Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Brasilian presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan tarjoamalla lounaalla virallisen vierailun yhteydessä Brasiiliassa 31.10.2003

(käännös, puheen kieli englanti)

Aluksi haluan kiittää Teitä herra presidentti ystävällisistä sanoista, jotka osoititte Suomelle ja minulle henkilökohtaisesti. Valtuuskuntamme on otettu vastaan perinteisellä brasilialaisella vieraanvaraisuudella, joka kuvastaa hyvin kansojemme ja maidemme välillä vallitsevaa ystävyyttä.

Meillä oli miellyttävä tilaisuus tavata tammikuussa Maailman talousfoorumissa Davosissa. Te saavuitte sinne suoraan toisesta merkittävästä tilaisuudesta, Porto Alegren sosiaalifoorumista. Nämä kaksi kaupunkia symbolisoivat aikamme kansainvälistyvää maailmaa, jolle on tunnusomaista valtioiden, kansojen ja kansalaisten voimakas keskinäinen riippuvuus. Ja Teidän sanomanne oli molemmissa kokouksissa sama: muutos on mahdollinen kaikkialla niin kuin se oli mahdollinen Brasiliassa. Kansa antoi teille vaaleissa voimakkaan valtakirjan, jota Te olette ryhtynyt tarmokkaasti käyttämään maanne suurten taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien voittamiseksi.

Kansanvalta, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet ovat Brasiliassa ja koko alueella vahvistuneet samalla, kun alueen taloudet ovat avautuneet. Suomi tukee Euroopan unionin ja Mercosulin välillä käytäviä neuvotteluja ja toivoo niiden johtavan assosiaatiosopimuksen solmimiseen ensi vuoden aikana. Tavoitteena oleva vapaakauppa loisi entistä parempia mahdollisuuksia kaupan, investointien ja matkailun lisäämiseen alueiden välillä. Ulkomaankaupasta hyvin riippuvaisena maana Suomi kannattaa myös monenkeskisen kauppajärjestelmän kehittämistä ja vahvistamista. Toivomme, että Dohan kehityskierrosta koskevat neuvottelut saataisiin jälleen nopeasti käyntiin.

Suomi ja Brasilia ovat perinteisesti läheisessä yhteistyössä Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Pidämme molemmat tärkeänä maailmanjärjestön aseman vahvistamista kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden tärkeimpänä vaalijana. Meitä yhdistää myös pyrkimys kestävän kehityksen edistämiseksi.

Te, herra Presidentti, olette usein kantanut huolta globalisaation negatiivisista seurauksista köyhimpien maiden asukkaille. Minulla on ilo toimia yhdessä Tansanian presidentin Benjamin Mkapan kanssa puheenjohtajana Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asettaman globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissiossa. Tarkoituksenamme on tehdä ehdotuksia miten globalisaatio voisi paremmin toimia hyvinvointia, työllisyyttä ja kasvua edistävänä voimana kaikkialla maailmassa. Toivon, että komission ensi vuoden alussa valmistuva raportti antaa rakentavan panoksen ihmisten tarpeet paremmin huomioivan globalisaation aikaansaamiseksi.

Suuri maantieteellinen välimatka ei ole ollut esteenä maittemme välisen ystävyyden ja yhteystyön kehittämiselle. Suomen kansa arvostaa brasilialaisten ahkeruutta, monipuolista kulttuuria, positiivista elämänasennetta – ja taiteeksi kehitettyjä jalkapallotaitoja. Suomalainen vahva tangoharrastus on saanut kilpailijan sambakouluista, joita on perustettu eri puolille maata. Suomalaisia kutsutaankin jo Pohjoismaiden latinoiksi.

Tänä päivänä Suomen ja Brasilian väliset suhteet ovat hyvät ja aktiiviset. Sitä kuvastaa osaltaan sekin, että vierailuni on runsaan kuuden vuoden aikana jo toinen valtionpäämiehen vierailu Suomesta maahanne. Viime vuonna Suomessa vieraili Brasilian varapresidentti. Historiallinen kuriositeetti varhaisemmasta matkailusta on Brasilian keisari Pedro II:n käynti Kaakkois-Suomessa elokuussa 1876 ihailemassa kaunista koskimaisemaa.

Brasilia on Suomelle suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Vaikka maiden välinen kauppavaihto on kehittynyt viime vuosina suotuisasti, sitäkin merkittävämpää on ollut suorien investointien nopea kasvu. Suomalainen teollisuus näkee Brasilian paitsi suurena markkina-alueena myös maana, joka tarjoaa tuotannolliselle toiminnalle hyvät olosuhteet.

Parhaillaan Brasiliaan rakennetaan suomalais-ruotsalais-brasilialaisena yhteistyönä maailman suurinta sellutehdasta. Tämä yli 1,2 miljardin dollarin investointi tulee valmistuttuaan tuomaan Brasilialle 500 miljoonan dollarin valuuttatulot vuodessa. Suomalainen matkapuhelinyhtiö on puolestaan noussut Brasilian tärkeimpien vientiyritysten joukkoon. Noin 40 suomalaisyritystä työllistää Brasiliassa yli 4 000 henkeä.

Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa elokuussa 2002 rekisteröitiin Suomen ja Brasilian välistä metsäyhteistyötä koskeva uudenlainen kumppanuusaloite, jota koskeva pöytäkirja tullaan hetken kuluttua allekirjoittamaan ministeritasolla.

Teollisuutemme kiinnostusta Brasiliaa kohtaan osoittaa se, että mukanani on korkeatasoinen talous- ja teollisuusvaltuuskunta, jossa ovat edustettuina merkittävimmät suomalaiset yritykset. Sao Paulossa järjestetään maanantaina suomalais-brasilialainen talousfoorumi, jossa pohditaan kaupan ja taloudellisen yhteistyön edelleen kehittämistä. Maiden välillä on potentiaalia paljon nykyistä monipuolisempaan taloudelliseen kanssakäymiseen muun muassa metsä-, telekommunikaatio-, energia-, ympäristö- ja terveydenhuoltosektoreilla.

Aamupäivällä käymämme mielenkiintoiset keskustelut osoittivat, että Suomella ja Brasilialla on monista kansainvälisistä kysymyksistä varsin samansuuntaiset näkemykset. Tämä tarjoaa lujan perustan myös kahdenvälisten suhteittemme kehittämiselle. Uskon ja toivon, että vierailuni vahvistaa edelleen kansojemme välistä ystävyyttä.

Haluan kohottaa maljani presidentti ja rouva Lula da Silvan terveydeksi sekä Brasilian kansan onneksi ja menestykseksi.