivisiidile Soome. Minul ja abikaasal on soojad mälestused sudamlikust vastuvõtust riigivisiidil Eestisse eelmisel aastal. Oli jälle võimalus täiendada oma teadmisi Soomele lähedasest riigist. Loodan, et tunnete sama soojust ja sõbralikkust siin Soomes.

Meie maade omavahelist lähedast suhtlemist kumne aasta jooksul kajastab näitavalt ka see, et meie külalised on meile juba vanad tuttavad. Isiklikud suhted naabermaade vahel on tähtsad. Omavahelised kontaktid ulatuvad kaugele minevikku. See on olnud jätkuv innustuse allikas Soome lahe mõlemal pool, mille ilmeka näitena võiks tuua, Proua Rüütel, Teie elutöö.

Härra President, lugupeetud kolleeg, Teil oli märkimisväärne roll Eesti taasiseseisvumises ja sellele eelnevas pikas võitluses. Te osalesite aktiivselt suhete elavdamises meie maade vahel. Imetlesime kannatlikkust ja otsustusvõimet, mida Eesti rahvas kümme aastat tagasi näitas taasiseseisvumisega.

Tollajal Eesti rahvas lõi kindla aluse, millelt võib julgelt astuda edasi. Eesti areng viimase kümne aasta jooksul on ärateeninud meie kõikide üksmeelse imetluse. Arengutempo on olnud uskumatult kiire paljudel elualadel. Rahvusriigi ülesehitamisel eesmärgid ei lõpe ja uuendamine jätkub aina. Seda oleme kogenud Soomeski. Tean, et Teie Härra President olete valmis tegema kõva tööd rahva heaolu ja tasakaalu edenemiseks.

Soome ja Eesti vaheliste suhete alustalaks on keele ja kultuuri ühine pärand. Austamaks kõiki soome-ugri keeli, meil on kohustus kaitsta ja hoida seda pärandit. Tänapäeval võime rõõmsalt tõdeda, et suhtlemine meie maade vahel on aktiivsem kui kunagi varem. Koostöö ulatub kõikidele aladele ja kontaktid kodanike ja seltside vahel on kindlad ja arvukad. Inimeste vaheline igapäevane suhtlemine ja reisimine on kasvanud märkimisväärselt nii inimlikust kui ka majanduslikust seisukohast.

Meil on hea meel et Teie, Härra President teete oma esimese riigivisiidi Soome. Teie külaskäik kinnitab meie rahvaste omavahelist austamist ja tahtmist arendada suhteid veelgi lähedastemaks. Tahaksin siinkohal meenutada ühe katkendi soomlastelegi armsast ja ilusast laulust, mida on natuke muudetud: Ei sellist küll maailmas kusagil leidu kui Soome ja Eesti ühine töö.

Eesti on Soomele seitsmes ja Soome on Eestile tähtsaim kaubanduspartner. Sellel aastal on Soome import Eestist suurem kui eksport. Investoritest Eestis on Soome teisel kohal Rootsi järel. Majanduslikud suhted on mitmekesised ja moodustavad hea aluse ka teistele suhetele.

Tänu Euroopa Liidule on juba nüüd meie suhetes uus dimensioon. Loodame, et ei ole kaugel see päev kui võime koos Euroopa Liidu liikmetena arendada meie territooriumi kus valitseb rahu, turvalisus ja koostöö.

Soome ja Eesti on Läänemere riigid ja me mõlemad teeme tööd keskkonna heaolu nimel. Puhas Läänemeri on oluline kõigile selle rannal elavatele rahvastele. Meie ühiseks eesmärgiks on Läänemere territooriumi heaolu ja tasakaal.

Soome toetab Eesti taotlusi kinnitada oma positsiooni Euroopa rahvaste ühises peres. Me peame tähtsaks, et see sünniks Eesti oma soovide kohaselt. Väiksed rahvused on resurss rahvusvahelises plaanis, kui neile antakse võimalus näidata oma tõelisi väärtusi ja oskusi. Tunneme rõõmu kümne aasta jooksul tehtud koostööst rahvusvahelise stabiilsuse ja ühiste väärtuste nimel Euroopa ühinemisega liituvates küsimustes, Euroopa Nõukogus ning Ühinenud Rahvaste Organisatsioonis.

Sellel sügisel on rahvusvaheline üldsus kokkupuutunud enneolematute ähvarduste ja ohtudega. Soome ja Eesti on teinud jõupingutusi nii eraldi kui ka koostöös terrorismi peatamiseks ja võitmiseks ning rahvusvahelise julgeoleku ja tasakaalu saavutamiseks.

Tahan Teile kinnitada, Härra President et Soome hoiab au sees omavahelisi suhteid kogu südamest ja oleme partnerid Eestiga rahvusvahelistes küsimustes ja eesmärkides. Lubage mul tõsta pokaal Teie ja Proua Rüütli auks ja kogu Eesti rahva eduks.